Suunnittelen jossain vaiheessa (mahd. ensi syksynä jos se on enää mahdollista) lähtö Hollantiin englanninkieliselle linjalle opiskelemaan lähtöä.
Olisiko jollakin jotain kokemuksia erityisesti Maastrichtin yliopistosta, mutta muutkin kelpaa :)
Miten muuten otetaanko yliopistoon kaikki halukkaat joilla on yotodistus tai vastaava?
Olisiko jollakin jotain kokemuksia erityisesti Maastrichtin yliopistosta, mutta muutkin kelpaa :)
Miten muuten otetaanko yliopistoon kaikki halukkaat joilla on yotodistus tai vastaava?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kysy täältä: http://www.pallontallaajat.net/interrail/keskustelu/viewforum.php?f=6 Siellä näytti olevan joitain Hollannissa opiskelevia
Terve,
En tiedä mitä ainetta olet lähdössä opiskelemaan, mutta sen voin kertoa, että Maastrichtin yliopisto ei todellakaan ole kovimmasta päästä, edes Hollannin sisällä.
Itse voin sanoa, että jos halua arvostetun koulutuksen kaupalliselta tai oikeustieteelliseltä alalta, ota suunnaksesi:
www.tilburguniversity.nl
Kaikkia ei todellakaan oteta sisään, ei minnekään Hollannissa ja kilpailu on kovaa. Tsemppiä sulle! Jos haluat kysellä lisää, niin kysele ihmeessä. Tsekkaan tätä palstaa aika usein ja vastailenkin säännöllisesti ;-)
Nim. Hollannissa opiskelija
moi!
oisin kiinnostunut opiskelemaan englantia.mieluiten amsterdamissa koska pidin paikasta.
olen saanut yhdenkoulun yhteystiedot.. mutta kaipailisin lisää. haluasin valmistua englannin opettajaksi. riittääkö siellä universityyn pääsyyn kauppaoppilaitos ja lukio`?
kiitti
Terve,
Saattaa olla, että pistävät kielikokeeseen, jos et ole kirjoittanut IB-linjalta. Eri kouluissa katsovat eri aineiden arvosanoja pääsykriteereiden kohdalla. En osaa kyllä Amsterdamista sanoa, mutta varmaan kannattaa suoraan sieltä yliopistolta kysellä, auttavat varmasti mielellään. Hauskaa ja ystävällistä kansaa nämä hollantilaiset =)
Millä perusteella yliopistoihin Hollannissa otetaan sisään?
Olen saanut niin ristiriitaista tietoa että en käsitä. Toiset sanoo että lääkikseen on jonotuslistat, toiset sanoo että kaikki pääsee sisään ja toiset sanoo ettei pääse. Siis mikä vaikuttaa sisäänpääsyyn?
Terve,
Koitan kirjoittaa niin lyhyesti ja ytimekkäästi kuin se vähänkin on mahdollista, vaikka minun on silti tähän todettava, että et varmaan viestini luettuakaan saa täyttä selkoa. Itselläni kului muutama vuosi ennen kuin tajusin koko hullunmyllyä.
Joka tapauksessa. Ensinnä kannattaa muistaa se, että ulkomaalaiset otetaan sisään eri periaatteella kuin Hollantilaiset. Hollantilaisten nimittäin pitää jo 12-vuotiaana tehdä päätös, minkä tasoista koulua jatkavat ja mikä heillä on päälinja. Ainoastaan korkeimmalta tasolta, business-suuntauksella, voi päästä business kouluun jne. Toisin sanottuna Hollantilaisilla pitää olla takana ns. kuuden vuoden lukio korkeimmalla tasolla. Ulkomaalaisille tätä kriteeriä ei luonnollisestikaan ole, koska systeemit ovat erilaiset.
Kannattaa myös muistaa, että kriteerit vaihtelevat koulujen välillä. Mihinkään kouluun ei tosin oteta kaikkia sisään. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kouluun, mihin aikoo hakea, saadakseen kaikkein varminta tietoa.
Muutama yleispätevä sana kuitenkin. Ensimmäinen vaatimus on aina ylioppilastutkinto. Jos halajaa opiskelemaan hollanniksi, on päästävä läpi valtion kielitutkinto, joka on erittäin vaativa. Jos taas pyrkii englanninkieliselle linjalle, on pystyttävä todistamaan riittävä englannin kielen taito. Tämä "riittävä todistus" taas vaihtelee kouluittain.
Suurimmassa osassa kouluja riittää esimerkiksi englanninkielinen ylioppilastutkinto eli IB-tutkinto. Jos tämä on takataskussa, ei ylimääräisiä kielikokeita tarvitse tehdä. Toinen vaihtoehto on, että yliopisto vaatii tekemään TOEFL kokeen ja sitä kautta todistamaan kykynsä. Joillekin yliopistoille riittää myös suomalaisesta ylioppilastutkinnosta hyvän arvosanan kirjoittaminen pitkässä englannissa. Tämä siis vaihtelee runsaasti ja siksi onkin parasta tarkistaa se suoraan koulusta/kouluista, mihin on pyrkimässä.
Lisäksi ylioppilastodistuksen arvosanat saattavat vielä vaikuttaa. Nämä kysyttävät arvosanat luonnollisesti riippuvat siitä, mihin on hakemassa. Lääkkiksen kohdalla en tiedä varmasti, mutta voisin kuvitella heidän olevan kiinnostuneita matematiikasta, biologiasta ja englannista.
Osassa kouluissa on myös vaatimus ensimmäisen vuoden menestymiselle. Saattaa esimerkiksi olla, että ensimmäisen vuoden kursseista täytyy läpäistä 50% tai lentää ulos. Tämä on jälleen koulukohtaista ja kannattaa tarkistaa suoraan koulusta, johon hakee.
Lähes kaikissa kouluissa, jossa on englanninkielinen opetusohjelma on myös International Office. Sinne suoraan soittamalla saa varmasti vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Minäkin mielelläni auttaisin, mutta voin vain tosiaan kertoa näitä yleispäteviä selityksiä. Oman yliopistoni kohdalla luonnollisesti enemmän, mutta täällä ei ole lääkkistä.
Tsemppiä tiedon etsintään ja lueskelen kyllä tätä palstaa, eli pistä ihmeessä lisäkysymyksiä, jos tulee mieleen, niin koitan vastailla =)
En ole hakemassa lääkikseen vaan yhteiskuntatieteisiin, mutta otin lääkiksen vain esimerkiksi.
Millaista opiskelu Hollannissa muuten on? Millaisia ovat kurssien suoritus tavat jne.. Kun lähdit Hollantiin millaisia ihan perusrutiinijuttuja maahan muuton kannalta jouduit tekemään jne..?
Tuolla Tilburgissa taitaa olla vain business kursseja enkä ole löytänyt european studies-kurssia muualta kuin maastrichtistä :(
Terve,
Aloitetaanpa opiskelusta Hollannissa. Sanotaan ensimmäiseksi, että valitsit alan kuin alan, on erittäin tärkeää, ettet tympäänny ja tee johtopäätöksiä ensimmäisen vuoden aikana. Ensimmäiseen vuoteen kun kuuluvat kaikki peruskurssit ja paljon esimerkiksi statistiikan kursseja (tutkimuksen takia lähes kaikilla aloilla). Näin ollen täyttä totuutta ei näe ensimmäisenä vuotena. Tämähän toki on totta riippumatta siitä opiskeletko Suomessa vai Hollannissa.
Kurssit on erityisesti ensimmäisen kahden vuoden aikana kirjatenttejä. Tentit eivät kuitenkaan lähes koskaan ole 100%, joten monilla kursseilla sen lisäksi täytyy vielä tehdä jokin tutkimustyö tai mahdollisesti osallistumisesta aktiiviseen keskusteluun luennoilla jaetaan pisteitä. Itse koin ensimmäisenä vuotenani tämän Hollannin systeemin vähän "yläaste-maiseksi", kun läsnäoloa kaikilla tunneilla vaadittiin ja seurattiin. Tämä kuitenkin on muuttunut täysin opintojeni edetessä ja nyt kolmantena vuotenani minulla ei ole ollut yhtään kurssia, joissa nimenhuutoa olisi pidetty.
Opiskelun taso riippuu hirveästi koulusta ja en voi oikein sanoa muuta kuin omasta yliopistostani eli Tilburgista tosiaan. Meillä tarvitaan 60% (asteikolla 0-100%), jotta kurssin läpäisee. Yleensä noin 50% opiskelijoista feilaa kurssin, eli ovat aika tarkkoja. Tähän kuitenkin tottuu ja toisena vuotena satojen sivujen pänttääminen ei tunnu enää lainkaan niin pahalta. Mutta tosiaan, töitä saa kyllä paiskia enemmän kuin riittävästi.
Koulutunteja meillä ei sen sijaan ole kovinkaan paljoa: 8-15 tuntia per viikko suunnilleen. Tämä osaltaan vaikuttaa paljon siihen, että kotona sinun odotetaan paiskivan hommia vaikka kuinka.
Kun päätät lähteä Hollantiin on asioita, joita tulee muistaa vaikka kuinka ja paljon. Kuitenkin, ensimmäinen huolenaiheesi on asunnon saanti. Ja tätä en voi painottaa tarpeeksi. Systeemit ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Ensinnä, asuntojen vuokrahinnat ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Maksoin ensimmäiset kaksi vuotta poikaystäväni kanssa kaksiosta noin 950 euroa kuussa. Etsimme koko ajan uutta kämppää, mutta emme päässeet edes katsomaan mitään ensimmäiseen 1,5 vuoteen! Eli homma meni niin, että eri yrityksiin piti rekisteröityä, joka jo itsessään maksaa. Sen jälkeen niiden nettisivuille tulee kerran viikossa asuntoja, joihin voi ilmoittaa halukkuutensa. Viikon päättyessä asunto annetaan sille, joka on ensimmäisenä rekisteröitynyt yritykseen asunnon hakijaksi. Nämä vuodet ovat yleensä 1994-1996, joilloin ko. henkilöt ovat rekisteröityneet. Homma on hankala, voin kertoa sinulle tarkempaa, mikäli yliopistosi ei tule avustamaan asunnon hankkimisessa. Pidetään peukut pystyssä, että tulee!
Mitä tulee Suomessa muistaa, kun sinut on hyväksytty Hollantiin opiskelemaan (ja olet päättänyt lähteä)
1) Vakuutus
Suurin osa yliopistoista vaatii, että sinut on vakuutettu. Koska olet suomalainen, on Kelan vakuutus kattava. Kelasta kuitenkin tulee hakea päätöstä, että pysyt suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. En nyt muista lomakenumeroa, mutta tietävät kyllä kelassa. Päätöksen tuleminen kestää sitten lähes vuoden, mutta siitä ei tarvitse huolestua. Jos kuitenkin esim. poikkaset jalkasi Hollannissa, saavat he päätöksen tulemaan samana päivänä. Ei kannata myöskään murehtia siitä, että päätös olisi kielteinen. Se saattaa olla kielteinen ainoastaan, jos he luulevat, ettet aio muuttaa enää takaisin Suomeen. Esimerkkejä tästä on: olet asunut Hollannissa jo aiemmin monen vuoden ajan ja olet nyt menossa takaisin. Olet muuttamassa Hollantiin mennäksesi naimisiin hollantilaisen miehen kanssa. Eli: lyhykäisyydessään on erittäin epätodennäköistä, että päätös olisi kielteinen.
Luonnollisesti myös esim. Sammon 12 kk matkavakuutus käy täällä. Riippuu iästäsi ja sukupuolestasi mitä se maksaa vuodessa, mutta joka tapauksessa ei mikään hurjan hintava. Ja luonnollisesti voimassa missä tahansa matkusteletkin. Samoilla lääkäreillä käyt joko tapauksessa, oli vakuutus Kelan tai yksityisen kautta, sillä täällä ei ole terveyskeskuksia vain ainoastaan yksityisiä. Hollannissa kaikilla on oltava vakuutus ja riippuu henkilön tuloista maksaako henkilö sen itse vai maksaako valtio.
2) Opintotuet
Hae Kelalta opintotukea ja asumislisää heti kun pystyt. Opintotuen kaavake on muistaakseni OT3. Asumislisää voit hakea kun sulla on vuokrasopimus. Opintotukeen vaativat todistuksen yliopistolta, että ovat hyväksyneet sut sisään. Ja myöhempinä vuosina kaipailevat sitten todistuksia opintoviikoista. Opintotuki on samansuuruinen kuin Suomessa. Asumislisä on maksimi riippumatta vuokrasta. Lainaa saa anottua hieman enemmän kuin Suomessa asuessasi, mutta se sitten taas hoituu pankin kautta.
3) Syntymätodistus
Varmista lähtiessäsi, että sulla on notaarin leimauttama syntymätodistus. Tulet tarvitsemaan yliopistolla ja residence permittiä haettaessa.
4) ”Tulotodistus”
Paperi, joka kertoo kuukausittaiset tulosi. Esimerkiksi kämppää haettaessa tarvitset sen, myös yliopisto saattaa vaatia sitä. Suomalaiset opintotuet ei siihen riitä, joten kannattaa sanoa, että äitisi ja isäsi lupaavat maksaa sinulle 400 euroa kuussa (vaikka eivät todellisuudessa maksaisikaan). Tämä kieroutuma johtuu siitä, että monet vuokranvälitystoimistot esimerkiksi vaativat, että kuukausittaisen tulosi ovat 3 kertaa suuremmat kuin vuokra. Eli todellisuudessa et niin paljoa tarvitse, mutta haluavat mustaa valkoisella.
5) Paljon passikuvia
Tarvitset niitä aivan naurettavan määrän kaikkiin ihme juttuihin. Kannattaa siis käydä ottamassa jo läjä valmiiksi odottamaan kukkaroon.
6) Muutto
Se maksaa, sen voin luvata. Jos haluat ottaa enemmän kuin matkalaukullisen tavaroita mukaasi, kilpailuta. Hinnat vaihtelevat aivan älyttömästi! Siis soittele ja kilpailuta.
Loppuvinkki: Toukokuun lopusta lähtien SAS:n tytäryhtiö Blue 1 (www.blue1.com) alkaa lentämään väliä Helsinki – Amsterdam hintaan 79 € per suunta. Tämän halvemmalla on lähes mahdotonta lentää! Hinta sisältää kaikki mahdolliset kustannukset ja on sama 79 € per suunta varasit sitten vain menon tai menopaluun. Osoite kannattaa tosiaan painaa muistiin.
Tässäpä ”lyhykäisyydessään” mitä tuli mieleen. Kysele ihmeessä lisää ja tarkempaa, jos en selvittänyt jotain. Tai ihan vaan jos tulee muuten mieleen!
Heips,
Itse olen myös kiinnostunut tuosta Maastrichtin European Studies -linjasta.. Jos haluat vaihtaa ajatuksia, laita mailia... [email protected]
Asuntoasia ulkomailla hieman arveluttaa.. Olen lähdössä tammikuussa ´05 ko. kaupunkiin mieheni lähtiessä opiskelijavaihtoon. Itse teen tuon ajan Suomeen etätöitä. Asunto vain arveluttaa, sillä me emme voi avioparina mennä soluasuntoihin useiden muiden opiskelijoiden kanssa - minähän en toisten miesten/ naisten kanssa yhteistä asuntoa jää 6-12 kk.
Olen kuullut, että asuntoja on vaikea saada, joten hyviä vinkkejä otetaan vastaan!
Luultavasti olet jo tämän lukenut, mutta kun ulkomaista on kyse, kannattaa aina ensimmäisenä vilkaista maailmalle.netin maakohtaiset oppaat. Sieltä löytyy kirjanen myös Alankomaista.