Miten biologinen vanhempi voi väittää kasvattavansa lasta ja antaa hänelle hyvän kasvatuksen? Biologinen vanhempi ei näe lasta kuin kerran kuukaudessa ja on sitten niin kasvattavaa vanhempaa, niin kasvattavaa vanhempaa.
Kyllä se niin on, että lähivanhempi ja hänen puolisonsa lapsen kasvattaa.
Kyllä se niin on, että lähivanhempi ja hänen puolisonsa lapsen kasvattaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
huomata ettei tämä viesti ole saanut yhtään vastausta. Johtunee siitä että kysyit oikeata ASIAA ja palstan trollit eivät pysty sanomaan mitään.
Koska tuohon on vain yksi ja ainoa vastaus; tuollainen biologinen vanhempi ei voi väittää tätä asiaa. Hänellä ei ole mitään sanottavaa, kun ei lastaan kongreettisesti arjessa kasvata.
Koska sieltä normaalin arjen tilanteista se lapsen itsetunto, itseluottamus, elämisen taito kaikkineen kumpuaa. Ei niistä "rusinoista pullassa"-hetkistä.
Kunnia kaikille niille aikuisille jotka tekevät arjen kasvatustyötä, kunnia äideille, isille, äitipuolille, isipuolille, adoptiovanhemmille jne. jne.
"Lapsen saamiseen tarvitaan kaksi ihmistä, mutta lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä" :vanha ja paikallaan oleva viisaus.
Tämän saman kirjoittajan samansisältöinen asia on käsiteltävänä tuolla yhteis-ja yksinhuoltajuuspalstalla.Siellä on päästy ihan normaaliin meininkiin ja sisältöön kaikkine rienaamisineen ja haukkumisineen..
että yh-palstasta on tullut up-palstan kopio.
Juuri tuota mainitsemaasi rienaamista ja haukkumista.
Käyn välillä siselläkin, koska olen up-perheen äiti,
mutta olen myös yhteishuoltaja lapseni isän kanssa.
Kumpikin palsta pilattu.
vääntöä siitä, mitä uusperheen vanhempi saisi tehdä ja mitä ei. Huomaa että monellakaan ei ole käsitystä siitä miten uusperhe toimii. Minulle on itsestään selvää kuinka ollaan ja kuinka mennään meidän perheessä. Ja jokaiselle joka omaa normaalit älynlahjat, ja normaalin ymmärryksen, on tämä myös selvää.
Jokaisessa perheessä on omanlaisensa tapa toimia, suurimmissa osissa varmaankin aika samanlainen(suomalainen perintö, saman sisältöinen kasvatusmalli, äidin maidossa saatu).
Silloin kun lapset ovat paikalla, ovat sitten sinun, minun tai meidän, niin heistä huolehditaan kuin omistaan. Samalla rakkaudella ja vilpittömyydellä. Samalla rakkaudella annetaan opit, kasvatus kuin myös kiellot ja rajoitukset. On itsestään selvää että, paikalla oleva vastuullinen aikuinen tekee päätökset mitä perheen arkeen kuuluu, yhdessä puolisonsa kanssa tai tarvittaessa itsenäisesti.
Näin hoituu meillä ja näin hoituu ex-mieheni uusperheessä asiat. Minun ei tarvitse antaa sinne ohjeita kuinka lasten kanssa ollaan, kyllä aikuiset siellä osaavat hommansa samanlailla kuin minäkin. Rakkautta ja rajoja riittää kaikkien lapsille. Luotan lasteni isään ja luotan lasteni isän avovaimoon täysin vanhempina.
Suuremmat linjaukset, kuten esim. mahdolliset lääkinnälliset ja terveydelliset seikat, opiseklujen rahoittaminen, mopo/skootteri kortit ym.ym. jäävät biologisille vanhemmille. Mutta sellaiset asiat jotka tapahtuvat meidän katon alla (kodisamme), niistä huolehdimme me. Ja me olemme siis minä, uusperheen äiti ja äiti jo aiemmin, sekä mieheni, meidän lasten isä ja isä jo aiemmin.
Täällä on turha vääntää ja tapella, kun kuitenkin oikeassa elämässä asia menee näin.
Voiko tuon enää selkeämmin sanoa.