hallinto-oikeuksissa ns. hyväveli -systeemin mukaan (jos vastapuolen edustaja kuuluu vapaamuurareihin, rotareihin, zonta- tai marttajärjestöön tai enemmistöpuolueeseen tai on luottamustoimessa jossain tai palkittu mitaleilla jne.). Näinpä pieni valittaja saa huomata, että lakia käytetään isokenkäisen etujen hyväksi sekä valtaeliitin pyrkimysten pönkittämiseen.
Esim. opettajanvirkojen täyttämisessä ammattiopistoissa ja -korkeakouluissa näyttää olevan käytäntönä hyväveli systeemi. Epäpätevä voi laintulkinnan väljyyden takia ohittaa pätevän ns. kansalaiskuntoisuuspykälän tai vaikkapa puolueellisen työkokeen kautta, jolla julistetaan pätevä pätemättömäksi epäpätevän hyväksi. On ollut todella räikeitä tapauksia eikä esim. hallinto-oikeuksien laadunvalvontaa hoida muu taho kuin korkein hallinto-oikeus ja köyhä ei jaksa enää valittaa sinne saakka.
Eräs esimerkki: erään läänin hallinto-oikeus päätti, että epäpätevä oli parempi määräaikaista virkaa haettaessa kuin pätevämpi, koska työnantaja oli järjestänyt epäpätevän hyväksi työkokeen, jolla voisi mitätöidä pätevän hakijan mennen tullen. Kun pätevä valitti, niin päätöstä vitkuteltiin niin kauan, että määräaikainen pesti pääsi päättymään ja lopuksi tuli päätös, että epäpätevä oli pätevämpi kuin pätevä työkokeen ansiosta ja siksi, kun pätevä oli suorittanut amk-tutkinnon ilman laajempaa ammatillista perus- tai ammattitutkintoa ja kuulemma ei riittänyt pitkäaikainen työkokemus sekä työelämänäyttö vaan työkoe yksinään puolueellisine lausuntoineen syrjäytti aiemman työkokemuksen täysin. Myöskään opettajankoulutusta ei huomioitu vaan epäpätevä työnhakija koulunkäyntiavustajan tutkinnolla pääsi opettajaksi.
Kysyn siis, pitäisikö tästä päätellä, että hallinto-oikeus on julistanut mitättömäksi ammattikorkeakoulun antaman ammatillisen korkeakoulututkinnon, jossa on huomioitu aiempi osaaminen myös työkokemuksen osalta? Esimerkkejä:
restonomi (aikuiskoulutuksen amk) ja opettajankoulutuksen hankkinut, jolla on yli 3 vuoden työkokemus keittäjänä, ei olekaan pätevä ravintola-alan peruslinjan opettajaksi, jos hän ei olekaan suorittanut ammatillisina perustutkintoina keittäjän, tarjoilijan, viinurin ja receptionistin ammattikoulua ja niinpä ammattiopisto pistääkin työnhakijan esittämään tarjoilukohtausta ja sitten mitätöi hakijan pätevyyden epäpätevän hyväksi, jolla ei ole opettajnkoulutusta? Varmaan syynä on yksinkertaisesti raha: epäpätevälle ei tarvitse maksaa TES:n mukaista täyttä palkkaa.
Autoalan insinööri (amk) ei olisikaan pätevä opettajankoulutuksen ja työkokemuksen jälkeen, jos hän ei ole ensin suorittanut ammattiopiston autonasentajan koulutusta... tai sähköalan amk-insinööri sähköalan opettajaksi, jos ei ole ensin suorittanut sähköasentajan tutkintoa ja työkokeessa hänet voitaisiin mitätöidä muutaman mielivaltaisen kytkentäkokeen jälkeen epäpätevänä, kun ei heti mene vauhdilla työ?
Tai puolet hiusalan opettajista pitäisi irtisanoa töistään, koska suurin osa heistä on käynyt vain parturin tai kampaajan ammatillisen perustutkinnon ja mahdollisen ylemmän ammattitutkinnon sekä hankkineet työkokemuksen ja opettajankoulutuksen opisto- tai amk-tutkinnon lisäksi?
Entäs peruskoulunopettajat: eikö sellainen hakija ole pätevämpi, joka on ensin käynyt koulunkäyntiavustajan koulutuksen, sitten ollut kolme vuotta peruskoulussa apuopettajana ja sitten suorittanut peruskoulunopettajan tutkinnon ja hakee virkaa peruskoulunopettajan kanssa, joka on lukiosta suoraan mennyt opettajakoulutukseen? Varmaan niin.
Samoin varmaan tuomittaisiin pätevä kemisti, joka hakee opettajankoulutuksen jälkeen opettajanvirkaa laboranttilinjalta: hänet voi työkokeessa ohittaa laborantti, joka on ollut kolme vuotta työssä ja sitten suorittanut amk-tutkinnon ja opettajankoulutuksen, varsinkin, jos työkokeessa homma sujuu jouhevammin kuin yliopistotason kemistiltä!
Se on nyt niin, että hallinto-oikeuksien virkoja pitäisi tarkistaa, että siellä istuvat ovat tarpeeksi päteviä: pitäisi olla ensin merkantin-, merkonomin-, notaarin- ja vasta sitten lakimiehen koulutus yliopistossa ja 10 vuoden työkokemus elämän monilta osa-alueilta, ennenkuin yksipuolisesti aletaan mitätöimään ihmisiä.
Esim. opettajanvirkojen täyttämisessä ammattiopistoissa ja -korkeakouluissa näyttää olevan käytäntönä hyväveli systeemi. Epäpätevä voi laintulkinnan väljyyden takia ohittaa pätevän ns. kansalaiskuntoisuuspykälän tai vaikkapa puolueellisen työkokeen kautta, jolla julistetaan pätevä pätemättömäksi epäpätevän hyväksi. On ollut todella räikeitä tapauksia eikä esim. hallinto-oikeuksien laadunvalvontaa hoida muu taho kuin korkein hallinto-oikeus ja köyhä ei jaksa enää valittaa sinne saakka.
Eräs esimerkki: erään läänin hallinto-oikeus päätti, että epäpätevä oli parempi määräaikaista virkaa haettaessa kuin pätevämpi, koska työnantaja oli järjestänyt epäpätevän hyväksi työkokeen, jolla voisi mitätöidä pätevän hakijan mennen tullen. Kun pätevä valitti, niin päätöstä vitkuteltiin niin kauan, että määräaikainen pesti pääsi päättymään ja lopuksi tuli päätös, että epäpätevä oli pätevämpi kuin pätevä työkokeen ansiosta ja siksi, kun pätevä oli suorittanut amk-tutkinnon ilman laajempaa ammatillista perus- tai ammattitutkintoa ja kuulemma ei riittänyt pitkäaikainen työkokemus sekä työelämänäyttö vaan työkoe yksinään puolueellisine lausuntoineen syrjäytti aiemman työkokemuksen täysin. Myöskään opettajankoulutusta ei huomioitu vaan epäpätevä työnhakija koulunkäyntiavustajan tutkinnolla pääsi opettajaksi.
Kysyn siis, pitäisikö tästä päätellä, että hallinto-oikeus on julistanut mitättömäksi ammattikorkeakoulun antaman ammatillisen korkeakoulututkinnon, jossa on huomioitu aiempi osaaminen myös työkokemuksen osalta? Esimerkkejä:
restonomi (aikuiskoulutuksen amk) ja opettajankoulutuksen hankkinut, jolla on yli 3 vuoden työkokemus keittäjänä, ei olekaan pätevä ravintola-alan peruslinjan opettajaksi, jos hän ei olekaan suorittanut ammatillisina perustutkintoina keittäjän, tarjoilijan, viinurin ja receptionistin ammattikoulua ja niinpä ammattiopisto pistääkin työnhakijan esittämään tarjoilukohtausta ja sitten mitätöi hakijan pätevyyden epäpätevän hyväksi, jolla ei ole opettajnkoulutusta? Varmaan syynä on yksinkertaisesti raha: epäpätevälle ei tarvitse maksaa TES:n mukaista täyttä palkkaa.
Autoalan insinööri (amk) ei olisikaan pätevä opettajankoulutuksen ja työkokemuksen jälkeen, jos hän ei ole ensin suorittanut ammattiopiston autonasentajan koulutusta... tai sähköalan amk-insinööri sähköalan opettajaksi, jos ei ole ensin suorittanut sähköasentajan tutkintoa ja työkokeessa hänet voitaisiin mitätöidä muutaman mielivaltaisen kytkentäkokeen jälkeen epäpätevänä, kun ei heti mene vauhdilla työ?
Tai puolet hiusalan opettajista pitäisi irtisanoa töistään, koska suurin osa heistä on käynyt vain parturin tai kampaajan ammatillisen perustutkinnon ja mahdollisen ylemmän ammattitutkinnon sekä hankkineet työkokemuksen ja opettajankoulutuksen opisto- tai amk-tutkinnon lisäksi?
Entäs peruskoulunopettajat: eikö sellainen hakija ole pätevämpi, joka on ensin käynyt koulunkäyntiavustajan koulutuksen, sitten ollut kolme vuotta peruskoulussa apuopettajana ja sitten suorittanut peruskoulunopettajan tutkinnon ja hakee virkaa peruskoulunopettajan kanssa, joka on lukiosta suoraan mennyt opettajakoulutukseen? Varmaan niin.
Samoin varmaan tuomittaisiin pätevä kemisti, joka hakee opettajankoulutuksen jälkeen opettajanvirkaa laboranttilinjalta: hänet voi työkokeessa ohittaa laborantti, joka on ollut kolme vuotta työssä ja sitten suorittanut amk-tutkinnon ja opettajankoulutuksen, varsinkin, jos työkokeessa homma sujuu jouhevammin kuin yliopistotason kemistiltä!
Se on nyt niin, että hallinto-oikeuksien virkoja pitäisi tarkistaa, että siellä istuvat ovat tarpeeksi päteviä: pitäisi olla ensin merkantin-, merkonomin-, notaarin- ja vasta sitten lakimiehen koulutus yliopistossa ja 10 vuoden työkokemus elämän monilta osa-alueilta, ennenkuin yksipuolisesti aletaan mitätöimään ihmisiä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Autoalan insinööri (amk) ei olisikaan pätevä opettajankoulutuksen ja työkokemuksen jälkeen, jos hän ei ole ensin suorittanut ammattiopiston autonasentajan koulutusta... tai sähköalan amk-insinööri sähköalan opettajaksi, jos ei ole ensin suorittanut sähköasentajan tutkintoa ja työkokeessa hänet voitaisiin mitätöidä muutaman mielivaltaisen kytkentäkokeen jälkeen epäpätevänä, kun ei heti mene vauhdilla työ?"
Mutta onko se? Aikoinaan kun uudistettiin lainsäädäntöä ammatillisen koulutuksen opettajapätevyyksistä niin perustutkinnon osalta vaatimus jäi puuttumaan. En tiedä, onko lainsäädäntöä täydennetty, mutta alkuperäisessä laissa oli selvä puute.
Kaikki opettajien pätevyyksiin kohdistuva lainsäädäntö pitäisi lähteä siltä pohjalta kuin esität.