Autoilija

... kylläkin muuttaa juridisenkin asetelman. Nimittäin laki ei oikeuta ajamaan kolaria tahallaan saatika sillä keinoin aiheuttamaan toisen kuolemaa. Jos tutkinnassa voidaan osoittaa autoilijan tahallisuus tällaisessa tilanteessa niin ei sillekään hyvä hötkyä. Ei ne onnettomuustilanteet ole lähellekään niin itsestään selviä kuin suoraan liikennesääntöjä soveltamalla voisi kuvitella. Kun poliisi tekee esitutkintaa niin kyllä siellä kuullaan todistajia, onnettomuuden osapuolia, mittaillaan jarrutusjälkiä ja arvioidaan ajettuja nopeuksia ja sitä mitä on nähty ja huomattu ja mitä olisi pitänyt huomata. Ennenkaikkea molemmat onnettomuuden osapuolet ovat epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Tottakai ihminen voi luikerrella vastuusta tehtyään rikoksen jos poliisi ei voi esitutkinnassa osoittaa syyllisyyttä, mutta silti rikos on tapahtunut ja se ihminen joutuu elämään se tunnollaan.

Tuohon kyseessä olevaan tapaukseen en halua sinällään ottaa kantaa, koska en tunne tosiasioita. Mutta kyllä laki edellyttää meiltä liikenteessä yhteispeliä. Me kaikki olemme vastuussa siitä, että liikenne sujuu turvallisesti. Olisi hyvä muistaa ettei liikenteessä ole oikeuksia vaan velvollisuuksia ja ennenkaikkea vastuu toisista.

Olen itse tänä kevään ollut jo kahdesti vähällä joutua autoilijan töytyäisemäksi kun auto on itse kiilannut. Toisessa tapauksessa jopa niin, että auto tuli takaa sulkuviivan yli minun kaistalle ja se oli pakostikin nähnyt että olen siinä ja silti se tuli päälle niin että jouduin väistämään pientareelle välttääkseni kolarin. Toisessa tapauksessa saatoin olla sen verran katveessa ettei auto ehkä huomannut minua. Molemmissa tapauksissa olin "oikeassa", mutta silti minun piti väistää. Sen realiteetin olen jo lyhyellä kokemuksellani oppinut, että motoristi väistää aina prätkällä ei vaan kertakaikkiaan lähdetä nokittelemaan autoilijoille.

"Ohitustilanteessa autoilija siirtyi ajoradan vasempaan reunaan, kiihdytti ja kiilasi
motoristin lähestyvän keskikorokkeen ja autonsa väliin uutisessa kerrotuin seurauksin."
Kyseessä ei siis ollut mikään kaistan vaihto koska molemmat ajoneuvot ajoivat samaa kaistaa.
Mp lähti ohitukseen (ei sulkuviivaa) käyttäen - aivan oikein - vastaantulevian kaistaa.
Tästä ohitettava ei pitänyt vaan kiihdytti ajoneuvonsa kunnes molemmat saapuivat kohtaan jossa
on keskikoroke. Autoilija ei ohjannut kuljintaan ajoradan oikeaan reunaan kuten laki edellyttää.
Motoristille tuli hätä, jarrutus ja yritys väistää koroke ilman että törmää kiusaa tehneeseen autoon.
Jokainen motoristi tietää mitä tapahtuu kun mp:n eturengas hipaiseekin betonikoroketta.
Jos autoilija ei olisi kiihdyttänyt - ohitus olisi ehtinyt tapahtua turvallisesti ennen keskikoroketta.
Jos autoilija kuíusakiihdytyksestään huolimatta olisi väistänyt/ohjannut ajoratansa oikeaan laitaan
niin koko onnetteomuus olisi jäänyt sattumatta.
Ehkä kysyeisen henkilön on nyt hyvä nukkua yönsä. Ei ainakaan se motoristi päässyt ohittamaan!!
Siinäpä se juju!
Mitä me motoristit tästä opimme tai ainakin pitäisi oppia?
Sen että meidän pitää ehtiä välttämään toistenkin tekemien temppujen seuraukset.
Muussa tapauksessa olemme entisiä motoristeja.
Turvallista ja vähäriskistä kesää kaikille!