ruokapöydän pinta

No laita pöytäliina. Kerniä saa metritavarana melkein mistä tahansa. Puussa on eroja. Jokin tehokasvatettu mänty on pehmeää kuin sula voi. Luonnossa kasvanut kirsikkapuu taas niin kovaa, että työkalut ei tahdo pystyä.

Voihan sitä pintaa vahata, öljytä tms. Mutta kun olet kerran ostanut pöydän, mikä ei sovi talouteenne, osta joko parempi tai osta sitten se muoviliina pöydälle. Haloo pöytä on käyttämistä varten, ei mikään näyttelyesine.

Tarviiko ostaa niin vitun hienoa pöytää että saa silkkihansikkain pidellä...? Luulisi hälyytyskellojen soivan sen verran varsinkin lapsiperheellisellä että puupöytä ei ole se paras vaihtoehto. Kuten edellä sanottiinkin niin joku vahaliina tms olisi pelastanut jo paljolta. Kyllähän sen järkikin sanoo ettei puu kestä mitään piirtelyjä tms. Ei se mitään terästä ole. Ja tottakai se lakka lähtee pinnasta jos asetonilla menee hinkkamaaan. Maalaisjärki tuntuu puuttuvan sinulta kauniisti sanottuna. Mutta jos nyt jotain hyödyllistäkin kommentoisi ja sanoisi sen verran että taitaa tulla halvemmaksi ostaa uus pöytä kuin alkaa hinkkaamaan vanhaa. Jotta naarmut tms lähtisi pois tarvisi pöytä hioa joka tarkoittaa sitä että myös maalit ja lakat lähtee, joten nekin tulisi laittaa uusiksi. Lakkaa ei ole helppo levitää isolle pinnalle tasaisesti paitsi ruiskulla. Lisäksi ennenkuin pöytää alkaisi rassaamaan olisi hyvä tietää mitä muuta sen pinnan alla on. Mikään lastulevy ei ole mitenkään kaunista vaikka kuinka petsaisi ja lakkaisi....

Mä ite ostin n. 4 vuotta sitten mäntypuisen, pähkinäksi petsatun ja lakatun ruokapöydän & tuolit ja ne kestikin mulla itellä ihan hyvin. Sitten tuli kaveri majailemaan muutamaks kuukaudeks ja ihan ensin meni parituolia naarmuille ja sitten pöydän pinta. Ite käytän tabletteja, mutta kaveri siirsi ne sivuun ja kirjoitti tms. suoraan pöydän pintaa vasten. Tuo pöytä hässäkkä maksoi kyllä vain 99,- joten on jo hintansa väärti nykyisellä käytöllä. Ajattelin kuitenkin joku päivä purkaa, hioa ja vahata päydän. Itelläni on mäntyisiä vahattuja kalusteita ja ne kestää paljon paremmin.

Vinkki tulevaisuuden varalle, älä koskaan puhdista asetonilla lakattuja pintoja. Asetoni on voimakasliuotin ja poistaa sen lakan. Käytä mieluummin asetonitonta kynsilakanpoistoainetta, taikasienelläkin olisi se tussi ehkä lähenyt.

Jos pöytä on tosiaankin jotain viilua, niin ei siinä mitään ole tehtävissä, ainoastaan hionta ja maalaus lattiamaalilla joka kestää sitten kulutusta.

Me ostimme koivupuupöydän vuosia sitten. Se on käytännöllinen ja iso (isossa keittiössä).Tiesin heti että siitä tulee perheen "tekemisen" keskipiste, ja on todella tullut. Latoin samantien siihen vahakangasliinan, joka vaihtuu kun kyllästytään, akaisemmin, kun lapset oli pieniä kaikenlaista vauriota tuli ja vaihdettiin useammin. Juhliin yms. otan vahakankaan pois ja laitan tilanteeseen sopivan liinan vaalealle eheälle pöydälle.

Meidän ruokailuryhmä on ollu meillä vasta kuukauden verran.

Merkiltänsä/nimeltänsä Pormestari.

Kansi ja tuolien istuinosat pähkinää, muualta vaniljaa.

Jo huomasin USEITA naarmuja pöydän pinnassa, eikä meillä edes ole lapsia! Eikä pompi seefferikään pöydällä.

Eli naarmut ovat tulleet IHAN tuikitavallisesta touhusta: ruokailusta pöydän ääressä!!

Koska muuta aktiviteettia meillä ei ko. pöydän äärellä harrasteta.

Pöytäryhmä on massiivikoivua, ja ostettiin nimenomaan SEN TAKIA, että massiivikoivuinen on KUULEMMA kestävä ja laadukas.

Tääkö sitte on laadukkuutta, että vajaassa kuukaudessa pöydän pinta on ihan naarmuinen!!

Ei me nyt kauniin pähkinänsävyistä pöydänkantta siks haluttu, että se peitetään jollain iänikuisella vahakangasliinalla VAIN SEN TAKIA, ettei nykypöydät kestä normaalia käyttöä!!

Huhhuh ja huomenna lisää...

Suosittelisin unohtamaan koko asian, ja jatkatte vain pöydän käyttöä normaalisti. Eli pinta meni mutta pöytä on kasassa, nauttikaa siitä. Toki voisitte ostaa pöydän joka kestää. Mutta toki sitä jollain aineillakin voi koittaa ruveta hoitamaan, siinä vain ei ole kauheasti järkeä. http://mattiviikate.newsvine.com/

Asetoni liuottaa lähes kaikki maailmassa keksityt maalit, lakat ym. hetkessä, se sulattaa muovinkin. Jos meinaat, että pöydän pitäisi kestää asetonia, niin vaihtoehtoja on lähinnä maalaamaton metalli tai kenties lasi. "Tavallinen lapsiperheen arki" voi käsittää niin monenlaista kohtelua, että ei tuolla perusteella mitään voi olettaa. Meillä kesti pehmeän pehmeä mäntypöytäkin kymmenet vuodet, en saanut sitä lapsenakaan säretyksi.

Minulla on myös ollut "kumipuinen" pöytä (niitä halpahuonekalujen materiaaleja), myyjä väitti maailman toiseksi kovimmaksi puulajiksi (ei pidä paikkaansa). Jälkiä siihenkin kyllä saa, jos yrittää.

Osta jostain marketista pähkinänväristä huonekalukiilloketta ja rautakaupasta hiontasieni sekä spraypurkissa myytävää kiiltävää lakkaa. Näillä olen meidän huonekaluja hoitanut. Pienet naarmut saa huonekaluvahalla kokonaan piiloon ja isommat jutut hoituu hiomalla pintaa kevyesti hiontasienellä ja suihkauttamalla päälle spraylakkaa. Jos tuntuu että väriä on niin ohuesti pinnassa, että se lähtee hiontasienellä hioessa, niin esim. Osmo Colorin petsilakkaa voi sivellä päälle ennen lakkausta. Sillä tulee kaunis pinta. Jotain kolhuja pitää lapsiperheessä hyväksyä, niistä ei kannata stressata. Tämä ei ollut mikään asiantuntijan neuvo, vaan ihan tavallinen kotiäitee täällä vaan kirjottelee.

Kiitos vinkistäsi, jotta osaan välttää samankaltaista tuotetta kun lapsi on tulossa perheeseen. Toki olen hieman pahoillani teille sattuneen tapauksen johdosta. Hyvän kunnollisen pöydän tulisi ainakin kestää kahden aikuisen lemmenleikit, mutta lasten askartelu on aihealue, josta vielä hyvin vähän tiedän. Nyt tiedän jo vähän enemmän. Kiitos siitä.

Taikka vitsi,jos totta,mahtoi lapset saada "kyytiä"kun pilasivat STEFANON.Olisit vielä koittanut tehdä
moottoriremontia Hondaasi kyseisen pöydän päällä.Asetoni,syö lähes kaiken.Onko asunto ihmistä
varten, vai näyttelytila.

Jos pinta on karmea, niin sitten vahakangas liina päälle.

Osta usi pöytä sitten kun lapset on pois kotoa...

Itse en aikoinaan löytäny kohtuuhintaista riittävän suurta pöytää, joten tein kolmimetrisen pöydän itse mäntyliimapuulevystä ja vahasin sen pähkinän väriseksi, tuli maksamaan jotain 300€. Pöytä on ollu käytössä 6 vuotta ja on edelleen ihan siisti. Jossain vaiheessa voisi työnnellä pinnan höylällä ja hioa sekä vetää uuden pähkinävahan pintaan, mutta vielä siihen ei ole tarvetta.

Kiitos nimim. ei-asiantuntija - itsekin sain apua vinkistäsi, eli tietää että on olemassa tuollaista helppokäyttöistä huonekaluvahaa.

En nyt ala mainostamaan, miten sain kämppiksen pöydän pintaan naarmuja, kun netissä on näköjään ah niin ihanaa haukkua toisia ihmisiä nimimerkin suojissa, kun on turhautunut omaan elämäänsä tai luulee olevansa jollain tavalla viisaampi kuin muut. Nyt taas tiedän, miksi en juuri käy keskustelupalstoilla.