Tyttöystäväni asuu aika kaukana ja asun eri paikkakunnalla vaikka olimme asuneet yhdessä kai yli 4vuotta.Hän myönsi,että rakastaa yhä minua mutta meinasin tänne asua paikkakunnalla ehkä 3vuotta.Hänellä on kylläkin omia lapsia vaikka pitäisi tapaamiset lapset melko usein mutta hän sanoi kun tapaamiset minua enempää kuin lapset.Eihän aina onnistua näin usein tapaamisiin,koska asumme aika kaukana toisistaan.Meinaan hakea opiskelua joku linjalla jotain ja muuta.Hän myönsi,että ettei kestänyt enää ilman minua:/..En voinut jättää kaiken liian nopeasti,koska pitäisi saada ammatin sekä jotain muuta kunnon ennen kuin kaikki on ok.En myöskään voi muuttaa takaisin taas,koska asun jo täällä jonkin aikaa.Kyllä se aika vaikeampaa minulle koko asiasta vaikka en mahda mitään.Mitä voisin tehdä??Olen kylläkin fiksu ja empaattinen tyyppi vaikka yritin selittää hänelle mutta ei kai tahdo ymmärtämään.Eihän ole muuta vaihtoehtoja juuri kuin täytyy odottaa.
Voi hyvä
ihme.
17702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Meni vähän ohi... Siis ongelma on että haluaisitte olla taas yhdessä mutta asutte liian kaukana toisistanne vai? Mutta siis mitä yritit selittää hänelle mutta hän ei ymmärtänyt?
Sellaista sattuu, että olosuhteiden pakosta asuttava kauempana. Eihän siinä muuta mahdollisuutta ole, kuin a. toisen tai molempien muuttaa (opiskella kai voi muuallakin), b. yrittää kaukosuhdetta tai c. erota.
Tosin en ole ihan varma tajusinko ihan oikein mikä se ongelma oli.
Olimme asuneet samassa asunnossa kai 4 vuotta,mutta kävi meille äkkiä ulos asunnon lähdöstä ettei voi enää asua joten päätin takaisin entisen kotipaikkani sinne heti.Yritin selittää hänelle tilanteeni,että en voinut takaisin yhteen koska olin jo henkikirjoilla täällä ja etsin omani asunnon.Tarkoitukseni hakea opiskelemaan että saisin ammatin.En viitsi ottaa riskin takaisin muuttaa sinne taas.Minusta tuntuu että alkaa vaikea luottaa häneen koska voi sattua vaikka hullu jopa liian pitkälle joka ei saa aina kaikkea mitä haluaa.Asumme liian kaukana toisistamme kyllä.Otin hänen koira hoitooni,koska en usko että hän ei pystyisi huolehtia koiraa.Kaukosuhdetta voi olla hankala meille menossa,koska hänellä kaksi lasta joten hän joutuisi matkoja kaksinkertainen eri kaksi paikka koska sijaisperheeseen molemmille.Ei se ole minun ongelma mistään.
Tottakai sinä voit muuttaa takaisin jos pääset paikkakunnalle siirtymään opiskelemaan samaa linjaa. Mikä este hänellä ja lapsella on muuttaa samalle paikkakunnalle sinun kanssasi?
Niin siis minäkään en nyt ymmärrä miksei sitä paikkakuntaa voi kumpikaan vaihtaa? Jos kerran asua haluaa yhdessä. Kouluja on ympäri Suomea. Saako kysyä mitä alaa menet opiskelemaan?
Mutta oliko se isompi ongelma sittenkin se, ettet luota häneen? Mitä tarkoitit tuolla, että hullu ja jopa liian pitkälle, onko jotain tapahtunut joskus...?
Väsyin jo muuttamaan usein sitä,että tarvitsen pidempään asua ja rauhoittua.Ei voi lapsi muuttaa meidän kanssa asumaan,koska lapsi on jo sijaisperheeseen joten hän jäi yksin sinne siellä.Siksi olin pakko lähtemään sieltä pois,koska hänen lastenvalvoja sanoi kun kaksi vaihtoehtoja joko luopua koirista ja asumme yhdessä kuten lapsen mukana tai pidän itselläni kaksi koiraa ja menemme eri suuntaan asua.On hän tehnyt virheitä,mutta en voi sille mitään.Hänellä edunvalvojakin kyllä ettei helppo asiat edelle.Hän aikoo 4h k asunnon vaikka hän itse yksin isossa asunnossa.En minä ymmärtänyt miksi noin isomman asuntoa kuin olisi turhaan.Hänen oma valinta kutenkin.On hän joskus valehdellut minulle asiasta.Katsoisin eteenpäin vuoteen miten tilanne on mennyt,mutta en haluaisi vielä palata yhteen luottamuksen vuoksi.Hän vähän vanhempi kuin minä.
No ehkä kannattaisi vain yrittää päästää irti ja päästä koko jutun yli? Ehkä löydätte molemmat onnenne jonkun toisen kanssa. Suhdetta on joka tapauksessa vaikea luoda jos pohjana on ettei luota toiseen. Tuo koko tilanne vaikuttaa muutenkin hirveän sekavalta. Onko sun äidinkieli muuten joku muu kuin suomi?
hitto henkikirjoilla HEHEHEHEHEH
Olen suomalainen,piste.
kirjoittaa noin, teksti on kuin jonkin käännösrobotin kautta ajettu. ei tuollaista voi lukea.
siis kaksineuvoinen, kun olette saaneet tehdyksi sen neljän vuoden aikana monta lasta?
Aloittaja kylläkin puhui tyttöystävän omista lapsista...
mitä sä oikeen sanot,mun vappuaivot ei jaksa mä en kuule ymmärtäny yhtään mitään täsätä sun sepustuksesta!
- on hyvä hankkia ammatti.
- äidit usein ajattelevat lapsensa parasta.
- voi rakkaus kestää erossa olemisen.
- sinun pitää tehdä niin, kuin sinusta tuntuu.
- jotkut ihmiset haluavat parasta itselleen, eivät ajattele mikä parasta toiselle tai molemmille.
-olette olleet kauan yhdessä. Tunnet tyttöystäväsi.
-luulen, että olet tehnyt oikein.
-joskus erossa ollessa asiat muuttuvat paremmaksi. Luvataan kaikenlaista.Sanotaan olen muuttunut.
sanotaan kaikkea kaunista. Sitten kun asutaan taas yhdessä , kaikki tulee samanlaiseksi taas.
-jos tyttöystäväsi ryyppää paljon, se asia ei muutu.
-tahtoisin minäkin asua isossa talossa, ei vain ole paljoa rahaa, joten asun pienessä asunnossa.
-toivottavasti pääsit kouluun.
-kaikkea hyvää.
Niin on kuten nyt vaikea tilanne meille.Se sai minut kai epäileväinen asiasta jotain,koska on tyttöystäväni toki mukava ja huumorintajuinen mutta hän ei oikein osata kunnollinen.Pelkäisin kyllä jos taas palata yhteen niin voisi tulla taas samanlaiset kuin ennen.Onhan se mukava asua isossa asunnossa,mutta hänellä ei oikeastaan ole varaa siihen siksi hän rupeaa ottaa sen.Luulen,että olen tehnyt oikein koska hänen täytyy tapaamiset lapsiaan kuin minä vähemmän.Hehän vielä pikkulapset sitä tarvitsee vanhempiaan.Saattaisi olla,että hän voisi pahentaa asioita vaikka ei pitäisi tehdä.Ajattelen niin,että asuisin pidempää asua täällä ja hän siellä koska katsoisin eteenpäin onko muuttunut paremmaksi vaiko ennalleen.Hän ei enää ryyppää paljon,mutta kutenkin yhä tekemässä tyhmyyksiä joskus.Sen selviää päivältä päivä miten käy eteenpäin.Lisäksi hän meinaa lainata exältä,että mitä haluaa esim.iso asunnon tai hankkia lemmikkiä tai mikä lie mutta luulen aika varmasti kun hänelle tulisi iso haloo.En halua missään mukana hänen tekemisistään vaikka en tehnyt mitään.
suomalainen kirjoita noin vaikkei oisi käynyt käsinveivattavaa apukoulua kummempaa.mikä sun pointtis on?
No mitä väliä sillä nyt on? Ole lukematta jollet saa selvää. Eipä tuo omakaan kielioppisi kovin kummoisissa kantimissa näytä olevan.
Ja sinäkö henkilökohtaisesti tiedät miten jokainen suomalainen kirjoittaa? Onko käynyt edes mielessä, että kaikkien suomalaisten äidinkieli ei ole suomi? Eikö voisi vain keskittyä asiaan, tai jos tosiaan ei ole sen vertaa sisälukutaitoa, ettei tuosta saa selvää, niin olla lukematta? Aloittaja varmasti kirjoittaa niin hyvin kuin pystyy. Lapsellista ja pikkusieluista jankata toisten kirjoitustyylistä tai -virheistä, varsinkin kun et itsekään osaa kirjoittaa edes noin lyhyttä viestiä oikein.