Tuli tuossa mieleen täällä kirjoitelleita muistelijoita lukiessa miten aikoinaan yritettiin päästä viljanoljista eroon leikkuupuimurin jäljiltä. Meillä oli Sampo niminen säkkipuimuri muistaakseni jos nimi on oikein.
Äitini päivysti lavalla ja sitoi narulla kiinni täyttyneitä säkkikankaisia säkkejä, ja kellautti sitten säkin pellolle
myöhemmin yöllä haettavaksi. Niitä varastikin yksi kanalamies pimeässä ennenkuin saatiin talteen.Pellolle jäi olkipahnaa ja se haittasi kyntöä.Piti olla apumies kynnön aikana joka laittoi pahnat vakoon heinähangolla ja ne peittyi sinne sitte.
Sitte keksittiin että ne pahnat poltetaan ja tuli kauheat syyssavut maaseudulle pelloilta.
Sitten uudemmissa puimureissa oli jo peräpäässä silppuri joka teki tulitikunkokoista pätkää ja siten ongelma poistu.
Äitini päivysti lavalla ja sitoi narulla kiinni täyttyneitä säkkikankaisia säkkejä, ja kellautti sitten säkin pellolle
myöhemmin yöllä haettavaksi. Niitä varastikin yksi kanalamies pimeässä ennenkuin saatiin talteen.Pellolle jäi olkipahnaa ja se haittasi kyntöä.Piti olla apumies kynnön aikana joka laittoi pahnat vakoon heinähangolla ja ne peittyi sinne sitte.
Sitte keksittiin että ne pahnat poltetaan ja tuli kauheat syyssavut maaseudulle pelloilta.
Sitten uudemmissa puimureissa oli jo peräpäässä silppuri joka teki tulitikunkokoista pätkää ja siten ongelma poistu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Härmäs keksittihin sellainen apuvehje auroihin. Eli pyöröharavan roottori oli auran runkoon pultattuna. Muistutti kovasti Vicon agrobaattin roottoria. Joku vois tietää, kuinka toimi käytännössä. Nämä "Härmän insinöörit" kehitteli kaikenmoisia leluja traktorin perään. Piennarkyntölaite taisi olla kaiken huippu johon sai paskatarikonpiikit, sitten sitä voi käyttää heinähännänrunkona, eli pitemmät piikit vaan tilalle. Vain järki oli rajana, tälle ihmeluomukselle.
Kyllä tuli monenlaista väkkärää Pohjanmaalta, tarpeellista ja tarpeetontakin, vaan hattua nostan sille yritteliäisyydelle. Oli jos jonkilaista kusipumppua ja piennarkyntölaitetta, heinähäntää ja niitä lavakuivureita.
Naapurilla oli Massey-Harris 630 leikkuupuimuri ja eihän siinä mitään silppuria perässä ollut, hyvä jos se volkkarin räikkä jaksoi edes semmoisenaan sitä puimuria viedä. Hurjimman jutun kuulin, kun emäntä säkkisillalta veti siitä variaattorin hihnasta vauhtia lisää pahemmissa paikoissa. Heillä oli paljon suomaita viljelyssä ja olkien polttaminen loppui palopäälikön kehoitukseen, suo lähti palamaan, joten Zetor 25A veti aurojen lisäksi tälläistä huimapyörää vielä perässä, jolla oljet menivät kyntövakoon.
Muutenkin naapuri suosi Härmän koneita, oli Voima merkkinen lavakuivuri, johon sitten asennettiin vielä katkenneesta heinähännänpiikistä jäteöljypoltinkin. sitten oli tietty tämä piennarkyntölaite kaikkine lisukkeineen, talikonpiikit ja kultivaattorin jouset, Timantti (?) heinähäntä ja sininen kusipumppu. Ja tietty ne bensatynnyreistä tehdyt kusipaljut oli. Lantut listittiin Voitto-merkkisellä myllyllä rehuksi ja jauhot jauhettiin Junkkarilla.
Joo ja olihan tuohon piennarkyntölaitteeseen perunanistutus/multaus vantaatkin. -Mutta ei tarvitse ihmetellä miksi maatalouskone teollisuus kukoistaa Yli-/Alahärmässä nykyäänkin. Ei siinä paljon lamat jarruta teollisuutta. Ja varmaan tuon "opettelun" /kateuden takiakin osataan jo tehdä laadukastakin tavaraa, mm. Junkkari/Maaseudun kone ja Pellonpaja. - Puhumattakaan tietysti Lillbackan konepajoista, joiden tuotteet tunnetaan ympäri maailmaa.
Noilta ajoilta lienee jäänyt itämään sellainen ajatuskin, vai liekö ollut oikein lakialoite, että kaikkien metallintyöstökoneiden vieminen Lahden pohjoispuolelle pitäisi kieltää..