Oon tämmönen 15-vuotias tyttö ja oon ollu rakastunut samaan jätkään noin 12-vuotiaasta asti. Voisin vaikka kuolla sen jätkän puolesta (!!!)... Unelmoin siitä ja en saa illalla nukuttua kun ajattelen sitä. Ei mun vanhemmat kyl koskaan antais mun seurustella sen kanssa,koska se ei oo semmonen ns. kiltti poika. Päin vastoin; Se on tarkkiksella,kiroilee,polttaa ja dokaa sillon tällön. Mä taas oon just päinvastanen tyyppi. En kuitenkaa oo mikään nörtti,vaikka koulussa menee tosi hyvin. Mulla on jätkän numero ja ollaan tekstailtu,mut tekstareissa en oo sanonu sille kuinka paljon mä siitä välitän. Joskus tää jätkä juttelee mun kanssa ja lainailee multa leffoja yms. Aina kun nään sen,vatsanpohjassa lentelee perhosia ja poskii kuumottaa! Pitäiskö kertoo omista tunteista pojalle ja alkaa seurustelee vaikka salaa? Ja mun vanhemmat on semmosia,jotka ei hyväksy kaikkia mun poikaystäviä. Ei ainakaan tällästä johon oon tulisesti rakastunut! Se ei kyllä mun mielestä niille kuulu ketä mä rakastan ja kenen kanssa seurustelen!! Kiitti jos jaksatte mua... =)
Kundilla on ollut nyt yläasteen aikana kaks tyttöystävää,että ei jätkä ainakaan oo mikään "pesähaukka".
Kundilla on ollut nyt yläasteen aikana kaks tyttöystävää,että ei jätkä ainakaan oo mikään "pesähaukka".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos te kerta ootte kavereita,nii en usko että se hylkää sut jos kerrot sun tunteistas sille!Sä taidat ihan oikeesti olla rakastunut...ja tulisesti! Lähetä vaik sille tekstari,jos et välttämättä viitti sanoo sille suoraan. Sun porukat on kyl aika hankalia... Jos alatte seurustelemaan,nii voit esitellä kundin himassa ja kattoo mitä sun vanhemmat siit diggailee. Mä seurustelen nyt salaa,koska kundin vanhemmat ei hyväksy mua =(
Tulee mieleen: "Ne oli epätoivosii,mut samal onnellisii..."