Västäräkki vääräsääri,
laihanläntä riukuhäntä
pikitiellä yksin hääri .
Tiellä kärpästä ei toukkaa,
autoja vain ohi koukkaa,
surku tulee pientä houkkaa.
Laiha västäräkki pysyy,
iloisesti pyrstö keikkuu.
Lujaa uskoa se kysyy
kivisellä peltomaalla.
Kaukana on elonleikkuu
luomakunnan toiveikkaalla.
laihanläntä riukuhäntä
pikitiellä yksin hääri .
Tiellä kärpästä ei toukkaa,
autoja vain ohi koukkaa,
surku tulee pientä houkkaa.
Laiha västäräkki pysyy,
iloisesti pyrstö keikkuu.
Lujaa uskoa se kysyy
kivisellä peltomaalla.
Kaukana on elonleikkuu
luomakunnan toiveikkaalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihana! Kirjoita lisää tälläisia hullutteluloruja ja tee kirja lapsenlapsille
Kun katselee västäräkin iloista keikutusta, tulee väkisinkin hyvälle tuulelle ja silloin syntyy tällaisia runoloruja, mikseipä iloksi lapsille ja lapsenmielisille.
- Vaikka västäräkin tilanne voikin olla vielä ankea, kun juuri hyönteistäkään ei ole näköpiirissä.
Ajelinpa kerran autolla,
kotiin päästyäni,
auton parkkiin pantuani,
kuuntelin kumaa sihinää,
luulin jokin vika tuli,
huoltoon menin huolissani,
tutkittiin auto tarkkaan,
kerrotti ei löydy vikaa,
mutt´ pikkulintu kiini oli,
ressukka auton mootorissa,
tietenkin kuolleeksi palaneena,
liikenne on vaarallista,
pikku lintu lentäville,
auto ei väistää voi,
pientä lentäjää.
Olipa surullinen tarina tuo kertomasi. Mutta totta on, kyllä liikennekuolema korjaa paljon luonnonvaraisia eläimiä, lintuja ja isompiakin. Itsekin olen lintuihin muutaman kerran törmännyt ja kerran peuraan. Siis valkohäntäkauriiseen nykynimeltään. Törmäys oli siksi selvä, että se kaatui, mutta pakeni silti metsään. Eivätkä etsijät löytäneet. Olen väliin aprikoinut, miten sille mahtoi käydä, paraniko kolhustaan vai jäi rampana susien saaliiksi.
Tämän runon sankari, västäräkki on kyllä ihme veitikka. Vaikka se melkein asuu ja pyydystää hyönteisiä ajoteillä, se väistää niin taitavasti autoja, etten kertaakaan ole edes ollut vaarassa törmätä siihen.
Västäräkki runo oli tosi kepeä, iloinen sydämmellinen runo, tosiaan sopii lasten runokirjaan, ehdotus kirjasta oli kannatettava.
Todellakin oli surullista, kun paljastui ihmeellinen sihinä pikkulinnuksi.
Kiitos kehuista, niitä jaksaa ihmeesti kuunnella; mutta pelkään pahoin, ettei lasten runokirjaan sopivia runoja ole vielä tarpeeksi. Mutta yritän kyllä sitäkin lukijaryhmää hiukan ottaa huomioon. - Tai no, runot tahtovat vähän tulla sellaisina kuin tulevat.