Veera

"Pidin silmäni tiukasti kiinni ja puristin rautasängyn kaiteita molemin käsin.Kouristelin kivusta ja huusin apua.Kaiken tuon keskellä tuntui helpottavalta tuntea virtaava veri suonissani ja ruumiissani.Valkotakkiset ihmiset hääräsivät ympärilläni ja toistelivat kuorossa "kohta helpottaa, kohta helpottaa" ja niin tapahtuikin.

Maatessani ihanan rauhallisena ja levollisena valkoisten vällyjen välissä, sain avattua silmäni, jotka olivat vuodattaneet kyyneleitä pitkin poskiani. Näin jotain mikä antoi minulle suunnattomasti voimaa,jotain mikä sain minut toipumaan. "



Otin Iinan reppuselkääni ja juoksin niin lujaa minkä honteloista jaloistani pääsin. Äiti huusi saatanaa ja heitteli peräämme tyhjiä kaljapulloja jotka pirstoutuivat kappaleiksi jälkeemme.Pikkusisko itki ja tiukensi otettaan . Juoksin suoraa päätä entisen naapurimme Anjan luokse. Anja oli noin 68-vuotias virkeä mummo, jolle vein Iinan aina asumaan kun äiti oli juonut. Anja huomasi meidät jo kaukaa ja tiesi miksi olimme tulleet. Hän laittoi Iinalle vuoteen huoneeseensa ja peitteli tämän uneen kun laskin hänet sängylle. Silitin pikkusiskon poskea ja kuiskasin tälle "hyvästi,me ei ehkä nähdä enää". Nousin ylös ja kuulin kuinka kyyneleet tippuivat kovalle puulattialle. " minä lähden, pidä Iinasta hyvä huoli " sanoin Anjalle ja lähdin kuin tuhka tuuleen.En jäänyt kuuntelemaan hänen sanottaviaan, en jäänyt enää kuuntelemaan tämän kaupungin puheita. Kun saavuin takaisin kotia, äiti istui terassilla " missä hemmetissä sinä olet ollut! entä missä se toinen rääpäle on ?" hän huusi minulle suoraan kasvoihini. Hän haisi vanhalle viinalle ja tukahdutetulle savulle. En sanonut sanaakaan vaan kävelin hänen ohitseen kuin mitään välittämättä. tämän jälkeen tunsin kovan iskun takaraivossani ja rojahdin polvilleni lattialle.Huomasin edessäni veri pisaroita jotka lensivät hiukspekoni seasta. Sillä hetkellä olin niin vihainen kuin ihminen voi ikään vain olla. Päätin olla vahva ja nousin ylös lattialta, kävelin huoneeseeni kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Otin kassillisen vaatteita ja kitarani,upean sunburst värisen,Les Paul mallisen sähkö kitaran jonka olin saanut isältäni lahjaksi. Heitin kassin olalleni ja hyppäsin ulos huoneeni ikkunasta. Tunsin veren kasvoillani ja kävellessäni pois pihapiiristä kuulin äidin huutavan selkäni takaa....