Apua!
Olen 2 ja puolen vuoden lähihoitaja koulutuksen käynyt ja sehän ei itsesään riitä lääkikseen pääsyyn. Kysyin asiaa eräästä yliopistosta ja vastaus oli: pitää tehdä kirjallinen hakemus oikeudesta osallistua pääsykokeseen. Olisiko ketään joka tietää tai on kokemusta asiasta? Kuinka paljon edellisen koulutuksen todistus arvosanat vaikuttaa sisäänpääsyyn? Mitkä ovat tärkeimmät aineet lääkikseen pyrittäessä?
Olen 2 ja puolen vuoden lähihoitaja koulutuksen käynyt ja sehän ei itsesään riitä lääkikseen pääsyyn. Kysyin asiaa eräästä yliopistosta ja vastaus oli: pitää tehdä kirjallinen hakemus oikeudesta osallistua pääsykokeseen. Olisiko ketään joka tietää tai on kokemusta asiasta? Kuinka paljon edellisen koulutuksen todistus arvosanat vaikuttaa sisäänpääsyyn? Mitkä ovat tärkeimmät aineet lääkikseen pyrittäessä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tärkeimmät aineet ovat matematiikka ja biologia. Fysiikan ja kemian opinnot eivät ole pahitteeksi.
Kannattaisi osallistua preppaus-kurssille, ne maksavat, mutta ovat todella hyödyllsiä!
Pääsykokeissa kysytään edellisen koulun kouluarvosanoja, joten niillä on jonkinlainen vaikutus sisäänpääsyyn! ONNEA!!
Kyllä fysiikka ja kemia ovat myös erittäin tärkeitä. Kysymykset voivat olla sellaisia joissa täytyy osata sekä fysiikka ja kemia samassa kysymyksessä. Enään ei pääsykokeissa ole eritelty kysymyksiä aihealuettain. Kemiasta tulee osata myös kaavat ja reaktioyhtälöt. Preppauskurssit ovat aivan loistavia!! Mene sellaiselle jos todella haluat lääkikseen. Maksavat kyllä, mutta kannattavat. Tsemppiä!
tänne vastailee siis ihmiset jokka ei ihan tiä faktoja.
eli
AINOASTAAn lukion yo-arvosanoista saa todistuspisteitä!
matikka ei oo tärkee.. auttaa toki tajuaan kemiaa ja fysiikkaa jotka olvat anatomian ohella ne aineet joista kysymukset pääsykkokeissa tulee.
pääsykoekysymykset ovat nykyään integroituja eli ei sanota tehtävän alussa että tämä tehtävä on fysiikkaa, vaan tehtävissä pitää osata yhdistellä kaikkien kolmen aineen osaamista (ke, fy, anat.)
kemian kaavoja EI tarvitse osata ulkoa.. eikä fysiikankaan.. kokeen lopussa on kaavakokoelma josta voi ottaa tehtävässä tarvitsemansa kaavan.. ainoastaan kaavojen ymmärtäminen on tärkeää.
valmennuskurssit ovat aika hyviä varsinkin kun sulla ei oo kem&fys tietoa ja laskurutiinia. saattaa olla että et pääse vielä eka yrittämällä sisään, sinne kun hakee niin moni joka on hyvä kem & fys ja osaa vielä galenoksenkin.
galenos on lääkiksen pääsykoekirja. siinä on ne anatomian asiat mitkä on osattava.. kemiaa ja fysiikkaa ei kyllä ole läheskään kaikkea, mitä odottavat hakijan osaavan.. sen tähden opettele lukion kirjojen asiat näissä aineissa hyvin.
hirveesti tsemiä hekemiseen!!!
jollet nyt pääse sillä kirjelmälläsi pääsykokeisiin, niin ei muuta kuin aikuislukioon ja parin vuoden päästä uusix..
:)
ja jos tosiaan päädyt sinne lukioon niin kannattaa ottaa kaikki kemiat, fysiikat ja bilsat.. matikassa riittää lyhytkin.. ei kannnata alkaa ressaan itteensä pitkällä suotta..
mut vielä uusix.. TSEMIÄ!!!
Suosittelisin kuitenkin ottamaan sen pitkän matematiikankin lukiossa, koska se auttaa hirvittävästi etenkin fysiikassa mutta myäs kemiassa, ja lisäksi pitkässä matikassa saa tavattoman paljon laskurutiinia. Vaikka itse lääkiksen pääsykokeen matikka ei olekaan kovin hankalaa, niin vankka laskurutiini auttaa löytämään oikeat ratkaisutavat paljon nopeammin, ja se sitten auttaa taas pääsykokeessa, jossa tulee kyllä aikamoinen kiire vastata. On ihan turha heikentää mahdollisuuksiaan sillä, että ottaisi vain lyhyen matikan.
Ja sitten, kyllä ainaskin lukiofysiikan ja matikan peruskaavat on osattava ulkoa pääsykokeessa, koska ei siinä kaavamonisteessa ihan niitä kaikkia ole. Niin, ja se pitkän matikan mukanaan tuoma laskurutiini muuten auttaa myös löytämään siitä kaavojen runsaudesta nopeammin ne oikeat kaavat, joten siinäkin mielessä pitkästä matikasta on apua.
Lääkiksen pääsykokeessa ei siis todellakaan ole mitään matikan tehtäviä. Ainoastaan fysiikan, kemian ja bilsan osuudet, ja tehtävät ovat tosiaan ovat integroituja. Galenos ei juurikaan sisällä anatomiaa, toisin kuin joku mainitsi.
jaa ettei anatomiaa? mitäköhän galenosta sä oot lukenu???
solu, iho, aistit, hengitys, verenkierto, ruuansulatus, virtaneritys jne.. kaikissa on sekä antatomiaa & fysiologiaa.. nii.. eikös se edellinen sanonut et KOKEEsSA OSATTAVA anatomia on galenoksessa?
hmmm kuka tosissaan väittää että matikasta riittää lyhyt :D
tutustuppas galenoksen integraali ja differentiaalli tarjontaan.
Joo, tosiaan, muakin kiinnostais tietää, riittääkö, jos opiskele lukiossa lyhyen matikan ja panostaa muihin (biol,fys,kem) kunnolla? Onko mahdollista saada laskurutiinia, jos vaan laskee lyhyen matikan laskuja PALJON ja hallitsee ne hyvin? Eikö lyhyeen matikkaan sitten sisälly integraali ja differentiaalilaskelmat?
Olen itse kohtalaisen heikolla matikanlahjalla varustettu yksilö ja pohdinkin, pitäisikö ottaa juuri siksi pitkä matikka vai rassaanko itseäni "turhaan" pitkällä, jos sen valitsen. Koska sitten menee aivokapasiteettia ja energiaa paljon matikkaan enkä ole varma, riittääkö muihin sitten tarpeeksi "poweria"..
Fysiikka ja kemiakaan ei siis ole minulla kummemmin veressä, biologia sentään on :).
Haluan hakea lääkikseen ja toivon kokemuksia muilta samoja pohtineilta?!
Kiitos jo etukäteen!
homo
ei tosta sun touhusta mitään tuu, hae kelalomake - lomakelake.
Haha! Voi niitä raukkoja, jotka kuvittelee lukio bilsan olevan se tärkein lääkikseen. Tai ainakin säälin kirjoittaa, jos fysiikka ja kemia ei oo hallussa. Pitkä matikka ehdottomasti, sillä jos siinä pärjää, kemian ja fysiikan laskut ovat helppoja (puhun kokemuksen äänellä). Toisaalta, jos on erittäin, erittäin hyvä lyhyessä matskussa, niin miksei samantien voi lukea pitkää?
Ohje lääkikseen jo päässeeltä: lukekaa lukiossa fysiikkaa ja kemiaa ja pääsykokeisiin vielä galenos, jos mitään luku/laskupäätä on, niin kyllä se paikka lääkiksestä irtoaa ;)