Kyselin tätä samaa tuolla äitien jutut -puolella, mutten saanut yhtään kommenttia kirjoitukseeni. Ilmeisesti kuntoilu ei ole äitien suosiossa? Kokeilen siis kysellä täällä samaa eli:
Mitenkäs te muut äidit kuntoilette? Onko teillä kotikuntoiluvälineitä vai pääsettekö lähtemään muualle jumppaan, salille, lenkille tms? Hyvä fyysinen kunto on itselleni perusedellytys sille, että jaksaa. Aivot lakkaavat toimasta ilman. Yksi tärkeä liikunnanedistäjä itselläni on se, että voi vaihdella lajia viikonpäivien kuluessa, siten mielenkiinto pysyy yllä. Olen harrastanut aina kotijumppaa, vanhakantaista Aerobiciä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Varsinkin silloin kun ei päässyt lähtemään kotoa yksin, ja muksu oli pieni.
Pilatesta olen opetellut kotona ja käytän siinä käsipainojakin. Tykkään hirveästi uimisesta myös, mutta uintireissu vie monta tuntia. Olen myös käynyt silloin tällöin avannossa, se on aivan mahtavaa, kun huolet jäävät jäiseen veteen (kun ei siellä jäävedessä pysty ajattelemaan mitään :D)
Uutuutena olen alkanut crossaamaan, ja olen aika innostunut. Ostaa päräytin laadukkaan crosstrainerin kotiin, ja olen nyt muutaman viikon crossaillut sillä systemaattisesti, kun olen yrittänyt päästä pitkän sairauden jäljiltä kuntoon. Rapakunto on ainakin kohonnut siten, että hapenottokyky ja lihasvoima on kasvanut hurjasti! Jos teillä muilla on kokemusta crossarista niin kertokaa ihmeessä kokemuksianne miten sen kanssa olette saaneet kuntoiltua ja ehkä pudotettua painoakin!
Kotona on mukava liikkua senkin vuoksi, että se on halpaa eikä matkoihin tuhraannu omaa aikaa (eikä rahaa), jos se on muutenkin kortilla, kuten perheenäideillä yleensä. Itsellä liikuntaharrastusta ei olisi saanut pidettyä millään tasolla, jos olisi aina pitänyt lähteä johonkin sitä harrastamaan. Jossain vaiheessa sitä tietysti haluaisi päästä neljän seinän sisältä tapaamaan muitakin ja harrastamaan jos haluaa liikunnan sisältävän myös sosiaalista ulottuvuutta. Jossain elämänvaiheissa se kuitenkaan ei ole niin helppoa järjestää. Ainakin jotkut crossarin omistajat ovat iloisia siitä, että aerobista kuntoa voi nostaa vaikka on pienet muksut, äiti hikoilee siinä vieressä. =D Nyt olen tosi iloinen siitä, että myös tyttäreni on innostunut kuntoilusta.
Kuntoilusta
2
363
Vastaukset 2
- wilma60
Täältä löytyy kyllä sellainen mamma joka on täydellinen sohvaperuna. En yksinkertaisesti ole löytänyt omaa lajiani ja en saa minkäänlaista iloa liikunnasta. Ah sitä onnen tunnetta kun saa rojahtaa sohvalle lukemaan kirjaa; se vasta on jotain. Lasten kanssa olen liikkunut sen vähän minkä olen liikkunut. Talvella pihan lumityöt ja muutkin omakotitalon työt ovat sellaista hyötyliikuntaa jota on pakko tehdä. Lapset alkavat olla nyt jo sen verran isoja että pystyisivät olemaan hetken kolmestaan joten hekään eivät ole enää "hyvä tekosyy" liikkumattomuudelle. Kyllä se on laiskuus joka ei saa minua liikkeelle.
- Kyökkifilosofi
Moi Wilma,
kiitos kun viitsit kommentoida. Tosiaan kerrostalo- ja omakotitaloasujan liikunta poikkeaa paljon toisistaan. Lumi- ja metsätyö ovat raskaimmin kuormittavia töitä, joten eipä ihme, jos et jaksa muuta kuin kellahtaa päivän jälkeen. Siivous ja muu kotityö kyllä kuormittaa myös, että energiaa ainakin kuluu. Kesällä sinulla on varmaan sitten ruohonleikkuut ja muut pihatyöt? Itse pääsen vähällä kotitöissä eikä kerrostaloasukkina ole edes pihatöitä (vaikka tykkäisin niistä) ja työkin on koneen ääressä istumista niin on pakko hilata luunsa liikkeelle joka päivä, että pysyy jotenkin kuosissa ja ajatus kirkkaana. Itse suosittelisin sinulle ainakin jotain Pilates-venyttelyä kotona tai muuta, joka vetreyttää ja virkistää rasittuneen olon ihanaksi ja lihakset pääsevät oikenemaan oikeaan pituuteensa. Myös rasitusvammoilta ja tuki- ja liikuntaelinvaivoilta pääsee antamalla vastapainoa yksipuoliselle rasitukselle.
Täältä voi laskea omat Met-pisteensä ja energiankulutuksen eli liikkumisen, myös hyötysellaisen rasittavuuden:
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl
Itse kun olen nuoresta asti tottunut saamaan hikoilemalla hyvää mieltä ja oppinut pitämään sen avulla energiatasoa ja lihaskuntoa korkealla eri tavoin kuormittaen, niin yhdistän liikunnan aina iloon, kropan hallinnan riemuun ja euforiseen oloon, en niinkään pakolliseen kotityöhön. En tiedä muuttuisiko suhtautumiseni, jos olisi esim. pakko polkea pyörällä 10km töihin joka aamu... ei varmaan viitsisi lähteä enää ainakaan pyörälenkille illalla.
Kansakouluajoilta jäi vastenmielisyys liikkumiseen opettajien takia. Tuntuu, että heillä oli missio tuhota kaikki halu liikkumiseeen sillä iänikuisella pakottamisella. Onneksi amiksessa ollut opettaja oli ammattitaitoinen LitM ja sai oikeasti innostumaan ja saimme kokeilla oppilaita itseään kiinnostavia lajeja, laskettelusta ja keilaamisesta alkaen. Silloin huomasin, että liikunnassa onkin uskomaton energisoiva ja henkistä vireyttä edistävä tekijä fyysisen hyvän olon ja terveyden edistämisen lisäksi. Sille tielle sitten jäin. :)))
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1851711
- 81906
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,39872En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56801- 60658
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?69620Olet niin tärkeä
Et edes tiedä sitä, tai ehkä tunnet sen… Sinussa on jotakin pysyvää, tuttua, turvallista, kodikasta.19561Mä olen tosi
Ylpeä sinusta 🫂 Ajatuksissani pyydän sulle paljon suojelusta ja varjelusta. Sinua rakastettaan ja susta välitetään. Mui38536Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te36531- 19521