Tässä taannoin oli ongelmaa siitä, että joku hakkeroi tuhansittain salasanoja ja kauppasi niitä sitten ties kenelle.
Niinpä kaikkien piti vaihtaa äkkiä salasanansa uusiksi.
Minulla on ollut pari-kolme vakisalasanaa, jotka muistan ulkoa.
Vähitellen kuitenkin joudun tilanteeseen, että salasanoja alkaa olla yhä enemmän.
Miten arv. ikätoverit olette omalta kohdaltanne ratkaisseet arkistoinnin? Löytyykö tarvitsemanne salasana - harvoin käytetty, muistista tipahtanut - helposti käytöönne?
Tällainen arkinen asia voi saada aika tavalla harmia aikaan. Mikä olisi hyvä käytäntö?
Niinpä kaikkien piti vaihtaa äkkiä salasanansa uusiksi.
Minulla on ollut pari-kolme vakisalasanaa, jotka muistan ulkoa.
Vähitellen kuitenkin joudun tilanteeseen, että salasanoja alkaa olla yhä enemmän.
Miten arv. ikätoverit olette omalta kohdaltanne ratkaisseet arkistoinnin? Löytyykö tarvitsemanne salasana - harvoin käytetty, muistista tipahtanut - helposti käytöönne?
Tällainen arkinen asia voi saada aika tavalla harmia aikaan. Mikä olisi hyvä käytäntö?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vaihdettuani sp. salasanani 8 kirjainta/numeroa käsittäväksi olen sen laittanut teipillä kiinni läppäriini.
Koska se on pelkän sp:n salasana, en koe sen olevan lastenlapsilleni salainen.Siellä kun ei ole mitään salattavaa .
Mitäs salattavaa sinulla olisikaan, kaiken olet itsestäsi ja suvustasi tännekkin avoimesti kertonut. Kyllä sähköposti sentään on kirjesalaisuuden piirissä, rangaistava teko on toisen sähköpostin lukeminen.
Ehkä "salasana" ei ole aivan OK nimitys, koska siitä voi syntyä ajatus, etä jollakin olisi salattavaa.
Mutta monille palstoille ei pääse kuin tunnuksien avulla, esim. pankkeihin ja monille ihan asiallisille sivustoille. Monet mielipidepalstatkin ovat salasanojen takana, ja ihan hyvä se varmaan on.
Mutta jos muilla ei ole ongelmaa tässä, niin kaikihan on hyvin.
nimettömänä puskissa piileksiä!
Lastenlapsilla on omat läppärinsä sitäpaitsi mukanaan.
kurkistelet nytkin
toisin sanoen vai mitä tuo tarkoittaa ? Eikä ne kirjoitukset rekatuista nikeistäkään sen parempia kirjoittajia tee. Ainut tarkoitus on saada tietyt suosikkinikit vastailemaan toisilleen. Niitä on niin kiva huhuilla paikalle.
Tuohon on helppo samaistua --kaksi kirjainta--, olenpa huomannut jos teen aloituksen vakinikillä , on turha odottaa kahta vastausta enempää, jämpti on niin!
Vaan kun pamautan mitä sattuu niniksi jo kelpaa, vastauksia tulee aloitus saa hyvän vauhdin,
nikeistä on kaikkein turhinta keskustella.
Siinä olet oikeassa, ei rekisteröity nim. merkki kirjoitustaitoa lisää, mutta tekee ihmisen tunnistettavaksi, tutummaksi.
Olishan se kiva tietää kenen kanssa keskustelee/lukee!
Ruusunnuppu**, Enkeli***. Minkähän ottais nikiksi tällä viikolla ? KKtr, RuNu. Enk:li, eiks olis hienoa ?
Nehän annetaan! Kokeile enkeliä, vois tulla huvittavia vastauksia.
aijaa, ei ole kukaan minua enkeliksi nimennyt. Kuka täällä on se joka nikkejä jakaa , pitäisi kai näyttääkkin enkeliltä.
sellainen kutina, että olet *kukkahame*, samaa iloisuutta!
En ole ollut eri nikillä, oli pikkuvieraita koko viikonlopun ja vain pari kertaa kävin koneella kun sain 'luvan'!
Minulle tuotti melkoisia vaikeuksia salasanan vaihto. Vanha ei ollut voimassa eikä uusikaan, vaikka tein vaihdon täsmälleen ohjeitten mukaan. Mieheltäni se onnistui ihan leikiten, mutta minä jouduin odottamaan, että henk.koht. nörttini kotiutuisi Keski-Euroopasta.
Ai että osaan inhota kaiken maailman salasanoja ja tunnuslukuja! Onneksi kotioven saa vielä avaimella auki.
Ensimmäinen pankkikortti-Visa sai jännittämään, miten muistamme tunnusluvun. Kun sitten kortit tulivat tunnuslukuineen, saimme makeat naurut: tunnusluku oli poikamme syntymäaika!
Kun sitten vaihdoimme pankkia, oli opeteltava uusi tunnusluku ja keksittävä vippaskonsti, ja sehän syntyi helposti. Jos oletetaan, että tunnusluku oli 4537, kaivoin allakan esiin ja muutin tunnuksen nimipäiviksi: Ruusu toukokuussa Arvo heinäkuussa. Kunhan vain muisti Ruusun ja Arvon, olisi allakasta voinut tarpeen vaatiessa tarkistaa tunnuksen.
Tragikoomista on, että korttiemme vaihduttua sirukorteiksi, vaihdoin systeemiä ja nyt epäilen unohtaneeni sen! Täytyy varmaan kuulakärkikynällä raapustaa tunnus vasemman ranteen sisäpuolelle...
Minulla on varmasti hieman huono pankkikortin tunnusluvun paikka. Olen piilottanut sen kännyn puhelinluetteloon mielestäni ovelasti.
on A5-kokoinen "nettivihko", johon merkitsen salasanat ja muuta tärkeää.