Jos hakusessa on yleiskuvaukseen sopiva, max A3 tulosteisiin pystyvä digikamera, niin onko oikeastaan mitään järkeä ostaa edullista digijärkkäriä, kun nykyiset kompaktit pystyvät likimain samaan suorituskykyyn. No, objektiivia ei voi vaihtaa, mutta ei juuri ole tarvis, kun zoom alue on (kinovastaavuus) helposti luokkaa 30-500 mm ja makro-, salama- ja hämäräkuvausominaisuudetkin hyviä, vaikkei valovoima mikään juhlava olisikaan.
Tutkailin asiaa muutaman lehtijutun perusteella ja en juuri löytänyt syitä ostaa edullista järkkäriä, koska 300-400 euron hintaluokan zoomkompaktit tekevät likimain kaiken saman, minkä edullinen digijärkkäri, mutta puolet pienempänä ja helpommin mukana kulkevana.
Vai onko joku asia jäänyt minulta huomaamatta? Onko kuvien laaduissa todellisia eroja?
P.S. Tietäisikö joku testin, jossa olisi verrattu keskenään 10 Mpix-luokan järkkäreitä ja kompakteja?
Tutkailin asiaa muutaman lehtijutun perusteella ja en juuri löytänyt syitä ostaa edullista järkkäriä, koska 300-400 euron hintaluokan zoomkompaktit tekevät likimain kaiken saman, minkä edullinen digijärkkäri, mutta puolet pienempänä ja helpommin mukana kulkevana.
Vai onko joku asia jäänyt minulta huomaamatta? Onko kuvien laaduissa todellisia eroja?
P.S. Tietäisikö joku testin, jossa olisi verrattu keskenään 10 Mpix-luokan järkkäreitä ja kompakteja?
Vastaukset 35
Vanhimmat
ovat hyvien objektiivien mahdollistama hyvä kuvanlaatu ja objektiivien valovoima, joka ihan oikeasti on riittävä.
Kun ole tarpeeksi kokeillut, huomaat kyllä että järkkäriä pienemmät ovat pelkkää kuraa.
Ei ole vielä tehty yhtään hyvää kompaktia/pokkaria/bridge-kameraa. Nämä bridge-purkit ovat olemassa vain mainosmiesten vaikutuksesta, niiden olemassa ololle ei ole mitään järkiperusteita.
"Ei ole vielä tehty yhtään hyvää kompaktia/pokkaria/bridge-kameraa. Nämä bridge-purkit ovat olemassa vain mainosmiesten vaikutuksesta, niiden olemassa ololle ei ole mitään järkiperusteita."
Itse olen hieman eri mieltä. Nykyisten laaja-alaisten zoomien aikakaudella järkäreistä on kadonnut tavallaan idea, jonka vuoksi ne ovat alun perin syntyneet. Kompakteissa on palattu taas takaisin ajatukseen yhdestä kamerasta, koska miljoonan lisälaitteen tarve on yksinkertaisesti kadonnut. Jopa järkkärin parallaksietu on digitaallisuuden myötä kadonnut.
Enemmänkin halvat järjestelmäkamerat ovat mainosmiesten luomuksia, koska niillä luodaan "ammattimainen" vaikutelma, mutta ero kuvanlaadussa laatukompakteihin on pieni. Pyrittäessä huippulaatuun ymmärrän hyvin järkkärin edut ja erillisten huippulaatuisten tai erikoisobjektiivien käytön, mutta kysepä oli nyt siitä onko halvan pään järjestelmistä juurikaan etua laatukompaktiin verrattuna.
Tuossapa pari esimerkkiä kompakteista, jollaisista puhun:
http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_Camera/PowerShot/PowerShot_SX1_IS/index.asp
http://www.europe-nikon.com/fi_FI/products/product_details.page?ParamValue=Digital Cameras&Subnav1Param=COOLPIX&Subnav2Param=Performance&Subnav3Param=0&RunQuery=l3&ID=1745
Fakta 1:Tuossa esimerkin canonissa on kennon pinta-ala 1/7 siitä mitä on halvimmissa canonin järkkäreissä, mutta pikselimäärä on muistettu pitää samalla tasolla. Tyhmempikin lapsi tajuaa lopputuloksen; Tolkutonta kohinaa suuremmilla herkkyyksillä.
Ihan ok valinta sille jolla kuvanlaadulla ei niin ole väliä.
Fakta 2: Kun verrataan kennojen suorituskykyä, mikä tahansa tällä hetkellä kaupasta löytyvä halpajärkkäri pesee kuvanlaadussa 100-0 minkä tahansa superzoomin.
Edellinen vastaaja yritti selittää fysiikan perusasioita aika hyvin onnistuen, joten en palaa siihen. Mahdollisuus käyttää ulkoista salamaa on toinen iso juttu. Se toki on joissakin parhaista pokkareistakin.
Yleensäkin en ymmärrä asetelmaa pokkari tai järkkäri. Molemmille on paikkansa kuvaajan kalustossa.
Ergonomia on yksi järkkärien etu pokkareihin verratuna. Paremmissa järkkäreissä ei ole kaiken maailmna ohjelmia haittaamassa käyttöä. Ergonomian takia kannattaa harkita käyttetyä vanhempaa runkoa vs. uusi pling pling harrastaja mallia.
Kunnon etsin ja kuvausnopeus sekä säädettävyys puoltavat järkkäriä yhdessä painavan ja tukevan rakenteen kanssa joka ei ole huono homma kamerassa ollenkaan jos kuvaa vakaasti toisin kun luulis.
Pienikokoisia ihmeellisiä kameroita puoltaa paidantaskuun sopiminen aina mukana..
Ja osin hinta myös SUPER Zoomeja,,
Itellä monia eri (ja erimerkkisiä) kameroita eri tarkoitukseen . Reppuun sopivia, paidantaskuun sopivia jne..Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa
Fysiikan lait määrittelevät yhä nekin rajat millaisia kuvia kamerakännykällä voi saada.
Vaikka optiikka pienenee vuosivuodelta optiikka on kumminkin se mikä ratkasee lopputuloksen
kuvissa jo alkuvaiheessa.
No, jos sinä olet tähän tuloksen tullut
"mutta ei juuri ole tarvis, kun zoom alue on (kinovastaavuus) helposti luokkaa 30-500 mm ja makro-, salama- ja hämäräkuvausominaisuudetkin hyviä, vaikkei valovoima mikään juhlava olisikaan."
ja kameralla voit suumailla niin paljon kuin mieli tekee digitaalisena niin onhan se oikein hyvä siihen.
Tuskin sinä järkkärien ja näiden eroja näet, eihän sulla ole molempia kuvia vieressä katsottavana. Ettei mene mieli mustaksi.
Jos et kuvaa hämärässä, et käytä erikoisia lisävarusteita, etkä tarvitse eksoottisia objektiiveja niin pärjäät pokkarilla hyvin.
Itselläni on omakohtaista kokemusta digijärkkäristä (10 Mpix) ja superzoomkamerasta (8Mpix) ja voin sanoa, että jos ei kuvaa hämärässä tai suurella ISO-arvolla, kuvanlaadussa ei ole mitään eroa A4-koossa.
Järkkäreiden dynamiikka kirkkauserojen suhteen on aukkoja joten suurilla kirkkauseroilla järkkärin tummat ja vaaleat on helpommin saatavissa esiin. Löytyy niitä muitakin jos alkaa hakemaan. Itse kuvaan järkkärillä, bridgellä ja pokkarilla aina tilanteen mukaan ja eron kyllä huomaa. Kymppikuvissa ero on niin pieni jotta ei tarvi välittää.
No jos sinä et sitä eroa huomaa niin ei se tarkoita sitä etteikö niissä eroja olisi. Ehkä sinulla on siinä järkkärissä vain niin paska objektiivi.
"[kompaktikamerassa] hämäräkuvausominaisuudetkin hyviä, vaikkei valovoima mikään juhlava olisikaan."
Tuo kohta ei pidä paikkaansa, mutta muuten olet oikeilla jäljillä. Riippuu tietysti vähän siitäkin mitä hämärällä tarkoitetaan, mutta vähässä valossa pokkarin pienen kennon huonot puolet tulevat esiin järkkäriin verrattuna. Tavalliseen yleiskuvaukseen pokkari on ihan hyvä.
Kumpi on sinulle tärkeämpi, suuri kinovastaavuus vai hyvä kuvanlaatu. Valitettavasti et muutamalla satasella voi valita molempia. Ero tulee selkeämmin esille, mitä isompaa printtiä pusket ulos. Hämäräkuvaus"ominaisuuksien" takia tuskin kukaan päätyy pikkukennoiseen. Sama kuin ostaisi moposkootterin että pääsee helposti kulkemaan työmatkaa Tampereelta Helsinkiin...
"Vai onko joku asia jäänyt minulta huomaamatta? Onko kuvien laaduissa todellisia eroja?"
Kaksi oleellista eroa on.
Kohina, ja syväterävyysalue.
Pokkarit kohisevat huomattavasti enemmän(pieni kenno ja paljon pikseleitä)
Toinen merkittävä ero on syväterävyysalue.
Pokkarissa on laaja terävyysalue. Tämä toki voi olla joko etu tai haitta.
Löysin hyvän testin netistä:
http://www.cameralabs.com/reviews/Sony_Cyber-shot_DSC-HX1/outdoor_resolution.shtml
Siinä käy ilmi, ettei tuollainen laatukompakti juurikaan häviä terävyydessä edulliselle järkkärille peruslinssillä (Canon EOS D450) - ehkäpä jopa päinvastoin.
Mutta kun asiaa verrataan isommilla herkkyyksillä ja kalliimpaan kameraan (Nikon D90) alkaa eroja jo löytyä:
http://www.cameralabs.com/reviews/Sony_Cyber-shot_DSC-HX1/high_ISO_noise.shtml
Mutta kun asiaan huomioi myös sen, että kompakti on nimensä mukaisesti kompakti ja helppo ja kevyt mukana kuljetettava, niin asia ei olekaan enää niin yksinkertainen. Järkkäri tarvitsee - saavuttaakseen saman polttovälialueen - käytännössä pari objektiivia ja kameralaukun, kun taas kompakti painaa kaikkinensa vain puolisen kiloa.
Laaja syväterävyys on toki ikävä asian, etenkin henkilökuvissa, mutta se ei paljon muutu ennen kuin mennään kinokoon kennoihin tai 6x6 maailmaan...
Syväterävyyden hallinnassa tulee nimenomaan harppaus siirryttäessä pokkarista kroppijärkkäreihin. Kinokennoon mentäessä syväterävyyttä voidaan saada vielä hieman pois, mutta isommilla formaateilla valovoiman pieneneminen yleensä kompensoi pidemmän polttovälin vaikutuksen.
Kannattaa muistaa myös se seikka että on olemassa niitäkin kuvaajia jotka ei tarvi kaikkia olemassa olevia polttovälejä. Joillekin riittää esim 20mm 50mm, toiselle taas pelkkä 100mm. Aina on tietysti niitäkin kuvaajia joille ei riitä edes 10-1000mm zoomi. Lisäksi kannattaa muistaa että polttovälin muutos muuttaa vain rajausta. Se ei ole sama asia kuin kameran ja kohteen älisen matkan muuttaminen. Jalkazoomille on edelleenkin tarvetta vaikka kamerassa olisi 1-1000000mm zoomi 1.2 valovoimalla.
"Lisäksi kannattaa muistaa että polttovälin muutos muuttaa vain rajausta."
Kyllä polttovälin muuttaminen muuttaa pajon muutakin kuin vain rajausta. Se muuttaa mm. syväterävyyttä ja eritoten kuvan sisäisiä mittasuhteita. Telellä kuvatuissa kuvissa etäisyydet etualan ja taustan välillä näyttävät lyhenevän kun taas laajakulmalla pitenevän, kun takan olevien kohteiden koko muuttuu.
Kyllä croppikennoisellakin saadaan melkoisen pieni syväterävyys. Ei siihen täyskennoa tarvitse... Ihan jo perusperusjärkkärillä ja vaikkapa jollain kiinteällä f1.8 objektiivilla on mahdollista pestä mikä tahansa pokkari muotokuvauksessa. Puhumattakaan jos mennään f 1.4 tai 1.2 laseihin. Tosin sitten alkaa hinta jo nousta. Mutta reilulla satasella saa jo halvimman canonin 50mm f1.8 lasin. Ja varmaan vielä edukkaammin, jos ostaa samalla kun hankkii sen 450d:n pukin konttiin. Jos vakavissaan valokuvausta haluaa alkaa harrastamaan, pitää pokkarit unohtaa. Suorituskyky loppuu aika pian kesken.
Mutta tietenkin hyvällä pokkarillakin saa melkoisen hyviäkin kuvia jos silmää touhuun riittää. Ei niitä upeita kuvia kuvia välineillä oteta. Kyllä siinä on muut muuttujat vallalla. Mutta tosiaan jos etsii kätevää, helposti mukana kulkevaa peruskameraa, uudet pokkarit ovat enemmän kuin paikallaan. Itselläkin on pokkari kakkoskamerana kylillä mukana, kun ei jaksa koko kalustoa mukana kantaa. Mutta pokkari ei vaan milllään korvaa edes perusjärkkäriä aktiiviharrastajan tarpeissa. Kohina, syväterävyyden hallinta ja koko suorituskyky jää pahasti järkkärin jalkoihin.
" Telellä kuvatuissa kuvissa etäisyydet etualan ja taustan välillä näyttävät lyhenevän kun taas laajakulmalla pitenevän, kun takan olevien kohteiden koko muuttuu. "
Tämähän ei taasen johdu siitä telestä/ mitenkään, vaan perspektiivistä.
"Telellä kuvatuissa kuvissa etäisyydet etualan ja taustan välillä näyttävät lyhenevän kun taas laajakulmalla pitenevän, kun takan olevien kohteiden koko muuttuu."
Todellisuudessa ne mitat ja välimatkat ei muutu mihinkään kun polttoväliä muuttaa. Metri on edelleen metri jne riippumatta siitä mikä polttoväli on käytössä. Ne muutokset mitä kuvissa tuntuu polttovälin vaihdon takia tapahtuvan, tapahtuu tosiasiassa siitä että polttoväliä muutettaessa yleensä muutetaan myös kuvausetäisyyttä. Helpoin tapa selvittää itselle tuo asia on laittaa kamera tukevalle jalustalle ja ottaa eri polttoväleillä kuvia liikuttamatta kameraa milliäkään.
Puhut vasmasti syväepäterävyydestä/(eli taustan "sumentaminen")...pokkarin syväterävyyteen ei järkkäri pysty!
Pienikennoisen pokkarin tai zoomkompatin syväterävyydestä on kyllä välillä etua. Maisemakuvat ovat kauttaaltaan teräviä, ja etenkin makrokuvaus on helppoa. Mutta kuten edellinen kirjoittaja sanoi, muotokuvat ovat tylsempiä, kun taustaa ei saa kunnolla irti.
Syväterävyyden suhteen ero eri kennokokojen välillä menee samoin kuin ero kennojen läpimitoissa. Jos ero on esim 6x (=polttovälin korjauskerroin), niin pokkarin aukolla f2 otetussa kuvassa on sama syväterävyys kuin täyskennoisella aukolla f16. Ero on melkoinen.
Eräs hyvä kompromissi voisi olla tämä Olympuksen ja muiden käyttämä 3/4 - kenno. Siinä em. kerroin on noin 2x ja syväterävyyden kannalta vastaavia aukkoja ovat kinokoon f4 ja 3/4:sen f2.
sinulle sopivin kamera on:
Samsung EX1
– 10 mpix
– erinomainen valovoima
– kuvanvakain
– hyvä laajakulma (24/35 mm)
– RAW
– kohteentunnistus
– kääntyvä amoled-näyttö
– video
Mielestäni sekä järkkärillä että kompaktilla on omat puolensa. Lisäisin listaan vielä varsinaisen pokkarinkin.
Kaikilla pystyy A3 kokoisiin hyviin kuviin. Pääasia että muistaa kunkin kameratyypin rajoitukset.
Kesälomamatkalla pokkari tai kompakti on ylivoimainen juuri sen vuoksi, että se todennäköisesti on mukana silloin kun sattuu jotain kuvattavaa kohdalla.
Jos taas aivan vartavasten lähtee kuvaamaan jotakin, niin tottakai kannattaa ottaa mukaan välineet jolla saa juuri sellaisen kuvan kuin haluaa. Tällöin järkkärin ja linssipatterin kantaminen ei ole varmaankaan mikään ongelma.
Ainakin itselläni on nuo kaikki kolme kameratyyppiä (sekä vielä kamerakännykkä) ja kaikilla tulee otettua kuvia.
Mielestäni ei ole oikein järkevää lähteä vertailemaan noita keskenään, vaan yrittää pikemminkin löytää hyvä väline kuhunkin tarkoitukseen.
Kuvaamisen opettelemissen käy mikä tahansa väline, jossa ei olla pelkästään automaatin tai valmisohjelmien varassa. Ts. niillä voi jopa jotain omaa kokeillakin.
Noin yleisesti voisi sanoa, että jos olet ottamiisi A3 kuviin tyytyväinen niin valintasi on ollut oikea.
Mutta sen verran haluan omia kommenttejani tarkentaa, että mietin lähinnä ero hyvän zoomkompaktin (300-500 euroa) eroa edulliseen järkkäriin (
"...Mutta sen verran haluan omia kommenttejani tarkentaa, että mietin lähinnä ero hyvän zoomkompaktin (300-500 euroa) eroa edulliseen järkkäriin (
Miksiköhän pitää digitekniikalla jäljitellä filmikameraa, joka on jo keksitty. Mielestäni digikamera pitää kehittää omassa lajissaan ylivertaiseksi.
Mitähän tarkoitat? Millä tavalla digitekniikalla jäljitellään filmikameraa?
Ei se kuvan muodostuminen digikamerassa niin hirveästi filmikamerasta poikkea. Siinä missä filmikamerassa optiikka piirtää kuvan filmille, digikamerassa kuva muodostuu kuvakennolle. Erot tulevat vasta tämän jälkeen. Digikamerassa kuvalle suoritetaan digitaalista käsittelyä, jonka avulla säädetään valotusta ja väreja, poistetaan kohinaa yms. Filmikuvaaja menee pimiöön kehittämään kuvia, ja voi kehitysprosessin aikana vähän vastaavalla tavalla vaikuttaa siihen, minkä näköinen lopullisesta kuvasta tulee.
Pohjimmiltaan valokuvaus perustuu valoon ja optiikkaan, eikä tämä perusasia ole mihinkään muuttunut.
Jo luolamies kuvasi asioita vaikkei kameraa oltu keksittykkään muinoin siitä todisteena on meillä luolien seinillä olevat yleensä punasävyiset kuvat joita voitaisiin pitää kumminkin enempi valokuvina..dokumentteina
kun taiteena.
Digikameroilla kuvannut, niin oma kokemukseni on, että kompakteilla ei saa kelvollisia A3 tulosteita, A2
kylläkin. Parhaimmin asia selviää, kun ottaa osasuurennuksia järkkärillä ja kompaktilla, sekä vertaa niitä.
Näyttö ja silmät kertovat tuloksen. Varmasti on maailmalla testejä tehty, mutta selvääkin selvempi on,
että pikkukenno vastaan isokenno, niin ei siinä mitään testejä tarvita. Minä ja moni muukin omistavat
molemmat. Jaa, ei ole rahaa, ei minullakaan yhtään ylimääräistä. Jos ei ole tänään rahaa ostaa, niin ehkä
puolen vuoden päästä.
Että kompakteilla ei saa kelvollisia A3-tulosteita mutta saa kelvollisia sitäkin suurempia A2-tulosteita. Onko sulla ehkä hiukan nuo paperikoot hakusessa?
Tarkoitin kylläkin A4 kokoa. Joka Jannulla on tietenkin kotona A3 tulostin, jolla tulostelee kompaktilla
otettuja ainutlaatuisia uniikkeja otoksia.
No mulla ainakin on A3:en. Sellaisen saa reilulla parilla sataa tarjouksesta ja kyllä niitä isoja tulee silloin tällöin tulostettua. Hintaero vastaavan tasoiseen A4:seen on niin pieni, että kyse on enemmän pöytä-/hyllytilasta.
Siis jos tarkoituksenasi on tuottaa A3 kokoon tulostettuja kuvia niin se että kamera juuri ja juuri optimiolosuhteissa pystyy tuottamaan tarkoitukseen kelpaavan kuvan ei aivan riitä.
Kuvan rajaamine sen ottohetkellä kompaktin parin tuuman näytöstä katsoen on aika haastavaa, eikä se useinmiten juuri edes tuota toivottua tulosta. Niimpä kuvia lähes poikkeuksetta joudutaan uudelleen rajaamaan jälkikäsittelyn yhteydessä. Tuo lopullinen A3 kuva on siis käytännössä osasuurennus alkuperäisestä otoksesta.
Tässävaiheessa ainakin itselläni on sitten "jyvät erottuneet akanoista".
Kehottaisin miettimään kuinka kovat vaatimukset aiot tulosteillesi asettaa. Muuten voi käydä niin että tulee sitten ostettua ne molemmat.
Edullisinkin järkkäri kuitenkin on tässäsuhteessa kompakteja varmenpi valinta.
Täydenkoon kamera antaisi tietysti parhaat mahdollisuudet, mutta hintaakin sitten alkaa jo kertyä.
Joku on jo saattanutkin tämän linkin laittaa, mutta menköön...
www.dpreview.com tekee testaamilleen kameroille aina(?) samat studiotestit. Sieltä voit hakea eri kameroilla otettuja testikuvia ja verrata niitä keskenään.