Olkaa kilttejä ja lukekaa tää pohjustus ensin jotta saatte täyden käsityksen siitä mitä oon tekemässä ja ymmärrätte näin paremmin mun kysymystäni:
Oon aikeissa rakentaa simppelin polyfonisen, tai oikeammin parafoonisen syntikan. Oikeasti polyfoninenhan tarkoittaa sitä että siinä on esim. jos on 6-ääninen niin 6 ääntä soi yhtä aikaa-> 6 * VCO, 6 * VCF, 6 * VCA, plus siihen vielä sitten Envelope generaattorit (ADSR-generaattorit) ja LFO ja lisäksi mikroprosessori joka kontrolloi soivia ääniä (eli 6 viimeksi soitetut nuotit jää soimaan). No, en aio rakentaa noin monimutkaista vehjettä vaan parafonisen laitteen.
Parafoninen taas on sellainen jossa on vain 1 yhteinen VCF, 1 yhteinen VCA ja 12 kpl master-oskillaattoreita (jokaiselle nuotille omansa) jotka on kytketty jakajiin. Jakajat jakaa eli puolittaa kunkin masteroskillaattorin taajuuksia sitten jokaista oktaavia varten. Tällaista systeemiä käyttää mm. Korg Delta, Korg Poly-800 ja useat muutkin syntikat, sekä lähes kaikki strings-syntikat sekä mm. elekroniset urut (siis sellaiset sähköurut jotka toimii oskillaattoreilla toisinkuin Hammondit jotka on sähkömekaanisia)
**
Nyt se itse kysymys:
MILLÄ mä toteutan tuon taajuuden jakamisen eli puolittamisen? Olen ymmärtänyt että kiikku-piirit puolittaa kyllä taajuuksia mutta ne ei oikein taida toimia analogisten signaalien kanssa tai jos toimiikin, antavat ulos vain kanttiaaltoa?? Vai voiko kiikkuja käyttää myös tuollaiseen, siten että ne säilyttää alkuperäisen aaltomuodon (esim. saha-aalto)?
Onko kellään tietoa miten noi jakajat on esim. sähköuruissa toteutettu?
Tiedän noiden poly- ja parafonisten syntikoiden lohkoperiaatteen (niitä sivuja on netti pullollaan) mutta en ole löytänyt mistään vinkkejä millaisia jakajia noissa käytetään (kiikku-piiri vai jokin muu).
Toinen missä voisin käyttää taajuusjakajaa, on syöttää kitaran ääntä, jolloin se puolittuisi ja kuulostaisi bassolta (oma basso on paskana joten tarvitsisin kitaraan tuollaista puolittajaa ja voisin kitaraa käyttää basson korvikkeena kunnes saan ostettua uuden basson).
Olisiko teillä mitään vinkkejä? Googlettanut olen, mutta aina vastaan tulee kaikkea muuta kuin mitä mä etsin.
Oon aikeissa rakentaa simppelin polyfonisen, tai oikeammin parafoonisen syntikan. Oikeasti polyfoninenhan tarkoittaa sitä että siinä on esim. jos on 6-ääninen niin 6 ääntä soi yhtä aikaa-> 6 * VCO, 6 * VCF, 6 * VCA, plus siihen vielä sitten Envelope generaattorit (ADSR-generaattorit) ja LFO ja lisäksi mikroprosessori joka kontrolloi soivia ääniä (eli 6 viimeksi soitetut nuotit jää soimaan). No, en aio rakentaa noin monimutkaista vehjettä vaan parafonisen laitteen.
Parafoninen taas on sellainen jossa on vain 1 yhteinen VCF, 1 yhteinen VCA ja 12 kpl master-oskillaattoreita (jokaiselle nuotille omansa) jotka on kytketty jakajiin. Jakajat jakaa eli puolittaa kunkin masteroskillaattorin taajuuksia sitten jokaista oktaavia varten. Tällaista systeemiä käyttää mm. Korg Delta, Korg Poly-800 ja useat muutkin syntikat, sekä lähes kaikki strings-syntikat sekä mm. elekroniset urut (siis sellaiset sähköurut jotka toimii oskillaattoreilla toisinkuin Hammondit jotka on sähkömekaanisia)
**
Nyt se itse kysymys:
MILLÄ mä toteutan tuon taajuuden jakamisen eli puolittamisen? Olen ymmärtänyt että kiikku-piirit puolittaa kyllä taajuuksia mutta ne ei oikein taida toimia analogisten signaalien kanssa tai jos toimiikin, antavat ulos vain kanttiaaltoa?? Vai voiko kiikkuja käyttää myös tuollaiseen, siten että ne säilyttää alkuperäisen aaltomuodon (esim. saha-aalto)?
Onko kellään tietoa miten noi jakajat on esim. sähköuruissa toteutettu?
Tiedän noiden poly- ja parafonisten syntikoiden lohkoperiaatteen (niitä sivuja on netti pullollaan) mutta en ole löytänyt mistään vinkkejä millaisia jakajia noissa käytetään (kiikku-piiri vai jokin muu).
Toinen missä voisin käyttää taajuusjakajaa, on syöttää kitaran ääntä, jolloin se puolittuisi ja kuulostaisi bassolta (oma basso on paskana joten tarvitsisin kitaraan tuollaista puolittajaa ja voisin kitaraa käyttää basson korvikkeena kunnes saan ostettua uuden basson).
Olisiko teillä mitään vinkkejä? Googlettanut olen, mutta aina vastaan tulee kaikkea muuta kuin mitä mä etsin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
pittääkö joka nuotti erikseen taajuusjakaa vai koko roska. Koko homma käy ainakin DSP:llä kiikut toimii biteillä. Ennenvanhaan oli analoogisia summaimia, tai onhan vieläkin jos merkitys on, että vaikka kaksi analogiasignaalia tempastaan yhteen. Mutta sellaista analoogista pulikkaa, joka jakaa taajuuden 2.lla ei ole koskaan tullut vastaan. Eli menee mikropressori puolelle.
jaetaan erikseen elikkä jokaisen oskillaattorin lähtöön kytketään jakaja joka jakaa itsenäisesti kyseisen nuotin puoilttaen sen taajuuden, ja tarvittaessa jakajia sitten kytketään toistensa perään niin monta kuin on oktaavejakin koskettimistolla, kahden oktaavin koskettimistolla se tekis yhden jakajan ja kolmen oktaavin koskettimistolla kaksi jakajaa, sitten jos syntikkaan vielä rakentaa ns. koskettimiston transponoinnin niin jajajia tietenkin enemmän kutakin oskillaattoria kohden.
Arvelinkin että kiikut ei taida toimia tuossa, DSP:tä taas en osaa käyttää, ts. en ole niiden kanssa ollenkaan sujut. Tiedän niistä vain sen että ne ovat Digitaalisia Signaali Prosessoreita ja että niitä käytetään mm. äänipiireinä ja syntikoissa ym., siinä kaikki mitä tiedän DSP:stä.
Mutta entä sitten divide-by-N counter piirit? Toimiiko nekin vain biteillä? Tai PLL jota joku ehdotti jollekin kysyjälle jollain enkunkielisellä foorumila (tosin ihan eri tarkoitukseen)?
En oikein ihan usko ettei olisi mitään analogista keinoa jolla taajuuden saisi puolitettua, koska sitä käytettiin mm. 1939 kun maailman ensimmäinen polyfoninen syntikka tuli markkinoille:
http://en.wikipedia.org/wiki/Novachord
Tuossakin käytettiin taajuudenjakajia.
noi divide-by-N counter nekin ovat ohjelmoitavia, eli toimii kuten dsp. DSP toimii periaattessa niin, että analogia signaaali sisään A/D muunnin ja ohjelma joka muokkaa digivirtaa ja sitten taas D/A muunnin, noin karkee toimita, on siinä suorayhteyskin kun kun tulee muutoin viiveitä.
Jos oiken muistan eka hammond oli tehty, pyörivät kiekot valo niiden reikien kautta ja valovastus sitten äänen käsittelyä putkilla, ja tuhoton määrä osaa. Yks mahdollisuus on että oskillaattoripiiriin laitetaan vaihtoehto konkka tai vastus. Tälläistä kokeiltiin vuonna 0 ja siinä tuppas, että nopeeta vaihtoa ei saatu, nykykomponenteilla se käy paremmin. Kytkinransulla tai fetillä no sitten pitää ottaa sen kytkinvastus huomioon. Tää on vähän hapuilua, kun aikaa noista virityksistä on 40v. Olen kyllä pelannut senjälkeisen elämäni elektronikkan parissa ja sellaisen analoogisen mötikän hahmoitus, joka jakaa vaikka 2:lla en oo vielä kohdannut. Ootkos koittanut täältä Muusikoiden.net
oli ihan syntikka, elikkä elektronisesti tuotettiin. Ei siinä ollut mekaanisia oskillaattoreita.
Tässä on kuva niistä Hammond Novachordin masteroskillaattoreista:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Nc_insides1.jpg
Tässä sitten skemoja:
http://www.novachord.com/schematics/fig08.jpg
http://www.novachord.com/schematics/fig09.jpg
http://www.novachord.com/schematics/fig14.jpg
Sitten ne Hammond-urut jotka ihmiset tuntee tuota Novachordia paremmin, niissä ääni tuotettiin tone-wheel systeemillä, elikkä pyörä jossa oli hammastus, pyöri sähkömagneetin edessä, eli tuotti sitten siniaaltoa, samalla tavalla kuin mikä tahansa generaattori tuottaa siniaaltoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tonewheel
Sä varmaan sekoitat tuon Novachordin erääseen toiseen instrumenttiin jossa käytettiin noita valokennoja:
http://raymondscott.com/circle.html
Eli Raymond Scottin Circle Machine tosiaan käytti valokennoja hyväkseen.
tässä ryhmästä löydät asiantuntijoita
http://dropmix.xs4all.nl/mailman/listinfo/synth-diy
historian havinaa uruista:
http://www.organservice.com/crm/topdividers.htm