Yksin- ja yhteishuoltajuuspalstalla on käyty kovaa vääntöä äitipuolen asemasta. Onko uusperheissä äidin ja äitipuolen välillä valtataistelu lapsesta, exästä vai mikä mättää?
Äitipuoli67 kirjoittaa lopussa rajun yhteenvedon:
"Äitien mielestä heidän lapsensa ovat heidän omaisuutta eikä heitä saa rakastaa, helliä eikä hoivata muut kuin he itse.
Äitien mielestä kieltojen, oikean ja väärän opettaminen ei ole kasvatusta, varsinkaan jos sen tekee äitipuoli.
Äidit ovat itsekkäitä ajatellessaan, että ajattelevat lapsen parasta kieltäessään äitipuolelta huolenpidon ja kasvatuksen.
Äidit eivät osaa kohteliaisuuksia, kuten kiitoksen sanaa ja varsinkaan eivät osaa kunnioittaa äitipuolta joka ajattelee lapsen parasta.
Äidit ovat aina oikeassa ja enkeleitä törkyviestejä lähettäessäänkin tai väärässä ollessaankin.
Äidit ovat mielestään oikeutettuja vaatimaan lasta milloin tahansa luokseen ja jos eivät saa, niin heillä on lupa riidellä vaikka tietävät mahdollisesti ettei aika sovi, ja varsinkin jos lapselle on luvassa jotain kivaa perheen kanssa.
Äidit eivät suo exälleen, lapsen lähihuoltajalle minkäänlaista apua arjen keskelle, esim. äitipuolta jakamaan arkea lasten kasvattamisesta ja huolenpidosta, mutta saattavat hyväksyä kunnallisen kodinhoitajan, mutta silloinkin on vaara, että kodinhoitaja opettaa oikeaa ja väärää, siis kasvatusta, joten exä hoitakoon itse ja äiti määrää sivussa.
Äidit eivät ymmärrä sitä, että he eivät oikeasti voi määrätä miten lähi elää uuden puolison kanssa elämää. Äiti voi kieltää ettei äitipuoli saa kasvattaa hänen lastaan, mutta käytännössä se on vain sananhelinää, joka tulee koskemaan enemmän äidin korvaan kun hän sen joskus ymmärtää. Sitten kun hän ymmärtää mikä on perhe ja miten perheessä aikuiset toimivat lasten hyväksi, saa kymmenen pistettä ja papukaijan merkin.
Äidin elämään saapuu mies, lapselle isäpuoli, niin jakaako äiti perheen kahtia, äiti ja lapsi ja isäpuoli. Äiti ja lapsi elävät omaa elämää perheessä eikä isäpuoli saa puuttua lapsen elämään, varsinkaan kasvatukseen. Tätä mallia äidit täällä pätevät, päteekö se sitten kun omaan elämään astuu mies josta tulee lapsen isäpuoli. Tuskin, sillä muuten suhde loppuu ennenkuin se on kunnolla ehtinyt alkaa.
Äidit, te ette oikeasti voi mitään sille, että äitipuolet kasvattavat lapsianne itsenne ja lasten isän lisäksi. Siitä voitte vääntää kättä vaikka kuinka, mutta näin se on, joten yrittäkää totutella ajatukseen."
Äitipuoli67 kirjoittaa lopussa rajun yhteenvedon:
"Äitien mielestä heidän lapsensa ovat heidän omaisuutta eikä heitä saa rakastaa, helliä eikä hoivata muut kuin he itse.
Äitien mielestä kieltojen, oikean ja väärän opettaminen ei ole kasvatusta, varsinkaan jos sen tekee äitipuoli.
Äidit ovat itsekkäitä ajatellessaan, että ajattelevat lapsen parasta kieltäessään äitipuolelta huolenpidon ja kasvatuksen.
Äidit eivät osaa kohteliaisuuksia, kuten kiitoksen sanaa ja varsinkaan eivät osaa kunnioittaa äitipuolta joka ajattelee lapsen parasta.
Äidit ovat aina oikeassa ja enkeleitä törkyviestejä lähettäessäänkin tai väärässä ollessaankin.
Äidit ovat mielestään oikeutettuja vaatimaan lasta milloin tahansa luokseen ja jos eivät saa, niin heillä on lupa riidellä vaikka tietävät mahdollisesti ettei aika sovi, ja varsinkin jos lapselle on luvassa jotain kivaa perheen kanssa.
Äidit eivät suo exälleen, lapsen lähihuoltajalle minkäänlaista apua arjen keskelle, esim. äitipuolta jakamaan arkea lasten kasvattamisesta ja huolenpidosta, mutta saattavat hyväksyä kunnallisen kodinhoitajan, mutta silloinkin on vaara, että kodinhoitaja opettaa oikeaa ja väärää, siis kasvatusta, joten exä hoitakoon itse ja äiti määrää sivussa.
Äidit eivät ymmärrä sitä, että he eivät oikeasti voi määrätä miten lähi elää uuden puolison kanssa elämää. Äiti voi kieltää ettei äitipuoli saa kasvattaa hänen lastaan, mutta käytännössä se on vain sananhelinää, joka tulee koskemaan enemmän äidin korvaan kun hän sen joskus ymmärtää. Sitten kun hän ymmärtää mikä on perhe ja miten perheessä aikuiset toimivat lasten hyväksi, saa kymmenen pistettä ja papukaijan merkin.
Äidin elämään saapuu mies, lapselle isäpuoli, niin jakaako äiti perheen kahtia, äiti ja lapsi ja isäpuoli. Äiti ja lapsi elävät omaa elämää perheessä eikä isäpuoli saa puuttua lapsen elämään, varsinkaan kasvatukseen. Tätä mallia äidit täällä pätevät, päteekö se sitten kun omaan elämään astuu mies josta tulee lapsen isäpuoli. Tuskin, sillä muuten suhde loppuu ennenkuin se on kunnolla ehtinyt alkaa.
Äidit, te ette oikeasti voi mitään sille, että äitipuolet kasvattavat lapsianne itsenne ja lasten isän lisäksi. Siitä voitte vääntää kättä vaikka kuinka, mutta näin se on, joten yrittäkää totutella ajatukseen."
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kyse on valtataistelussa jonka keskellä mies-raukka yrittää miellyttää kaikkia.
Ex kokee että hän voi sanella lastensa asioista myös silloin kun lapset ovat isänsä luona, ja
miehen vaimo kokee että hänen ja hänen lastensa odotetaan näinolleen myös taipuvan perheeseen kuulumattoman ihmisen tahtoon, ja kamppailee tätä vastaan.
En usko että kukaan, myöskään nuo äidit joilla ei uusperhettä ole suostuisi elämään perheen ulkopuolisen ihmisen pillin mukaan, mutta silti he vaativat että muut niin tekevät.
Äidit pyrkivät kaivamaan kaikki mahdolliset ikävät asiat miehen uudesta vaimosta. Itse olen esim saanut kuulla nyt viisi vuotta yhdestä SANASTA jota käytin, joka minusta ei ole loukkaava mutta kun se HÄNESTÄ on niin silloin se on! Hänen totuutensahan on ainoa ja oikea.
Kyllä monet äidit myös ovat mustasukkaisia lapsistaan, lapsilla ei saa olla hauskaa iskän uuden vaimon kanssa, se on ehdottomasti kielletty.
En edes jaksa enkä viitsi kirjoittaa kaikkea sontaa mitä tässä on vastaan tullut, mutta täytyy sanoa, että
allekirjoitan hyvin pitkälle tuon edellisen viestin sisällön.
missä minä olen, allekirjoitan myös täysin äitipuoli67 ajatukset ja kirjoitukset.
Juuri noin asiat usein ovat.
Olen seurustellut 4 vuotta miehen kanssa jolla on lapsia ex-vaimonsa kanssa. Heidän erostaan on 8 vuotta.
Emme asu saman katon alla, mutta hyvin lähellä toisiamme ja tapaamme koko porukalla usein ja useammin tietysti miehen kanssa kahden. Minulla on myös lapsia.
Vaikka emme asu yhdessä, meillä on mm. yhteistä omaisuutta ja yhteistä taloudellista toimintaa.
Nyt olen jotunut 4 vuotta katsomaan, kuinka ex-vaimo vie miestä kuin pässiä narussa.
Exälle ei saa sanoa ei, ei edes idioottimaisempiin vaatimuksiin, tahi edessä on neljäs maailman sota.
Olen yrittänyt useita kertoja saada kumppaniani ymmärtämään vääristyneen suhteen exäänsä, mutta tuloksetta. Minun sietokykyni on jo pakkasen puolella, ja olenkin miettinyt kuinka siivota itseni tilanteesta jossa tyranni ex-vaimo käyttää sumeilematta ex-miestäään hyväksi.
Mieheni vetoaa siihen että, suostuu lasten takia kaikkeen mitä ex-vaatii, koska sitten lapset kärsivät?
Minusta tämä on vain osittainen totuus, hän mahdollistaa exänsä sairaan käytöksen, sillä että ei koskaan nouse vastarintaan ja kieltäydy esim. maksamasta kaikkea mitä ex vaatii. Ex-vaimon olisi pakko ottaa vastuu omista lapsistaan siltä osin mitä hänelle kuuluu, jos vain mieheni lakkaisi tukemasta tätä suoraan. Antaisi rahaa vaikka lapsille pienissä erissä, eikä siirtoina ex-vaimon tilille.
Meillä on keskenämme tullut jo useita riitoja exän hyysäämisestä.
viimeinen lause "Äidit, te ette oikeasti voi mitään sille, että äitipuolet kasvattavat lapsianne itsenne ja lasten isän lisäksi. Siitä voitte vääntää kättä vaikka kuinka, mutta näin se on, joten yrittäkää totutella ajatukseen."
ÄIDIT ETTE VOI MITÄÄN!!! Ihan kuin kuvittelet olevasi kaikkien yläpuolella...
Kuule äidit voi paljonkin johon sulla ei ole sanomista yhtään!!! Sinä et ole lapsen äiti, et edes huoltaja, joten sulla on aika vähissä voitavat!!!
Totuttele sinä vaan ajatukseen, että vaikka kuinka haluat miehen lapsen omaksesi, niin et saa hänellä on äiti ja isä.
Sulla on melkoinen mielikuvitus, ja sillä kyllä pärjää, kun oikein kuvittelee mutta unestakin herää.
Mutta katkerahan sinä olet ja tämä on melkoinen provo!!!
se on niin että äidit ei voi sille mitään, että äitipuolet joka tapauksessa kasvattavat niitä lapsia silloin, kun ovat isällään. Siinä ei ole kyse minkään yläpuolella olemisesta, vaan ihan realiteetistä, ne ihmiset kasvattavat kenen luona lapsi fyysisesti on paikalla.
Sinun rääkyminen ISOILLA kirjaimilla ei muuta sitä faktaa miksikään.
Minun ajatusmaailmani on aina ollut sellainen että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Vanhemmat ja erotilanteissa lähivempi hoitaa pääasiallisen kasvatuksen; opettaa tavat, rajat ym. Mutta kun lapsi emenee esim. naapuriin niin siellä on sen perheen tavat ja jos lastani tarvitsee ojentaa tai komentaa niin naapuri saa sen tehdä. Samoin on etävanhemman luona. Siellä eletään sen perheen sääntöjen ja rajojen mukaan ja lapsen on toteltava molempia sen perheen aikuisia. Voi olla että tavat ovat erilaisia mutta ei se haittaa. Täällä kotona on se arki ja tietyt tavat elää ja toisessa paikassa on toisenlaiset. Mitä enemmän kasvattjia lapsella on niin sen parempi. Helpottaa vähän sen lähivanhemmankin elämää kun lapset huomaa ettei missään saa elää ihan miten tahansa.
Et kiukkuisena huomannut, että lainaus on äitipuoli67 eikä ainoelinan kirjoitus. Sutimalla tulee sutta joten keskity hyvä ihminen.
koska haluat näyttää ETTÄ MINÄ MINÄ MINÄ.... Kyllä äidit voivat HYVIN PALJON, ja sille sinä et voi mitään, että lapsella on oma äiti!
Katkerana ja kateellisena sitä vaan kuvitellaan itsestään liikoja, ja aletaan leikkimään kotia!
Sinä olet miehen tyttöystävä, et sen enenpää! Se on kyllä kamalaa hyväksyä, mutta koita nyt vaan kestää, et mahda sille mitään, että lapella on OMAT VANHEMMAT.
et nyt ymmärtänyt mitä tarkoitetiin. Kukaan ei ole kieltänyt kenenkään äitiyttä, eikä kukaan ole nousemassa kenenkään yläpuolelle.
Kysymys oli vain siitä että kyllä se äitipuoli kasvattaa lasta silloin kun lapset ovat isänsä luona. Sille tosiseikalle et voi yhtään mitään. Se aikuinen kasvattaa kuka lapsen kanssa on, äidit, isät ja myös ne vanhempien kumppanit. Ymmärsitkö?
Kyse ei ollut vanhemmuuden viemisestä vaan tilanteessa olemisesta.
Ja mitä minuun tulee olen äiti, olen vaimo, en tyttöystävä, sitä paitsi olen aikuinen nainen, en tyttö. Minulla ei ole tarvetta omia ketään, eikä olle katkera, minulla on asiat onnellisella mallilla.
Juuri tätä tarkoitin, olen samaa mieltä.
Mutta tietyt vaan vänkää sitä katkeruutta, kun muuta ei osata sanoa. Surullista heiltä.
Ihmetyttää tällainen asenne. Kerropa sitten, miten äidin voivat estää äitipuolia kasvattamasta lapsia? Jos lasten isä on sitä mieltä, että uusi vaimo/avopuoliso tms, saa sen mielellään tehdä, on äidin keinot vähissä.
Äiti ei voi esim. saada huoltajuutta kokonaan itselleen sillä perusteella, että miehellä on uusi kumppani. Mitä siis äiti voi tehdä? Kerropa se. Älä huuda tai riehu, vaan kerro.
Olen itse äiti, jonka exällä on uusi avovaimo. Olen myös itse se uusi avovaimo, jonka miehellä on kaksi lasta edellisestä liitosta. Varsin hyvin siis ymmärrän tilanteen molemmista näkökulmista.
jonkun lapsen äiti?
Jokaisen aikuisen joka kohtaa lapsia, velvollisuus on kasvattaa.
Jopa sillä vieraalla, tuntemattomalla kylänkulkijalla on kansalaisvelvollisuus puuttua tilanteisiin missä lapsi on esim. vaarassa, sekin on kasvattamista.
Nyt puhutaan arjen tilanteista, missä minäkin olen äitinä ja iskän vaimona mukana. Niitä arjen tilanteita ovat ne hetket kun lapset,yhteiset ja toisen ovat meidän luonamme. Kasvatusta on jokaisessa tilanteessa minkä lapsen kanssa teet, niin niissä hauskoissa, kuin ikävimmissäkin. Kasvatan omiani ja mieheni lapsia usein, ohjaan, opastan, hoivaan ja hellin, kasvatan siis monin tavoin.
Se ei ole äidiltä pois milläään muotoa, niinä hetkinä kun lapset ovat meillä, äidillä on mahdollisuus levätä, huilata ja harrastaa....ladata akkuja omaan kasvatukseensa. Mielellään äiti pitää omat viikonloppunsa.
Lapsi "kuuluu" minulle silloin kun meillä on. Aikusiena minulla on velvollisuus katsoa että kaikki on hyvin.
Mieheni lapset ovat meillä silloinkin kun mieheni on myös töissä, mieheni tekee jatkuvaa kolmivuoroa, eikä ne vapaat satu aina viikonlopuksi. Silloin minä olen aikuinen, joka on paikalla.
Lapsilla on omat vanhempansa ja he ovat heille tärkeitä, siitähän tässä ei ole lainkaan kysymys. Ja meillä ei laiteta ihmisiä tärkeysjärjestykseen, vaan jokainen on tärkeä, minäkin, monelle eri ihmiselle, jopa niille mieheni lapsille ja miehelleni.
Minä en huuda, enkä minä leiki kotia, minulla on koti jossa eletään oikeaa elämää, oikeaa arkea ja oikeaa juhlaakin.
Aviomieheni ei ole sivuseikka, vaan meillä on rakkaussuhde. Parisuhde.
Sinulla tuskin edes on lapsia, ainakin ajatusmaailmasi tuntuu todella väärsityneeltä, jotta olisi aito vanhempi.
Kukaan jolla on perhe, kumppani, ei voi olla noin ummikko.
Lasta kasvattaa moni eri taho, ystävät, sukulaiset, neuvola-, päivähoito- ja koulukoneisto, vanhemmat, vanhempien uudet kumppanit, kavereiden vanhemmata jne. Vaikka kuinka haluaisit, lapsesi tulee olemaan tekemisissä monien kanssa, ja niissä hetkissä on aina ns. arjen kasvatus mukana. Jos ymmärrät mitä sanalla arjen kasvatustilanteet tarkoitetaan?
Sinä olet itse provo, kiistät pelkästä kiistämisen ilostasi päivänselviä asioita. Moni muu täällä on oikeilla linjoilla ajatustensa kanssa, mutta sinä olet pihalla kuin lumiukko.
Kirjoitin nimimerkiksi vahingossa aloit. vaikka en ole aloittaja siis.
Eikä vastausta.... hih hih... Tais mennä sormi suuhun uhoajalta.
Sinä olet VAIN ENTINEN tyttöystävä. Huonoksi havaittu ja pois lempattu.
Itse olet jätetty raukka joka ei edes osaa mennä elämässä eteenpäin.
Vaikka en itse tuota aikaisempaa kirjoitusta kirjoittanutkaan olen ihan samassa tilanteessa.
Itse JÄTIN exmiehen ja lapseni asuu kanssani. Minulla on myös uusi mies ollut jo vuosia ja hänen lapsensa ovat osa elämääni.
mites sinulla, mitä sinulla on ???
ootko tosissasi, vai laitoitko provon liikkeelle? Onnistuit taas sohaisemaan äitien kaikkein rakkaampaan asiaan, kuin lapset!
Vahinko ettei isät ajattele niin, ja siksi pitää ärsyttää tahallaan äitejä ja hakkua heitä ja lapsia.
Sanoisin, että isän uusioilla ei ole mitään laillista oikeutta puuttua toisten lasten elämään.
Kirjoitit...
Äidit eivät ymmärrä sitä, että he eivät oikeasti voi määrätä miten lähi elää uuden puolison kanssa elämää.
..eli miten sinä et ymmärrä sitä, ettet oikeesti voi määrätä lapsen ja hänen äitinsä elämää???
Et näytä itsekkään sitä ymmärtävän.
Eihän aloittaja ole sanonutkaan, että hän haluaisi määrätä, miten äiti elää lastensa kanssa. Kyse on nimenomaan siitä, ettei kumpikaan voi määrätä suuntaan tai toiseen.
Kun lapset ovat äitinsä kanssa, äiti hoitaa ja kasvattaa, samoin myös hänen uusi puoliso, jos sellainen on.
Kun lapsen ovat isänsä kodissa, isä hoitaa ja kasvattaa. Samoin hänen uusi puoliso.
Kumpikaan ei voi puuttua kumpaankaan.
Parasta tietysti olisi lapsen kannalta, jos kaikki aikuiset pystyisivät yhdessä sopimaan perusperiaatteista, ettei säännöt muutu liikaa kodin vaihtuessa.
sun kuvitelmias....
vastauksien sisällällöstä niin näitä katkeria ja kateellisia naakkoja riittää.
Ne meuhaa täällä kun muilla on sellaista mistä ne vaan haaveilee.
Älä vaan lähde tuohon kirjoitteluun mukaan, on turha yrittää keskustella rakentavasti
kun vastapuolen korvien välissä on tuulitunneli.
Antaa rakkikoirien räkyttää, karavaani kulkee.
Syöt sanasi kun olet saanut lapsia ja olet eronnut lapsen/lasten isästä, ja isä löytää uuden naisen, joka hoitaa sun lasta/lapsia ja jakaa kasvatuksen isän kanssa, niin voit sittenkin myöntää meille äideille (me äidit olemme sitä mieltä, että ärsyttävät äitipuolet ei koske lapsiimme) tunteesi.
itsekästä ajattelua.
Ällöttää tuollainen.
Itse osaan iloita ex:n uudesta suhteesta ja siitä että tällä
naisella on välit kunnossa myös lapseeni.
Mutta minä olenkin kypsä, fiksu ihminen toisin kuin sinä.
Sinä ET omista ketään !
exää on, kunhan vaan keksit kaikennäköistä. Jos oikseesti sun exän uusio alkaa häiriköimäänja kohtelemaan huonosti sun lapsias, niin et ikinä kiittelsis moisia ihmisiä.
Sä voit kirjoittaa ihan mitä paskaa tahdot, mua sä et saa noihin vitun idioottimaisiin vääntöihis mukaan.
Tukehdu saatana yksinäisyyteesi.
Lissu:
kaikennäköistä
oikseesti
häiriköimäänja
kiittelsis
moisia ihmisiä.
Kiitos vastanneille, mut osa porukasta vois lukea avauksen uudestaan!
Nuo ovat äitipuoli67 ajatuksia eikä mun. Olen kyllä monessa kohtaa hänen kanssaan samaa mieltä.
Sit vielä väitätte mua joksikin Lissuksi. En takuulla ole tuo Lissu.
Ei sua kukaan Lissuksi hauku. Vaan yhtä sinulle vastannutta.
Lissuhan vihaa kaikkea mikä liittyy uusperheeseen.
lissuja, jokaisen päälle on langennut musta varjo, että sanot mitä tahansa oot lissu.
kun sä oot Lissu.
Kirjoitit juuri tuonne taas sitä samaa skeidaa mitä olet kirjoittanut tänne vuosikausia, siitä
miten lapsettomat naiset vie miehet.
Vitun raukka, kun et tajua ettei sun mies enää kestänyt sua ja päästääkseen susta eroon otti kenet tahansa, sillä kuka tahansa oli parempi kun sinä.
Sä olet kuvottava.
lissu! Sää kirjoitat mitä sattuu, joten sää oot lissu.
Onko tämän palstan kirjoittajat aikuisia naisia, äitejä vai teini-ikäisetkö täällä kirjoittavat?
Lissu on ainakin joku pentu, jos ei iältään niin sitten henkiseltä tasoltaan.
kyllä teini-ikäisillä on ihan muut intressit kuin notkua tällä palstalla kirjoittamassa.
Nuo sadat asiattomat törky viestit ovat pettyneiden, kateellisten, pahansuopien, sairaiden aikuisten naisten tuotoksia. Joku aloittaa ketjun, niin ihan pelkästään ilkeilyn ilosta siihen liittyy rakkikoirat.
Vaikka ei olisi mielipidettä, kokemusta tai minkäänlaista ymmärrystä aiheeseen.
Jos ei muuta osata kirjoittaa niin -sairas oot, mene hoitoon, oletpas katkera-uppoaa aina.
Täällä roikkuu kotona olevia, surullisia ja ahdistuneita naisia, joko äitejä tai etä-äitejä tai jotain muita, joilla ei ole päivissään tarpeeksi aktiviteetteja, ei miestä ketä rakastaa, ei töitä, ei läheisiä,
joten aikaa jää virtuaali vittulilulle.
Harvassa ovat asialliset ketjut, hyvätkin ja aiheelliset aloitukset pilataan naikkostelulla, ammutaan alas provoina. Muutama yrittää keskustella asiallisesti ja antaa toiselle vertailukohtia, sekä tukeaan aitoon huolta aiheuttavaan tilanteeseen, niin eikö aina tule joku asiasta mitään ymmärtämätön siihen ketjuun kitisemään. Ja vain siksi että ollaan niin pirun mustasukkaisia, kateellisia. Toivotaan pahaa ex-meihelle ja tämän perheelle.
Aikuiset, mutta idiootit naiset täällä meuhkaa.
LissunLässyt ja mummot ja parhaat äidit ja rouvat töissä ja ex-mies ja reinokaijat sun muut ovat pelkkiä riidanhaastajia ja liikkellä vain saadakseen eripuraa aikaan.
Lääkitys ei ole kohdallaan siellä.
oot lahja Suomen mielenterveyspuolen lääkekehitys-yksikölle.
Jos lääkkeet saa siut ees johonkin tolkkuun niin se saa kenet tahansa.
Lämmin kiitos.