Lars Kepler : Hypnotisoija

pitänyt. Makuasioita. Sen sijaan luvun alla olevasta U.Lindellin Hunajasyötistä pidän, kuten kaikista hänen aiemmistaankin.

Luin enkä tykännyt minäkään. Onkohan tuo pari-kirjoittaja -systeemi oikein toimiva, kun viimeisin Marklundkin, Patterssonin kanssa kirjoitettu, oli samalla tavalla sekava ja juoni tuntui tekemällä tehdyltä. Kaikki karmeudut toki oli pläntätty, oli Kosovon pakolaista ja Norlannin metsiä, jossa viimeiset loppuhuikoset käytiin! Psykiatria tuntuu kovasti kiehtovan myös. Liekö Stig Larssonin imitointia vai mitä kummaa...
Pettymyksiä kaiken kaikkiaan kumpainenkin ruotsalaisuutus!

Luin minäkin, mutta parempiakin olen lukenut.
Minusta kirjassa uskottavuus on tärkeää ja tässä oli ainakin pari juttua, jotka pistivät silmään.
Tämä murhaaja Josef Ek on kuolemankielissä, mutta siitä vaan lähtee edelleen jatkamaan tekosiaan.
Ei yhtään selitetä, millä hän elää, missä yöpyy jne.
Ja toinen tämä poliisijuttu. Vaikka on iso sarjamurha kyseessä, tuntuu, että Joona Linna on suurinpiirtein yksin. Ja sitten Erik ja hänen eläkkeellä oleva appiukkonsa alkavat leikkiä dekkaria. Eläkkeellä oleva poliisi saa poliisin tutkintatiedot käyttöönsä...huh...huh..ja poliisi ei millään lailla estä heitä olemasta
tutkinnassa mukana.

Luin jo pitkän aikaa sitten, eikä tehnyt sen kummempaa vaikutusta. Muistan kirjaa hehkutetun Ruotsissa paljon, siihen nähden ainakin pettymys, eikä niitä raakuuksiakaan niin paljon muistaakseni ollut kuin antoivat ymmärtää.

Mulla on se nyt meneillään. Oisko tässä jonkun viimeisen sadan sivun aikana ollut sitä kerrontaa Erikin menneisyydestä. Se ei ole niinkään imaissut mukaansa. Potilaina esitellyt henkilöt ovat niin... etäisiä?

Preesenssissä kirjoitetuista kirjoista en ole koskaan pitänyt, mutta tähän se on mielestäni sopinut. Musta on ollut jokseenkin sekä huvittavaa että rasittavaa, että siinä kirjassa on aina kaikki lääkeaineet ja aseet kerrottu nimillä :D Miksei ole kerrottu, että hän otti esiin käsiaseensa tai että hän otti unilääkkeitä? Tulee vähän sellainen olo, että kirjailijat olisivat halunneet brassata tietämyksellään, heh.

Mulla on kasa muita kirjoja odottamassa vuoroaan yöpöydällä. Toivottavasti saan tämän nyt loppuun pian. Mutta ihan mieluisa luettava ollut, vaikka ei ehkä niin suuren hehkutuksen arvoinen kuin on kirjoiteltu.

Kirjassa oli vähän liikaa epäuskottavia asioita:
ÄLÄ LUE JOS HALUAT LUKEA KIRJAN, SEURAAVASSA ON JUONIPALJASTUKSIA

1) Tulee liikaa ruumiita. Määrä ei korvaa laatua.

2) Aivan kun elettäisiin lankapuhelimien aikaa, koska puhelimia ei käytännössä voi jäljittää mitenkään. Eikä poliisi laita ketään kuunteluun, ei edes kidnapatun omaisia. Kyllä kai puhelut pitää nauhoittaa jo senkin takia, jos joku soittaa lunnasvaatimuksilla eikä poliisi voinut sitä tietää, että tässä ei ole kyse lunnaista.

3) Tekstiviestejä ei ole. Jos on piilossa kännykän kanssa ja akku meinaa loppua, saattaisi olla fiksumpaa lähettää txt kuin soittaa akku tyhjäksi. Lisäksi voisi olla viisaampaa soittaa oman äidin sijasta vaikkapa hätänumeroon, koska ne puhelut tallennetaan (tämän voi tosin laittaa paniikin piikkiin).

4) Hahmot käyttäytyvät taas ihan järjettömästi, erityisesti loppuhuipennuksessa. Turha asioiden varmistelu ei kuulu kenenkään repertuaariin, senkunvaan juostaan hulun murhaajan talolle huhuilemaan ja tottakai täysin ilman aseita.

5) Kukaan ei tunne tippaakaan kenenkään taustoja, ei edes hoitava psykiatri tiedä sitä, minkä takia joku on joutunut hoitoon (koska on tappanut jonkun, mahtaisikohan tämä olla olennainen tieto hoitavalle psykiatrille?)

6) Se ymmärtää että vanhemmille ei kerrota mitään, mutta on täysin epäuskottavaa että tyttöystävällekään ei kerrota asioiden uusista käänteistä, kuten esimerkiksi siitä että se äidiksi luultu mukava nainen onkin oikeasti ihan hullu akka tai sitä, että kiusaava jengi, jota kaikki pelkäävät kuin ruttoa, jättikin yhtäkkiä rauhaan. Ehkä näitä ei kerrota mille vanhemmmille, mutta ovatko nämä tosiaan sellaisia aioita, jotka pitää pimittää tyttöystävältä?

7) Jos kohta 6) on epäuskottava, niin se vasta epäuskottavaa onkin, että tyttöystävä ei kerro kenellekään vapaaehtoisesti mitään, ei vaikka oma poikaystävä on kidnapattu ja lääkkeiden puutteen takia hengenvaarassa. Miksi tyttöystävä ei puhunut mistään mitään, ennenkuin pappa sai tiedot jotenkin kiskottua/maaniteltua?

8) Mainittiinkin jo, mutta teini-ikäinen poika kidnapataan ja poliisia ei oikeastaan kiinnosta koko asia. Mitä todellisuudessa tapahtuisi jos nuori kidnapataan suuren maailman tyyliin? Poliisi unelmoi vaikka kidnappauksen toteutukseen kuuluu kidnapatun perheenjäsenten tappaminen (tappaminen epäonnistuu ainoastaan omaisten hyvän tuurin ansiosta). Tällainen Venezuelan tapainen ihmisryöstä tarkoittaisi todellisuudessa poliisissa "aloita välittömästi valtakunnallinen suuroperaatio"-napin painamista.

Summma summmarum:
Hyvin ja sujuvasti kirjoitettu kirja, mutta juonessa on ikävästi reikiä.