Halpa hinta johtaa kilpailutuksessa hulluuksiin
Jyväskylä aikoo pesettää tulevaisuudessa likapyykkiään Virossa. Kaupunki valitsi tarjouskilpailun perusteella työvaatteiden pesettäjäksi virolaisen Gorefield Eesti -yhtiön. Se kuljettaa pyykit pesetykseen Suomenlahden eteläpuolelle ja palauttaa tekstiilit sitten puhtaana Jyväskylään. Ensi viikolla lainvoimaiseksi tuleva sopimus on kaksivuotinen.
Jyväskylän kaupungin hankintakeskus perustelee päätöstä rahalla. Tarjouskilpailussa määrääväksi tekijäksi ilmoitettiin hinta. Kaikki loppusuoralla olevat tarjoajat täyttivät laatu- ja ympäristövaatimukset.
Virolaisyhtiön tarjous oli 67 000 euroa. Toiseksi tuleen suomalaisyhtiön tarjous oli 94 000 euroa. Hintaero on suuri.
Mutta pelkän hinnan katsominen johtaa lopulta hulluuteen. Jos kaupunkikin ja jokainen julkinen yhteisö optimoi vain omia lyhyen tähtäimen etujaan, yhteiskunnalliset kokonaistavoitteet katoavat.
Pyykin kuljettaminen Viroon ja takaisin tuottaa väistämättä ilmastopäästöjä ja on ympäristön kannalta turhaa liikennettä. Tämä on toki vain yksi näkökulma.
Jos pesulapalvellut olisi ostettu Keski-Suomesta tai lähimaakunnista, raha olisi pyörinyt aluetaloudessa. Tästä rahasta osa olisi tullut lopulta - jos ei Jyväskylään - niin ainakin suomalaisten kuntien ja valtion verotuloina suomalaisen yhteiskunnan eduksi.
Parasta olisi, jos pesulapalvelut ostettaisiin Jyväskylästä. Tällöin yrityksen ja työtekijöiden tulot olisivat täällä. Niistä kaupunki saisi myös verotuloja.
Suurin moraalinen kysymys on juuri julkisten yhteisöjen vastuu lähiyhteisöistään. Jos ne pyrkivät halvinpaan hintaan keinoilla millä tahansa, voi kysyä, mikä pitää yhteiskunnallista moraalia yllä.
Jos kunnat ja valtiot ostavat palveluja, joita Suomesta on saatavissa, halvan hinnan perässä ulkomailta, niin mitä moitittavaa on esimerkiksi joidenkin veronmaksajien tavoitteissa siirtää varansa suomalaisen verottajan ulottumattomiin. Rikkaiden ihmisten varojen siirto paratiisisaarille ja erilaisten veronkiertokeinojen käyttö on juuri tätä omien etujen maksimointia.
Julkisissa päätöksissä ei pidä maksimoida lyhyen tähtäimen voittoja. Kyllä julkisissa hankinnoissa on otettava huomioon myös yhteisön ja koko maan etu. Jyväskylän pesetyspäätös on moraaliton ja ansaitsee julkisen kritiikin.
Olisi Jyväskylän hyvä kysyä, jos Äänekoskella pesettäis, ennen kuin VIROSSA, sillä vain kun Äänekosken päättäjillä on vähän paremman puoleista tietoa Viropyykkäreistä.
Jyväskylä aikoo pesettää tulevaisuudessa likapyykkiään Virossa. Kaupunki valitsi tarjouskilpailun perusteella työvaatteiden pesettäjäksi virolaisen Gorefield Eesti -yhtiön. Se kuljettaa pyykit pesetykseen Suomenlahden eteläpuolelle ja palauttaa tekstiilit sitten puhtaana Jyväskylään. Ensi viikolla lainvoimaiseksi tuleva sopimus on kaksivuotinen.
Jyväskylän kaupungin hankintakeskus perustelee päätöstä rahalla. Tarjouskilpailussa määrääväksi tekijäksi ilmoitettiin hinta. Kaikki loppusuoralla olevat tarjoajat täyttivät laatu- ja ympäristövaatimukset.
Virolaisyhtiön tarjous oli 67 000 euroa. Toiseksi tuleen suomalaisyhtiön tarjous oli 94 000 euroa. Hintaero on suuri.
Mutta pelkän hinnan katsominen johtaa lopulta hulluuteen. Jos kaupunkikin ja jokainen julkinen yhteisö optimoi vain omia lyhyen tähtäimen etujaan, yhteiskunnalliset kokonaistavoitteet katoavat.
Pyykin kuljettaminen Viroon ja takaisin tuottaa väistämättä ilmastopäästöjä ja on ympäristön kannalta turhaa liikennettä. Tämä on toki vain yksi näkökulma.
Jos pesulapalvellut olisi ostettu Keski-Suomesta tai lähimaakunnista, raha olisi pyörinyt aluetaloudessa. Tästä rahasta osa olisi tullut lopulta - jos ei Jyväskylään - niin ainakin suomalaisten kuntien ja valtion verotuloina suomalaisen yhteiskunnan eduksi.
Parasta olisi, jos pesulapalvelut ostettaisiin Jyväskylästä. Tällöin yrityksen ja työtekijöiden tulot olisivat täällä. Niistä kaupunki saisi myös verotuloja.
Suurin moraalinen kysymys on juuri julkisten yhteisöjen vastuu lähiyhteisöistään. Jos ne pyrkivät halvinpaan hintaan keinoilla millä tahansa, voi kysyä, mikä pitää yhteiskunnallista moraalia yllä.
Jos kunnat ja valtiot ostavat palveluja, joita Suomesta on saatavissa, halvan hinnan perässä ulkomailta, niin mitä moitittavaa on esimerkiksi joidenkin veronmaksajien tavoitteissa siirtää varansa suomalaisen verottajan ulottumattomiin. Rikkaiden ihmisten varojen siirto paratiisisaarille ja erilaisten veronkiertokeinojen käyttö on juuri tätä omien etujen maksimointia.
Julkisissa päätöksissä ei pidä maksimoida lyhyen tähtäimen voittoja. Kyllä julkisissa hankinnoissa on otettava huomioon myös yhteisön ja koko maan etu. Jyväskylän pesetyspäätös on moraaliton ja ansaitsee julkisen kritiikin.
Olisi Jyväskylän hyvä kysyä, jos Äänekoskella pesettäis, ennen kuin VIROSSA, sillä vain kun Äänekosken päättäjillä on vähän paremman puoleista tietoa Viropyykkäreistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.