Telkän pönttö

Anna ainakin parisen vuotta niiden olla paikoillaan. Jos ei sen jälkeen ilmesty pesijää, vaihda pikkuisen paikkaa. Loppukesä on sellaista aikaa, jolloin nuoret pesimättömät telkät koluavat kaikki mahdolliset pesäpaikoiksi sopivat. Jopa savupiiput. Silloin saatat huomata, että myös asettamasi pöntöt on havaittu.

Tässä vaiheessa jo ainakin keskisuomessa on telkillä munat pesässä, jotkut saattavat tosin pesiä myöhemminkin. Sellainen pönttö joka on ollut puussa jo edeltävänä kesänä, saa kyllä helpommin asukkaat, mutta jos pulaa koloista on niin uudenkin pöntön luulisi löytyvän. Aina kololle ei jää untuvaa merkiksi pesinnästä, vaikka emolla muninta olisikin käynnissä. Eikä muninnan aikana käydä pöntöllä kuin harvoin, jolloin sitä ei tarkkailija välttämättä huomaa.

Kunhan pönttö on riittävän tilava, kolo riittävän iso ja pöntölle on esteetön lentoreitti sekä pohjalla pehmikettä joka mahdollistaa pesäsyvennyksen teon, pitäisi aikanaan asukkaita löytyä.
Liian tiheää pöntötystä kannattaa myös välttää.

Kaivelin tuossa vanhan viestini.
Yhteen viimekeväiseen pönttöön on ilmestynyt asukas. Neljään uuteen huhtikuussa laitettuun taas ei. Järvellä on 11 hyväkuntoista pönttöä, joissa on vaan muutamissa asukas.
Näyttäisi olemaan vähenemään päin telkät täällä, metsästys ei ainakaan ole syynä, olisko sitten, että paikka on vilkas joutsenien läpimuuttopaikka keväin syksyin? Pesiviä joutsenia ei ole.
Eniten ihmetyttää nuo pari ikivanhaa pönttöä, joissa on ollut vuosikymmenet asukkaat, tänä vuonna ei ole, pöntöt ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa.

Monenlaiset tekijät vaikuttavat telkkien määriin vesistökohtaisesti katsoen. Kokonaiskanta on tärkeä, mitä enemmän telkkiä tulee pesimään, sitä useampi pari tulee karuimmillekin paikoille pesintää yrittämään. Nyt on ollut 2 kylmää talvea telkkien talvehtimisalueillakin, mikä on saattanut vähentää lintujen määrää ja huonontaa pesimiskuntoa.
Toki myös pedot voivat verottaa jonkun verran vesistön lintuja, mikä ainakin pienessä määrin vaikuttaa siellä pesivien lintujen määriin. Esim. Minkit ja näädät korjaavat pöntöistä niin munia kuin emojakin. Isot hauet taas ovat merkittävin poikasten vihollinen. Ja pikkukalat syövät samaa ravintoa kuin telkänpoikaset.

Pöntön sisällölläkin on merkityksensä. Jos pohjalla ei ole pehmikettä, siinä aniharvoin pesitään, eikä silloinkaan onnistuneesti.
Jos pohjalla on mätiä munia, pesä ei varmaankaan houkuttele telkkiä munimaan niiden päälle. Edellisvuotisen pesimisen ja kuoriutumisen merkit sensijaan kuulemma edistävät pöntön uutta käyttöönottoa.

Joutsenien läsnäolo muuttoaikaan ei ainakaan haittaa telkkiä, tai muitakaan pieniä vesilintuja. Voivat jopa saada niistä suojaa ja pohjasta joutsenien ruokailun yhteydessä lisää ravintoa esille.
Pesivätkään laulujoutsenet eivät tutkimuksen mukaan haittaa vesilintuja ainakaan niin paljoa, että niiden määrä vesistössä vähenisi. Monet muut syyt (joita lueteltu edellä) sensijaan voivat aiheuttaa vesilintujen vähenemistä vesistössä. Harvoin vesilintukannat ovatkaan vakaita, vaan yleensä joko runsastuvat tai vähenevät.

Jos tarkistatte pönttöjä näin keväällä, niin muistakaa että telkkänaaras peittää kolosta poistuessaan munat untuvilla, joten pelkkä pönttöön kurkistaminen ei kerro onko sinne munittu. Vasta sormin tunnustelu paljastaa munat untuvien alta.

Vein kevät talvella telkänpöntön rantaviivaan. Sinne ei tänä vuonna tullut pesijää. Mutta saman paikan lähellä olevaan helmipöllön pönttöön muutti telkkä