Kirjoitan nyt toista kirjaani, mutta yksi asia hidastaa kirjani kirjoittamista. Kirjan nimi. En keksi kirjalle nimeä! Tarina kertoo 18 - vuotiaasta tytöstä, jonka elämä muuttuu täysin, kun hänen kavereiden kanssa he tekevät naapurille kepposen ja tyttöä syytetään tuhopoltosta, vaikka hän ei itse tehnyt mitään. Ja ei aikaakaan, kun hänestä tulee nuorisorikollinen.
Onko teillä ideoita?
Onko teillä ideoita?
Vastaukset 26
Vanhimmat
kepponen (ehkä liian leikkisä, tai sitten voi leikkisyydessään olla ironiaa.)
tuhopoltto (voit ympätä nimen ympärille symboliikkaa tai loppuhuipennukseen jonkun toisen tuhopolton)
ei aikaakaan
ei aikaa
rikoksen jäljet (paatoksellinen raittiusseuratyyli)
tyttö
kiinni
tuho
alun loppu, lopun alku
täysin
kavereiden kanssa
yksin
vastuu
Ensinnäkin ei kannata vuodattaa ideoitaan täällä. Jos ideasi on hyvä, joku voi varastaa sen. Esim. minusta ideasi on hyvä, tosin ei ole intressiä varastaa sitä. Toiseksi, työnimi voi olla vaikka "X liemessä" tai "Kohtalokas kepponen", X:n tilalle siis tytön, päähenkilön nimi. Keksit paremman nimen kun se on valmis, nyt tarvit vain työnimen. Tsemppiä kirjoittamiseen!
Ehkä voit lykätä lopullisen nimen keksimistä, ja käyttää jonkinlaista työnimeä, jonka ei tarvitse olla niin hirveän hyvä. Tässä kuitenkin pari ideansiementä:
Tuhkattu tulevaisuus
Palaneet siivet
Poltetut unelmat
Polttomerkitty (taustalla ajatus, että tyttö on saanut tuhopoltosta tietyn leiman loppuelämäkseen)
Mun mielestä kannattaisi kokeilla tuota polttomerkitty nimeä, jota Mies jostain ehdotti. Mun mielestä siinä on ideaa. Kokeile sitä. Tai en minä voi sun puolesta päättää, mutta itse innostuin tuosta nimestä hirvittävästi. Se kuvaa hienosti tarinaasi. Itsellänikin on ollut aika paljon hankaluuksia juuri kirjan nimen kanssa. Mutta sain keksittyy jostain vaan kivan nimen yhtäkkiä. En kyllä kerro sitä netissä. ; D Mutta tsemppiä kirjoittamiseen. ; D
miulla tuli ensimmäisenä mieleen joku syytetty tai jotain :DD tai sit syyttömästä syylliseksi..
Poltettu lapsuus
Itse pidän hieman oudoista nimistä, kuten esimerkiksi: "He eivät uskoneet" tai "En ole enään mitään". Toisaalta ne ovat surkeita... tsemppiä kirjan kanssa
Enään? Vieläkö joku oikeesti tekee näin alkeellisia virheitä. Ja pyrkii kirjailijaksi? Johan on.
Jos kirjasi on jo toinen, tiedät varmaankin, että lopullisen nimen kirjallesi antaa kustannustoimittaja. Voit itse nimittää sitä vaikka Toinen tuleminen, Tokaeepos, Kakkonen tms. Ei mitään väliä.
4 5, kustannustoimittajalla ei ole mitään diktaattorinoikeuksia sanella yksipuolisesti kirjan lopullista nimeä. Peukut alas sinulle, kun sellaisia kuvittelet.
Hum. 4 5 ei käyttänyt sanoja diktaattorinoikeus, sanella tai yksipuolisesti, vaan viittasi siihen, että romaanin nimestä lopullisen päätöksen tekee kustantaja, ei kirjailija.
18 13, minä _referoin_ 4 5:n viestiä, ja referoinnissa perinteisesti käytetään muutakin sanastoa kuin lähtötekstistä löytyvää.
Sinä sen sijaan referoit 4 5:tä väärin. 4 5 ei puhunut kustantajasta vaan kustannustoimittajasta. Peukut alas sinulle siitäkin, kun kerran kommentoit hataralla lukutaidolla.
Älä jaksa kommunikoida noin aggressiivisesti. Hatarasta lukutaidosta sen verran, että minä en väittänyt 4 5:n puhuneen kustantajasta. Huomasin että hän puhui kustannustoimittajasta ja olen samaa mieltä kanssasi, ettei kust.toim. päätöstä tee, mutta ymmärsin kyllä mitä 4 5 tarkoitti. Ei nettikommenteissa tarvi olla aina kaiken niin eksaktisti kuin asiakirjoissa, eihän? Paljon tärkeämpää olisi pitää keskustelu asiallisella tasolla, eikä aina moittia tuntemattomia. Niinkuin tuo heitto hatarasta lukutaidostani... mitä järkeä tuollaisessa vinoilussa on.
Jos nimimerkki 4 5 ilman syytä halveksii pahaa tarkoittamatonta kirjoittajaa nähdyllä tavalla (”Voit itse nimittää sitä vaikka Toinen tuleminen, Tokaeepos, Kakkonen tms. Ei mitään väliä.”), ansaitsee hän kyllä takuulla siitä vähintään moitteet.
Mikä sun ekan kirjan nimi oli? Ehkä kannattaa antaa samanoloinen nimi kuin esikoisella, että lukijat tunnistavat teoksen sinun tekemäksi.
Heh, heh, kustannustoimittaja todella nimeää kirjasi, tai sitten kustantamo yleensä ottaen. Jos se ei sinulle käy, niin ei sitten painetakaan.
Ja lisäksi kustantamo voi vaatia sinua vähentämään henkilöitä, muuttamaan lopun ja pätkimään kirjastasi 1/3 pois. Jos se ei sinulle käy, niin ei julkaista.
Tämä johtuu siitä, että kustannustoiminta on kaupallista toimintaa, josta kustantamo kantaa vastuun. Se ei ole hyväntekeväisyyttä.
Nimimerkki tosiontämäkinjuttu luultavasti voi pysyä luulossaan, eikä hänen luulostaan ole pahempaa haittaa muille ihmisille.
Mutta luuletko tosiaan, tosielämänjuttu, että tämän palstan lukijat muka ovat niin tyhmiä, että heille muka menee täydestä, että kustantajat muka ovat niin tyhmiä kuin väität?
Kustantaminen tapahtuu kaupallisilla taloudellisilla markkinoilla, ja siksi tyhmä kustantajasi vähintään karsiutuu nopeasti pois markkinoilta. Jos kirjailija osaa kirjoittaa julkaisukelpoisen kirjan, melkoisen luultavasti todennäköisesti hän osaa myös laatia sille kelvollisen nimen. Melkoista tunnehäiriöisyyttä kustantajalta osoittaisi, jos hän sysäisi tällaisissa päätöksissä kirjailijan, sana-ammattilaisen, neuvottelujen ulkopuolelle.
Tietenkin julkaisuprosessin aikana käydään neuvotteluita monista asioista, mm. kirjan nimestä, ja kirjailija on niissä luonnollisesti mukana. Päättämässä on mukana monia osapuolia. Esimerkiksi Olli Jalosen esikoisromaani ilmestyi toisella nimellä kuin hän ensiksi olisi halunnut, kun kustantamon Haavikon kanta neuvotteluissa lopulta saavutti hyväksynnän.
En nyt oikein ymmärrä, miksi kustantaja on tyhmä jos haluaa valita kirjalle nimen?
Varsinkin jos se on parempi kuin kirjailijan itse keksimä. Tottakai jos kirjailija keksii itse kirjalleen hyvän nimen, niin se saa sen pitää. Näin ei vain usein ole.
Mutta asiassa on kaksi puolta. Esim. jos kirjailija on kirjoittanut kirjan nimeltä Leila ja haluaa sen nimisenä sen julkaista, siihen tuskin kustantaja voi suostua. Johtopäätöksen voi jokainen tehdä itse. Myös jokin aikaisemmin julkaistu kirja voi kirjailijan tietämättä olla samanniminen, jolloin kirjan nimi on pakko vaihtaa. Tottakai nimi voi olla hupaisa, kuten Teurastajan morsian tai Mummoniemen pihanjakajat.
Ei kai markkinoiden hallitseminen tarkoita tyhmyyttä?
Tässä ketjussa nyt on puhuttu asioista, jotka on todellisen kustannusmaailman kannalta aika yhdentekeviä.
Kirjailijat ja kustantanjat on kai useimmiten tolkun ihmisiä, jotka osaa käyttäytyä keskenään. Järkevän keskustelun päätteeksi kai useimmiten ollaan samanmielisiä, esimerkiksi siitä nimestä. Jos kustantaja ei osaa olla ihmisiksi kirjailijoidensa kanssa, ei siitä hyvää seuraa. Hyvä esimerkki on viime vuosien WSOY, josta kirjailijat on kaikonneet ja joka on kokenut pahoja imago- ja rahatappioita.
Tietenkin todellisuus on monimuotoinen: ei varmasti ole ihan harvinaista, että kirjailija nimenomaan toivoo kustantajan aivoriihessä syntyvän nimen kirjalle, jos hän on itse keksinyt vain epätyydyttävän työnimen.
Mutta: Tämä on oleellista Kirjailijanalut-palstalla: Tietenkin aloittelevan kirjoittajan kannattaa panostaa kirjan nimen keksimiseen, sillä sehän on elimellinen osa kirjaa. Varmasti kustantamon lukijalla on syytä tarttua käsikirjoitukseen positiivisemmin ennakko-odotuksin, jos jo käsikirjoituksen nimi kertoo kirjallisesta lahjakkuudesta.
Juu, kirjani nimi on Olen nero. Taatusti julkaistaan, ja jos ei, niin sanon kustantajaa tyhmäksi.
Aika vinhaa, että kirjallinen henkilö kirjoittaa pari kirjaa, eli noin 700 sivua ja ihan omasta päästään. Nimi vaan jää keksimättä.
Taisit olla trollina täällä, oli niin hupsua.
Luulisi, että kustannustoimittaja auttaa nimen kanssa, kun on jo toisesta romaanista kysymys.
Ehkä tääkin on trolli. Vähän kuin se fonttijutut, jossa kirjan hyllytys tapahtui väärän fontin takia.
Kaikista hauskinta täällä on se, että ihmiset kertovat avoimesti kirjojensa juonia. Sitä ei koskaan saa tehdä, sen voi nimittäin pihistää. Aihieta ei voi patentoida, eikä niistä voi alkaa myöhemmin elämöimään, että toi oli mun alkuperäinen idea.
Kiitos aiheesta, enpä olisi itse keksinytkään.
Kaikki kirjoittavat eri tavalla.Vaikka aihe olisi sama,sisältö ei ole.
Niin, kieli ja näkökulma painavat dramaturgisessa vaa´assa.