voiko sellainen oppilas jolla on kaikki aineet yksilöllistetty mennä lukioon
lukioon erityisoppilas
hyuiok
222790
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei tule pärjäämään. Lukiossa ei yksilöllistetä mitään, eikä ole niitä perustietoja joita tarvitaan lukiossa pärjäämiseen.
Olen (valitettavasti) samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa. Lukion kurssit ovat vaativia ja jos KAIKKI aineet ovat olleet peruskoulussa mukautettuja, en usko pärjäämiseen. Ammatillinen koulutus ei ole ollenkaan huono vaihtoehto!
Anteeksi vanha sanamuoto mukautettu. Piti kirjoittaa yksilöllistetty.
Ainakin liikunta voidaan yksilöllistää ja/tai eriyttää. Siitä voidaan myös kokonaan vapauttaa, mutta tilalle pitää ottaa joku muu kurssi.
Myöskin esim. lukihäiriöiset voidaan yksilöllistää.
Miksi edes pitäisi? Jos sama yksilöllistäminen jatkuisi, niin siten suoritettu tutkinto ei olisi sama. Nimi olisi sama, mutta muuten ei mitään yhtäläisyyksiä.
En tiedä koskeeko tämä Sinua, mutta ihmettelen vanhempien hinkua antaa lapselleen kattettomia lupauksia ohjaamalla heitä sellaiseen koulutukseen, josta he voivat kenties saada paperit, mutta jonka jälkeen he eivät ole mitään.
Aloittaja varmaankin huomaa nyt, miksi ei kannata hyväksyä yksilöllistämistoimenpiteitä ennen kuin vasta on todellinen pakko.
kaikki muut keinot kannattaa kokeilla ensin. Mm tukiopetus on lakiin kirjattu oikeus, mutta käytännössä kunnissa saatetaan antaa vain 1 tunti tukiopetusta, minkä jälkeen todetaan kuivasti, että enempää ei voida tehdä ellei yksilöllistetä. Lisäksi yleinen valhe on, että jopa lukioon ja ammattikouluun tavalliselle linjalle voi päästä jos on yksilöllistetty oppimäärä kaikissa aineissa. Näin ei todellakaan ole!
Aloittaja katselee nyt näitä vastauksia ja huomaa varmasti asian itsekin.
Jos lapsella/nuorella on yksilöllistetty opetussuunnitelma useissa oppiaineissa, TEORIAPAINOTTEINEN lukio ei todennäköisesti ole oikea jatko-opiskelupaikka hänelle peruskoulun jälkeen.
Yhdellekään oppilaaalle ei tehdä yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa huvin vuoksi. Taustalla on todellisia ongelmia ja yleensä vanhemmatkin tämän ymmärtävät. Tukiopetuksella ja pienryhmätunneilla saadaan aikaan jonkinlaisia parannuksia, muttei aina. Ainakin oma kokemukseni on osoittanut, ettei kotonakaan aina olla valmiita tukemaan lasta siinä määrässä kuin muiden kanssa samalla viivalla pysyminen edellyttäisi.
Kaikkein ikävin tilanne on lapsen kannalta siinä vaiheessa, jos hänen vanhempansa eivät ymmärrä tilannetta. Esim. luokan tuplaamista tai pienluokkasiirtoa ei siis hyväksytä. Käytännön tasollahan opettaja tietenkin voi oppilaan luokkaa tuplaamaan laittaa ilman vanhempien suostumustakin, mutta harvemmin vanhempien yli tyystin kävellään tuossa asiassa.
Jos nuorella on erityisvaikeuksia laaja-alaisesti, ongelmat eivät katoa etsimällä syyllisiä tai kieltämällä totuus. Mahdollisia vahvuuksia on käytettävä ja koetettava löytää se ala, jossa niitä voi hyödyntää.
Jep. Näin siinä sitten kävi. Pienen tauon jälkeen palasin taas keskusteluun. Heikko luonne kai...
Äläs yhtään väheksy. Sanot, että TODENNÄKÖISESTI mukautettu nuori ei pärjää lukiossa. Puhut kuitenkin vain todennäköisyydestä, et itsekään ole varma. On kyllä totta, että jos on ollut yksilöllistetty oppimäärä, ei ole saanut kaikkea sitä oppia, jota olisi muuten voinut saada. Näin opettaja voi vaikuttaa paljon antamaansa ennusteeseen, eli kun asioita ei opeteta, lapsi ei opi ja voidaan kuivasti todeta, että lapsi ei nyt opi.
Kyllä Suomessa tehdään yksilöllistämispäätöksiä huvin vuoksi ja urheilun kannalta- 1,5-3,5-kertainen valtionosuus on jopa kannustanut tähän. Suomella on maailmanennätys erityisopetussiirroissa. Siihen tulokseen ei pikkutoimenpiteillä päästäkään.
Lapsen/nuoren erityisvaikeuksia opettajat kovin mielellään hakevat lapsesta itsestään. Pikemminkin tulisi ottaa lähtökohdaksi oma toiminta. Vammaisilla ihmisillä on erityistarpeita. Niitä ei pidä käyttää tekosyynä syrjinnälle. Erityistarpeet eivät tarkoita sitä, että henkilö pitää poistaa muitten joukosta. Yleensä erityistarpeisiin voidaan parhaiten vastata normaalissa ympäristössä. Muuan unohdettu erityistarve on tuen saaminen sitä varten, että henkilö voi täysimittaisesti osallistua tavallisiin elinympäristöihin, kuten koulunkäyntiin tavallisella luokalla. Jokaisen oppilaan oppimistuloksia on mahdollista parantaa riittävillä tukitoimilla. Tärkein inkluusion tukitoimi sijaitsee opettajan korvien välissä ja on täysin ilmainen. Se on sitoutuminen kaikkien lasten yhdenvertaisuuteen riippumatta heidän yksilöllisistä ominaisuuksistaan.
Koulujen integraatiohankkeet ovat valitettavan usein lähinnä symbolisia. Järjestetään yhteisiä oppitunteja tai kierrätetään erityisoppilaita taitoaineiden tunneilla. Seistään vaikka päällään kunhan ei tarvitse toteuttaa itse integraatiota eli palauttaa erityisoppilaita pysyvästi tavallisille luokille. Tällaiset hankkeet eivät vapauta erityisopettajia yleisopetuksen käyttöön ja yleensä ne vain hämmentävät oppilaita. Jos koulu haluaa toteuttaa inkluusiota, sen pitää ryhtyä lakkauttamaan erityisluokkiaan. Tämä voi alkaa jäädyttämällä ensin siirrot erityisluokille. Samalla luokattomat erityisopettajat lisäävät samanaikaisopetusta ja vähentävät yksityisopetusta. Näin he pääsevät konkreettisesti tukemaan yleisopetuksen opettajia. Pienentyneet erityisryhmät lakkautetaan jakamalla kunkin luokan oppilaat kahdelle tai kolmelle tavalliselle luokalle. Tämä vapauttaa erityisopetuksen resurssit yleisopetuksen käyttöön. Kaikki tämä vaatii opettajilta yhteistyötä sekä valmiutta työskennellä moniopettajaisessa luokassa. Juuri sitähän inkluusio siunauksineen ja kirouksineen on.
Luulenpa väitelleeni kanssasi aiheesta aikaisemminkin. Nyt en siihen ala.
Kaikkia yksilöllistämisiä ei oikeassa maailmassa tehdä kuitenkaan huvin vuoksi. Kun taustalla ovat todelliset oppimisvaikeudet, ne eivät kieltämällä katoa. Esim. lukihäirlöhän ei nykyisin ole este lukioonkaan menemiselle, mutta kun vaikeudet ovat laaja-alaisemmat, tilanne on toinen.
Jankutat jatkuvasti vammaisten syrjimisestä. Koko inkluusiotouhu ei kuitenkaan koske VAIN vammaisia; yhtälössä on mukana myös suuret määrät oppilaita, joilla on joko oppimis- tai käytösongelmia.
No. Tämä tästä.
Sinäpä sen sanoit: erityisluokilla opiskelee myös suuret määrät oppilaita, jotka eivät ole vammaisia, vaan joilla on oppimis- tai käytösongelmia. Hienoa, että tämä fakta tuli nyt esiin sinun sanomanasi!
on hieno asia ja siihen pitäisi pyrkiä oikeilla tavoilla. Valitettavasti joissakin kunnissa inkluusio ymmärretään niin että erityisoppilaat laitetaan yleisopetuksen luokkaan ilman mitään tukitoimia. Kunta säästää tällä tavalla; ei tarvita erityisopettajia eikä koulunkäyntiavustajia. Siellä ne lapset sitten häiriköivät tunnilla kun eivät opetuksesta ymmärrä yhtään mitään. Luokanopettaja on helisemässä kun luokassa on lähemmäs 30 oppilasta ja paljon erilaisia oppijoita. Kaikki oppilaat eivät todellaan sovellu yleisopetukseen vaikka erilaisia tukitoimia olisikin mahdollisuus saada.
Itse taistelen tästä asiasta kunnan kanssa. Tiedän ettei lapseni tule selviämään yleisopetuksessa; ei opi mitään ja muutkaan oppilaat eivät saa rauhaa opiskella lapseni takia. Mutta kun on täm inkluusio ja enää ei ole mitään "erityisoppilaita". Valitettavasti lapseni diagnoosi ja ongelmat eivät poistu inkluusion ansiossta vaan ne ovat olemassa aina.
Ja näistä eriasteisista ongelmista voi sitten seurata se, ettei lapsi ole kykenevä toimimaan normaaliluokassa kuin vain sellaisten lisäresurssien turvin, joita reaalimaailmassa ei ikinä kouluihin saada.
Kuten olen ennenkin sanonut: kannatan inkluusiota lämpimästi siinä vaiheessa, kun lupaukset realisoituvat teoiksi ja rahaksi. Siihen saakka koko inkluusio on vain sanahelinää ja keino säästää koulutoimesta - taas kerran.
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html#6._INTEGRAATIO_ON_LIIAN_KALLISTA
Sellaistakin esiintyy, että opettajat itse ovat kieltäytyneet lisäresursseista vedoten nyt ”yleiseen uupumukseen”. Kirjaimellisesti opettajat sanoivat näin: "Vaikka yleisopetuksen tukitoimia lisättäisiinkin, opettajien yleinen uupuminen tekee kyseenalaiseksi lisäresurssista saatavan hyödyn" (Lahden sivistyslautakunta 21§, 2005-01066).
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html#7._INTEGRAATION_VARJOLLA_HALUTAAN_VAIN_SÄÄSTÄÄ
Inkluusiosta jankutuksesi tuntuu lapselliselta ja lähes pakkomielteiseltä.
Tämän lisäksi kukaan ei kai ole kiistämässä inkluusion hyviä puolia teoriassa.
Eri asia on se, millä tavalla kunnat inkluusiota todellisuudessa toteuttaisivat.
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää opetus hyvien pedagogisten standardien mukaan. Inkluusio on hyvä pedagoginen standardi. Se on Suomen hallituksen allekirjoittama periaate, jota vastaan kunnissa systemaattisesti rikotaan.
Et tunnu millä'än haluavan ymmärtää tosiasioita.
Kunnissa ei noudateta monia muitakaan "hyviä pedagogisia standardeja" kuin vain pakon ja sanktioiden edessä ja sille tielle valtiovalta pääsääntöisesti ei lähde.
Minua kiinnostaisi tietää, mikä ihme on sinun INTRESSISI tässä asiassa, koska jaksat inkluusiota joka keskusteluun työntää. Onko sinulla lapsia, joille haluat inkluusiota toteutettavaksi? Oletko Saloviita itse? Maksaako sinulle joku tästä? Onko sinulla kokemusta opettajantyöstä? Jos ei, mikä tekee sinusta kykenevän arvioimaan inkluusion vaikutuksia ja toteutumistapoja ja niiden seurauksia suomalaisessa peruskoulussa? Oletko jonkinlainen itseoppinut nero?
Ja kun asia mieltäsi painaa, mikset edes käytä samaa vakionimimerkkiä? Onko multinikillä leikkiminen kivempaa?
Jotenkin vain asia kiinnostaisi tietää.
Ammattikasvattaja kyselee yhdeltä sun toiselta, onko tämä Saloviita. Mitä sitten jos esim minä olisikin? Minä en ole Saloviita, kuten ei varmaan moni muukaan, joilta Ammattikasvattaja asiaa on tivannut. Mitä ihmeen väliä sillä on, kuka tänne kommentoi ja millä motiiveilla? Asiat ratkaisevat, eivät henkilöön käyvät arviot.
Valtiovalta lähtee pakon ja sanktioiden tielle, jos kuntalaiset kantelevat siitä, ettei lakeja noudateta kunnissa. Lakeja pitäisi noudattaa, ne on siksi laadittu. Inkluusio on tieteellisesti parhaaksi todettu opetusmenetelmä ja valtiovalta on siihen sitoutunut. Vain kunnissa OAJ:n myötävaikutuksella erityisoppilaiden siirtymistä tavallisiin luokkiin yritetään estää.
Neuvoisin ottamaan yhteyttä lukioon, ehkä rehtori tai opinto-ohjaaja. On olemassa monenlaisia vaihtoehtoja. Se, että on erityisoppilas ei tarkoita että olisi tyhmä tai kykenemätön lukioon.
Suomessa lukion voi hajauttaa neljäksi vuodeksi. Lisäksi on mahdollista käydä iltalukiota, jolloin jää paljon kursseja pois sekä on olemassa verkkolukio. Siellä voi suorittaa koko tutkinnonkin.
En löisi kirvestä kiveen näiden kommenttien vuoksi. Kommentoijathan eivät tiedä mikä on nuoresi kohdalla realistista. Tiedän monia erityisoppilaiksi luokiteltuja, jotka ovat lukion suorittaneet.
Erityisoppilaaksi halutaan leimata jopa liikuntarajoitteiset - tämä ilmeisesti koulun rahantoivossa.
Mihinkään ei kannata suunnata päätäpahkaa, vaan asiallisesti ottaa asioista selvää. Kuten huomaat, on joiden asenne tiukka, sanoisiko jopa ahdasmielinen. Paras tulos tulee, kun otat yhteyden lukiolle.
Kirjoittajan tyylin tuntee jokainen joka täällä käy. Täällä on tasan yksi multinikki provo joka toistuvast Saloviidasta ja inkluusiosta meitä muistuttaa.
Mitä sitten jos joku muistuttaa inkluusiosta ja Saloviidasta?
Nimenomaan, väyliä on useita. Tähdet todistuksessa ovat esteitä, mutta eivät välttämättä ylivoimaisia. Siltikin ne ovat esteitä.