NUIJASODAN MUISTOMERKKI KONGINKANKAAN LIIMATTALASSA
Uuraisten ja Saarijärven rajamailla Palsankylällä syntynyt Vilho Mäilä, entinen Mäkinen, toimi kauppiaana 1930 luvulla Suolahdessa, siirtyen Konginkankaan Liimattalan kyläkunnalle, perustaen sinne yksityiskaupan, harrasti monenlaista kauppatoimen ohessa, ollen mukana Liimattalan Nuorisoseura-toiminnoissa, kirjoitti erilaisia kotiseutuaiheisia artikkeleita Saarijärvellä ilmestyneeseen paikallislehti Sampoon, niistä kirjoituksista moni käsitteli Nuijasodan ja Isonvihan aikaisia tapahtumia ja niin sitten Liimattalan kyläkunnan menneisyyden tutkiminen johdattelikin hänet ajatuksissa siihen suuntaan, että mitä jos tekisimme 1600-1700-luvuilla Liimattalan Lylyharjussa ja Huosiaismäessä käydyistä sodista kertovan muistomerkin.
Ja niin sitten todettiin, että kun tuo Vilho Mäilä oli aloitteentekijänä sellaisen muistomerkin perustamiseksi Liimattalan Huosiaismäkeen, niin kyllä siihen moni kyläläinen, kukin mahdollisuuksiensa mukaan olikin lähdössä tukemaan jopa rahallisesti, että kun nyt kerrankin on tuo hyväksi havaittu ja kuin valmiiksi suunniteltu hanke mahdollista toteuttaa. Se oli sitä sellaista aikaa ja vuosi 1950 kun Liimattalan kyläkunnalla olivat lähdössä muistomerkkiä perustamaan.
Ja kun muistomerkin pystyttämisestä oli kulut kolmekymmentäviisi vuotta, niin 5 päivä toukokuuta vuonna 1985 Liimattalan kyläkunnalla asuva Raakel Koski lähetti muistomerkkiä varten tehdystä varainhankinta anomuskirjeestä jäljennöksen, siinä selvitetään tuon kyläkauppiaan Vilho Mäilän aloitteesta perustettavan muistomerkin lopulliset perustamiskulut ja että tuo kyseinen hanke tulisi siten loppuun saatetuksi, lisäksi selvistys kuinka paljon rahaa vielä tarvittaisiin lisää.
Muistomerkin toteuttamisen heti ensivaiheen ajatusta tukemassa ja käytännön toteutusta suorittamassa olivat Rakel ja Pentti Koski.
____________________________________
NÄIN KIRJOTTI RAKEL KOSKI VUONNA 1985
Lähetän sinulle paperin missä Vilho Mäilä pyytää Pyyrinlahden Lainajyvästöltä rahaa patsaan pystytyskuluihin, siitä näkyy menot ja rahavarojen keräyksen tulos.
KOKOUSTIEDOTE
Lainajyvästö on pitänyt ylimääräisen rahaston kokouksen 5. 11. 1950 Kappeliahossa. Puheenjohtajana ollut EK, Eino Kustaa Laitinen, sihteerinä Penti Koski, läsnä kokouksessa lainajyvästön osakkaita 22 henkilöä.
Kokouksen yksimielisenä päätöksenä myönnettiin Mäilälle hänen pyytämänsä patsaan tarvikkeiden hankinta ja perustamiskuluihin, sekä keräysvarojen jälkeen perustamismenojen kokonaiskuluista puuttuva osuus.
___________________________
LISÄKSI RAKEL KOSKI KIRJOTTI
Vuonna 1960 on ollut 10-vuotisjuhlat patsaalla. Sen jälkeen asia on ollut unohduksissa.
Toivon, että saat Konginkankaalaiset hereille, muistojen äärelle.
...Terveisin Rakel Koski
_______________________________
VILHO MÄILÄN KIRJE VUODELTA 1950
Arvoisat Pyyrinlahden Siemenrahaston Osakkaat
Allekirjoittaneen aloitteesta pystyttivät Liimattalan miehet Huosiaismäen muistomerkin. Näin yksi Keski-Suomen vanhimmista muistoista tuli merkityksi historialliseen maankamaraan.
Rahamenot olivat 17, 055 markkaa. Keräys, menojen peittämiseksi on tuottanut 6.530 :-. Saamatta on vielä 10.525 :- joten pyydän arv. osakkaita yleisessä kokouksessaan myöntämään 8000-tuhatta :- Pyyrinlahden Siemenrahaston varoista Huosiaismäen muistomerkin menoihin.
Seuraavilla sivuilla esitän muistomerkin pystyttämisestä aiheutuneet menot.
Äänekosken Kiviveistämö 4kpl Marmorilaattoja 12.000:-, autorahtia 125:-
Konginkankaan Osuuskauppa 9 sk Hienokalkkia 2.025:-
Yrjö Revonkorpi autorahtia, kiviä ja hiekkaa 1.500:-
Äänekosken Osuuskauppa 22kg Rautaa 990:-
Äänekosken Kirjakauppa muistoalbumi 415:-
Yhteensä 17.055:- ___________
Liimattalassa marraskuun 4 päivänä 1950 Vilho Mäilä
___________________
RAHAKERÄYS
RAHAA ANTANEET
E.K. Laitinen 2000:- markkaa, Kaarlo Liimatainen 1000:-
Ilmari Toikkanen 500:-, Juho Mäkelä 500:-, Otto Hytönen 500:-
Matti Kolari 500:-, Jussi Kauppinen 200:-, Uuno Vilkki 200:-
Toivo Jokihalme 200:-, Sanni Hytönen 200:-, Markku Hannula 200:-
Vilho Rautiainen 100:-, Kalle Talvisaari 100:-, Kalle Hovinen 100:-
Aleksi Penttinen 100:-, Ville Honkonen 100:-, Kalle Hytönen 100:-
Lauri Hovinen 100:-, Alpo Vertainen 100:-, Viljo Hiironen 100:-
Eino Korpela 100:-, Ville Valkoniemi 100:-, Oskar Paananen 100:-
Veikko Liimatainen 50 :-, Toivo Tuomi 50:-, Albert Rautiainen 50:-
Maria Kuisma 50:-, Eeva Happonen 50:-, Aatto Hytönen 50:-
Väinö Hytönen 20:-, Juho Raatikainen 10:-
yht: 6530:- ____________
Liimattalassa marraskuun 4 päivänä 1950 Vilho Mäilä
Uuraisten ja Saarijärven rajamailla Palsankylällä syntynyt Vilho Mäilä, entinen Mäkinen, toimi kauppiaana 1930 luvulla Suolahdessa, siirtyen Konginkankaan Liimattalan kyläkunnalle, perustaen sinne yksityiskaupan, harrasti monenlaista kauppatoimen ohessa, ollen mukana Liimattalan Nuorisoseura-toiminnoissa, kirjoitti erilaisia kotiseutuaiheisia artikkeleita Saarijärvellä ilmestyneeseen paikallislehti Sampoon, niistä kirjoituksista moni käsitteli Nuijasodan ja Isonvihan aikaisia tapahtumia ja niin sitten Liimattalan kyläkunnan menneisyyden tutkiminen johdattelikin hänet ajatuksissa siihen suuntaan, että mitä jos tekisimme 1600-1700-luvuilla Liimattalan Lylyharjussa ja Huosiaismäessä käydyistä sodista kertovan muistomerkin.
Ja niin sitten todettiin, että kun tuo Vilho Mäilä oli aloitteentekijänä sellaisen muistomerkin perustamiseksi Liimattalan Huosiaismäkeen, niin kyllä siihen moni kyläläinen, kukin mahdollisuuksiensa mukaan olikin lähdössä tukemaan jopa rahallisesti, että kun nyt kerrankin on tuo hyväksi havaittu ja kuin valmiiksi suunniteltu hanke mahdollista toteuttaa. Se oli sitä sellaista aikaa ja vuosi 1950 kun Liimattalan kyläkunnalla olivat lähdössä muistomerkkiä perustamaan.
Ja kun muistomerkin pystyttämisestä oli kulut kolmekymmentäviisi vuotta, niin 5 päivä toukokuuta vuonna 1985 Liimattalan kyläkunnalla asuva Raakel Koski lähetti muistomerkkiä varten tehdystä varainhankinta anomuskirjeestä jäljennöksen, siinä selvitetään tuon kyläkauppiaan Vilho Mäilän aloitteesta perustettavan muistomerkin lopulliset perustamiskulut ja että tuo kyseinen hanke tulisi siten loppuun saatetuksi, lisäksi selvistys kuinka paljon rahaa vielä tarvittaisiin lisää.
Muistomerkin toteuttamisen heti ensivaiheen ajatusta tukemassa ja käytännön toteutusta suorittamassa olivat Rakel ja Pentti Koski.
____________________________________
NÄIN KIRJOTTI RAKEL KOSKI VUONNA 1985
Lähetän sinulle paperin missä Vilho Mäilä pyytää Pyyrinlahden Lainajyvästöltä rahaa patsaan pystytyskuluihin, siitä näkyy menot ja rahavarojen keräyksen tulos.
KOKOUSTIEDOTE
Lainajyvästö on pitänyt ylimääräisen rahaston kokouksen 5. 11. 1950 Kappeliahossa. Puheenjohtajana ollut EK, Eino Kustaa Laitinen, sihteerinä Penti Koski, läsnä kokouksessa lainajyvästön osakkaita 22 henkilöä.
Kokouksen yksimielisenä päätöksenä myönnettiin Mäilälle hänen pyytämänsä patsaan tarvikkeiden hankinta ja perustamiskuluihin, sekä keräysvarojen jälkeen perustamismenojen kokonaiskuluista puuttuva osuus.
___________________________
LISÄKSI RAKEL KOSKI KIRJOTTI
Vuonna 1960 on ollut 10-vuotisjuhlat patsaalla. Sen jälkeen asia on ollut unohduksissa.
Toivon, että saat Konginkankaalaiset hereille, muistojen äärelle.
...Terveisin Rakel Koski
_______________________________
VILHO MÄILÄN KIRJE VUODELTA 1950
Arvoisat Pyyrinlahden Siemenrahaston Osakkaat
Allekirjoittaneen aloitteesta pystyttivät Liimattalan miehet Huosiaismäen muistomerkin. Näin yksi Keski-Suomen vanhimmista muistoista tuli merkityksi historialliseen maankamaraan.
Rahamenot olivat 17, 055 markkaa. Keräys, menojen peittämiseksi on tuottanut 6.530 :-. Saamatta on vielä 10.525 :- joten pyydän arv. osakkaita yleisessä kokouksessaan myöntämään 8000-tuhatta :- Pyyrinlahden Siemenrahaston varoista Huosiaismäen muistomerkin menoihin.
Seuraavilla sivuilla esitän muistomerkin pystyttämisestä aiheutuneet menot.
Äänekosken Kiviveistämö 4kpl Marmorilaattoja 12.000:-, autorahtia 125:-
Konginkankaan Osuuskauppa 9 sk Hienokalkkia 2.025:-
Yrjö Revonkorpi autorahtia, kiviä ja hiekkaa 1.500:-
Äänekosken Osuuskauppa 22kg Rautaa 990:-
Äänekosken Kirjakauppa muistoalbumi 415:-
Yhteensä 17.055:- ___________
Liimattalassa marraskuun 4 päivänä 1950 Vilho Mäilä
___________________
RAHAKERÄYS
RAHAA ANTANEET
E.K. Laitinen 2000:- markkaa, Kaarlo Liimatainen 1000:-
Ilmari Toikkanen 500:-, Juho Mäkelä 500:-, Otto Hytönen 500:-
Matti Kolari 500:-, Jussi Kauppinen 200:-, Uuno Vilkki 200:-
Toivo Jokihalme 200:-, Sanni Hytönen 200:-, Markku Hannula 200:-
Vilho Rautiainen 100:-, Kalle Talvisaari 100:-, Kalle Hovinen 100:-
Aleksi Penttinen 100:-, Ville Honkonen 100:-, Kalle Hytönen 100:-
Lauri Hovinen 100:-, Alpo Vertainen 100:-, Viljo Hiironen 100:-
Eino Korpela 100:-, Ville Valkoniemi 100:-, Oskar Paananen 100:-
Veikko Liimatainen 50 :-, Toivo Tuomi 50:-, Albert Rautiainen 50:-
Maria Kuisma 50:-, Eeva Happonen 50:-, Aatto Hytönen 50:-
Väinö Hytönen 20:-, Juho Raatikainen 10:-
yht: 6530:- ____________
Liimattalassa marraskuun 4 päivänä 1950 Vilho Mäilä
Vastaukset 6
Vanhimmat
MYÖHEMPINÄ VUOSINA
Sitten myöhempinä vuosina ja vuosikymmeninä muistomerkillä on ollut kunniakäyntejä, viimeinen lienee vuonna 2000-tuhatta, silloin oli aikaa kulunut 50-vuotta, sen kunniaksi oli järjestetty kunniakäynti patsaalla, lisäksi oli mukaan saapuneet Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistystä edustaneet Jorma Heiskanen ja Timo Enäkoski, jotka sitten laativat artikkelin siellä käynnistä saman vuoden Kotiseutuyhdistyksen julkaisemaan vuoden 2000-tuhatta joululehteen.
Toini ja Matti Hytösen Riihikahviolla oli päätöstilaisuus, siellä mukana Vilho Mäilän, nykyisin Tikkakoskella asuva tyttö Lilja Rouhiainen miehensä kanssa, ja mikä merkittävyys, vielä oli sellaisia henkilöitä tilaisuudessa mukana jotka olivat patsashanketta jollakin tavalla olleet osaltaan toteuttamassa, kuten Rakel Koski, Yrjö Revonkorpi ja Väinö Hytönen.
Silloin vuonna 2000-tuhatta kerroin kahvinjuonnin lomassa ajatuksia historista, sieltä historian aikakaudelta, mistä kovin useissa tapauksissa, ei enää ole jäljellä kovin paljon tietoa, siksi monia on asioita aivan kuin ne kuvitelmia olisivat.
JOS SANANI EI OLE TOTTA
Konginkankaan Liimattalassa on Isonvihan ja Nuijasodan aikaisista sodista kertova muistomerkki, sen valmistumisvuosi oli 1950. Patsaan perustajana oli kauppias Vilho Mäilä, syntynyt vuonna 1893 kuoli 1960, haudattu Konginkankaalle.
Patsaan valmistamisessa apuna hänellä oli Liimattalan kyläläisiä, heistä Rakel Ja Pentti Koski olivat Mäilän erikoisystäviä, heidän kanssa Mäilä teki suuren työn muistomerkin valmistamisessa.
KERRON NYT JO VUODESTA 2010
Ylväästi vielä seisoo patsas paikallaan, tuo muistomerkki jota olen Konginkankaan Matkailulautakunnan palkkaamana hoitanut 1960-luvulla 8-vuoden ajan, siihen asti kunnes vuonna 1970 muutin Suolahteen, silloin jäi sen aikainen, joka kesäinen Herneelän talon Tuulimyllyn ja Nuijasota muistomerkin hoito, silti on vieläkin 40-kymmenen vuoden jälkeen tunne, kuin vasta muutama vuosi siitä on aikaa, kun olin mukana muistomerkin paljastustilaisuudessa ja se, että kun sain nuorena poikana seisoa lähellä juhlapuheen pitäneen piirinmies EK-Laitisen ja Vilho Mäilän vieressä, siinä kohden seisoin missä oli Heikki Lylyn hauta, kuten asian silloin Mäilä kertoi, siinä Lylyn Heikin haudan vieressä oli Venäläisen upseerin hauta, se mihin hänet oli haudattu kaulaansa myöten elävänä pystyyn, vain pää oli jätetty näkyviin.
--- Että niin ne elämän joka päiväisyydessä, päivät, vuodet ja vuosisadat toinen toisensa jälkeen rientää.
Nyt vuonna 2010, muistomerkki on 60-vuotta vanha ja kun käytännöstä hyvin tiedämme, että miten kauan betonirakennelmat ja yleensä betoni elää, ennen kuin purkajat lähtee liikkeelle, viisikymmentävuotta se aika on, sen jälkeen alkaa rapautuminen, siten ajatellen, Kyläläisten on entistäkin suurempi tarve alkaa hoitamaan patsasta, tarkkailemalla sen kuntoa, kunnostaa sitä vuosien saatossa aina tarpeen mukaan.
Heikki Penttinen
Heikki Penttinen
JOS EI OLE TOTTA
Jos sanani ei ole totta, niin tämä tie heinettyy, näin Mäilä kertoi tuosta vierellä sijaisevasta Nuijasodan aikaisesta Erätiestä, sen aikakauden kirkkoherran sanoneen.
Siitä kirkkoherran sanonnasta on aikaa yli 400-sataa vuotta, totta on silloinen kirkkoherra puhunut, ei ole vieläkään kyseinen tie heinettynyt, aina on vuosisatojen saatossa jonkinlaista kulkijaa tiellä ollut, jotka siten ovatkin pitäneet huolen, ettei heinä ole tietä piilottanut, ei ole umpeen kasvattanut, vaikka aika hiljainen se jo onkin, kuin menneisyyden kylätie, jota se kauan sitten entiaikoina paljon käytettynä on todella ollutkin.
Näin on ilmeisesti tuo kyseinen kirkkoherra ollut kyläläisten puolella, sanoessaan jostain asiasta, että miten se kyseinen asia todellisuudessa on ollut ja tulee olemaan, eikä hän varmaan siten, ole ollut kyläläisiä pahemmin tuomitsemassa, vaikka vertauksena sanottakoon.
Maailmassa seuraa jokaista tekoa aina toinen teko, teemme millä tavoin tahansa, siksi on tärkeää jokaisen ensin omassa tunnossaan tiedostaa, olenko ollut oikeassa vai väärässä, niin se on, sielläkin missä terroristi on nousemassa yhä lisääntyvästi esiin, silti se siten on, vaikka kuinka sitä yritetään tuhahduttaa, ei sitä väkivallalla saada loppumaan, sillä sielläkin, samoin kuin monessa muussakin kohden vallat toimii, ne toimii siten elämän ja oikeuksiensa puolesta muuallakin, esimerkiksi, jos me yritämme ja saamme kaikki käärmeet tapettua, ne mitkä silmiemme alle tulee, sitä enemmän niitä meidän eteen alkaa tulla tapettavaksi, että ihmeellinen on siinäkin tuo maailman kaikkeuden säännöstö.
Niin Konginkankaalla kuin muuallakin, erikoisesti sen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi, on hyvä pitää mielessä, että kun jokaisesta talosta, jokaisesta mökistä, pellolta ja pientareelta tulet vuorollaan sammuu ja vaikka sen seurauksena talo jää autioksi, niin siitä huolimatta aina on kyläkunnalla kuitenkin ikuiset elämän tulet palaneet, silti niin vaikka koti on autio ja liedet sammuneet, niin jatkossakin toivokaamme, että ne jälleen syttyisi valaisemaan niin paljon, että näkisimme maahan kylvää, itse kunkin kyläkunnan tulevaisuuden toukopellon siemenet, ne jotka sitten kasvaisivat kultaisina elämän toukopeltoina, aina vuosisadoista toiseen, kunnes jokaisen sukupolven vuoron tullen, ne harmantuessaan, kuihtuvat, sammuvat ja nukkuvat pois ja kukin siten vuorollaan saatetaan Maa-Äidin syliin.
Siitä on 60-vuotta aikaa muistomerkin pystyttämisestä vuonna 2010 elokuun 13-15-päivän aikaan.
Heikki Penttinen
ISTU HETKI
ISÄNMAAN KIVELLÄ
* Istu isänmaan kivellä,
viivy hetki veräjän vieressä.
* Kerran vieressä maassa makaa,
tuo vanhaveräjä viisto.
* Auki jo retkottaa veräjä viisto, harmaa ja heikko,
...istu hetki kivellä, sä vanha veikko.
* Kun ne meidät kirkolle noutaa,
veräjä hiljaa takana kiinni joutaa.
* Istu hiljainen hetki isänmaan kivellä,
muistele mennyttä aikaa.
Tallennus
20 päivä huhtikuuta 2010 Heikki Penttinen
koko nuijasodan historian kirjoittaa tälle suomi24 palstalle ja kaupungin kirjaston koko aineiston myös?
Hyvä juttu HP
Anteeksi minun ja kaikkien muidenkin netissä käyvien puolesta kun emme ole olleet tietoisia, että tämä onkin yksinomaan sen alue joka käyttää nimimerkkiä "yks nuijasodas ollut"
"Hyvä juttu HP"