hyvää iltaa. Olen pitkäkestoisen pohtimisen jälkeen päättänyt jakaa tarinani teille. Tämä tarina kuulostanee uskomattomalta ja täysin keksityltä, mutta vannon että se pitää täysin paikkansa. Jos et usko, voit lopettaa lukemisen ja siirtyä pois. No niin, nyt voin aloittaa tarinan. Kaikki alkoi eräänä tuulisena päivänä yksiössäni. Olin kannettavallani, samalla millä nyt kirjoitan, selailemassa nettiä. Silmiini osui eräällä sivulla linkki okkultismia käsittelevälle sivulle. Koska olin kiinnostunut aiheesta, päätin painaa linkkiä. Silmieni eteen ilmestyi mustataustainen sivu, jolla oli valkoisella tekstillä englannin kielellä varoitus, ettei sivu ollut alle 18 vuotiaille. Selasin alemmaksi. Sivuilla oli juttuja meditoinnista, matkoista astraaliruumiilla ynnä muusta, mutta en ollut niistä kovinkaan kiinnostunut. Huomasin jutun, joka käsitteli mustaa magiaa. Jutun alussa varoiteltiin, ettei näitä asioita kannattaisi koittaa, ellei olisi erittäin kokenut magiassa. Minä en välittänyt varoituksesta. Luin juttua eteenpäin. Siinä kerrottiin loitsusta, joka piti sanoa puolikuun aikaan peilin edessä pimeässä huoneessa. Muistin, että tänään oli puolikuu ja päätin kokeille loitsua, pelkästä uteliaisuudesta. Kopioin loitsun muistioon ja tulostin sen. Loitsu oli suht pitkä ja kirjoitettu kielellä, jota en tuntenut. Luin sen muutaman kerran läpi kunnes uskoin, että osaisin sen ulkoa.
Illalla olin yhä koneella. Huomasin puolikuun kun katsoin ikkunasta ja muistin loitsun. Nyt oli aika. Kävelin vessaan, jossa oli ainoa peili jonka omistin. Olin jännittynyt ja ehkä vähän hermostunut. Ehkä se johtui vain aiemmin päivällä syömästäni hernesopasta, en nimittäin tavannut jännittyä tällaisista asioista. Suljin vessan oven. Aloitin loitsun, puhumalla kovalla äänellä, katsoen suoraan peiliin. Hiki valui otsallani ja minua huimasi. Jatkoin silti loitsuamista. Sitten lopetin. Mitään en tapahtunut. Katselin peiliin, vaikken nähnytkään siinä mitään. Yht'äkkiä peilin keskeltä alkoi loistaa valoa. Valo suureni ja suureni. Olin shokissa. Tuijotin peiliin. Valo suureni kunnes en pystynyt enään katsomaan siihen. Tunsin kuinka jokin veti minua peiliin. Aloin kuulla huminaa ja lensin jonnekin pimeään. Minä lensin ja lensin, suoraan eteenpäin, kohti valon lähdettä. Olin kuin unessa, kun menin valoon. Nyt leijuin jossakin pimessä. Näin kummallisia vääntelehtiviä ihmisenmuotosia hahmoja ja niiden keskellä jonkin abstraktin kolmiota muistuttavan esineen, jonka sisällä loisti sininen nestemäinen valo. Liikuin kohti tuota nestemäistä valoa. Olin nyt kuin syvässä unessa. Kun liikuin pimeässä, kuulin kaukaa kammottavan huudon. Vääntelehtivät hahmot nyyhkyttivät ja katosivat. Näin jotain punaista tulevan minua kohti. Yritin liikkua eteenpäin mutten pystynyt, olin kuin naulattu. Minä pyristelin ja vääntelehdin, mutta en liikkunut. Punainen lähestyi minua koko ajan. Riuhdoin itseäni minkä pystyin eikä se auttanut. Nyyhkytin hiljaa kun punainen saavutti minut. Tunsin putoavani nopeaa vauhtia jonnekin. Kuulin rätisevän äänen joka puolelta ja haistoin jotain, joka muistutti kuuman metallin, veren, vaniljan ja mätänevän lihan yhdistelmää. Sitten kaikki pimeni.
Aamulla heräsin vessan ovelta. Jokaista lihastani särki ja suuni oli kuiva. Nousin seisomaan. Oksensin ja kaaduin lattialle. Nousin uudestaan ja nojasin seinään. Kävelin hitaasti vessaan. Nähdessäni vessan järkytyin ja kaaduin uudestaan lattialle. En voinut uskoa tätä todeksi. Tässä ei ollut mitään järkeä. Peili oli hajalla. Lavuaarissa ja seinissä oli verta. Ja seinässä oli kirjoitetusta, verelläni kirjoitettua. En tajunnut, mitä nuo sanat tarkoittivat, mutta ne saivat minut kauhun valtaan. Seinässä luki näin:GE-IAD I LUCIFTIAN. En vieläkään tiedä, mitä nuo sanat tarkoittavat. Tapahtuman jälkeen ei ole tapahtunut mitään outoa. Mutta joskus, kun puolikuu loistaa, näen unissani loistavan valon ja sen toiselle puolelle...
Illalla olin yhä koneella. Huomasin puolikuun kun katsoin ikkunasta ja muistin loitsun. Nyt oli aika. Kävelin vessaan, jossa oli ainoa peili jonka omistin. Olin jännittynyt ja ehkä vähän hermostunut. Ehkä se johtui vain aiemmin päivällä syömästäni hernesopasta, en nimittäin tavannut jännittyä tällaisista asioista. Suljin vessan oven. Aloitin loitsun, puhumalla kovalla äänellä, katsoen suoraan peiliin. Hiki valui otsallani ja minua huimasi. Jatkoin silti loitsuamista. Sitten lopetin. Mitään en tapahtunut. Katselin peiliin, vaikken nähnytkään siinä mitään. Yht'äkkiä peilin keskeltä alkoi loistaa valoa. Valo suureni ja suureni. Olin shokissa. Tuijotin peiliin. Valo suureni kunnes en pystynyt enään katsomaan siihen. Tunsin kuinka jokin veti minua peiliin. Aloin kuulla huminaa ja lensin jonnekin pimeään. Minä lensin ja lensin, suoraan eteenpäin, kohti valon lähdettä. Olin kuin unessa, kun menin valoon. Nyt leijuin jossakin pimessä. Näin kummallisia vääntelehtiviä ihmisenmuotosia hahmoja ja niiden keskellä jonkin abstraktin kolmiota muistuttavan esineen, jonka sisällä loisti sininen nestemäinen valo. Liikuin kohti tuota nestemäistä valoa. Olin nyt kuin syvässä unessa. Kun liikuin pimeässä, kuulin kaukaa kammottavan huudon. Vääntelehtivät hahmot nyyhkyttivät ja katosivat. Näin jotain punaista tulevan minua kohti. Yritin liikkua eteenpäin mutten pystynyt, olin kuin naulattu. Minä pyristelin ja vääntelehdin, mutta en liikkunut. Punainen lähestyi minua koko ajan. Riuhdoin itseäni minkä pystyin eikä se auttanut. Nyyhkytin hiljaa kun punainen saavutti minut. Tunsin putoavani nopeaa vauhtia jonnekin. Kuulin rätisevän äänen joka puolelta ja haistoin jotain, joka muistutti kuuman metallin, veren, vaniljan ja mätänevän lihan yhdistelmää. Sitten kaikki pimeni.
Aamulla heräsin vessan ovelta. Jokaista lihastani särki ja suuni oli kuiva. Nousin seisomaan. Oksensin ja kaaduin lattialle. Nousin uudestaan ja nojasin seinään. Kävelin hitaasti vessaan. Nähdessäni vessan järkytyin ja kaaduin uudestaan lattialle. En voinut uskoa tätä todeksi. Tässä ei ollut mitään järkeä. Peili oli hajalla. Lavuaarissa ja seinissä oli verta. Ja seinässä oli kirjoitetusta, verelläni kirjoitettua. En tajunnut, mitä nuo sanat tarkoittivat, mutta ne saivat minut kauhun valtaan. Seinässä luki näin:GE-IAD I LUCIFTIAN. En vieläkään tiedä, mitä nuo sanat tarkoittavat. Tapahtuman jälkeen ei ole tapahtunut mitään outoa. Mutta joskus, kun puolikuu loistaa, näen unissani loistavan valon ja sen toiselle puolelle...
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja muistettukin yksityiskohtaisesti... :-)
ja tylsä.