aka Quo usque tandem abutere patientia mea
Olipa kerran pienen pieni seura. niin pieni, että tuskin kukaan oli siitä kuullut. Ja tässä kohdin ei tämän sadun lukijan suinkaan pidä ajatella, että kaikki olisi norsunluunvalkoista marmoria ja kermavaahdon pehmyttä höttöä kuten saduissa yleensä. Loppujen lopuksi iso osa saduista on melko raakoja, miettikääpä nyt vaikka Punahilkkaa tai Lumikkia. Miksi tämä tarina tekisi niistä poikkeuksen? Voitte toki aina ajatella, että kirjoittaja (hinski) on poikkeuksellisen pimeä, ettekä varmaan siinä täysin väärässä ole. Tuhannen ja yhden yön tarinoissakaan ei ollut kyse täydestä järjestä, vaan mielikuvituksesta.
Miten siis voisi jatkaa sen pienen pienen seuran tarinaa? Lopputuloksena susi kuitenkin puhalsi pirtin palasiksi...
Olipa kerran pienen pieni seura. niin pieni, että tuskin kukaan oli siitä kuullut. Ja tässä kohdin ei tämän sadun lukijan suinkaan pidä ajatella, että kaikki olisi norsunluunvalkoista marmoria ja kermavaahdon pehmyttä höttöä kuten saduissa yleensä. Loppujen lopuksi iso osa saduista on melko raakoja, miettikääpä nyt vaikka Punahilkkaa tai Lumikkia. Miksi tämä tarina tekisi niistä poikkeuksen? Voitte toki aina ajatella, että kirjoittaja (hinski) on poikkeuksellisen pimeä, ettekä varmaan siinä täysin väärässä ole. Tuhannen ja yhden yön tarinoissakaan ei ollut kyse täydestä järjestä, vaan mielikuvituksesta.
Miten siis voisi jatkaa sen pienen pienen seuran tarinaa? Lopputuloksena susi kuitenkin puhalsi pirtin palasiksi...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla on Jo paituli päällä ja iltapesukin on valmis, pissillä vielä käyn. Ja luen pienenaikaa kirjaa. Paksu yövoide kasvoilla ja nauha suojaa ettei mene hiuksiin:
Se on menoo NYT:)
Vene ajoi satamaan, mies hyppäsi tuhdolle ottamaan köyden vastaan, portti avattiin ja modifioitu tykkivene ui hiljaa turistien kansoittaman sillan ali. Sadan metrin päässä mie sai veneensä poijuun.
mies kiinnitti kolme neljästä köydestä ja oli unessa, ennekuin vene oli tasoittanut omat aaltonsa.
Kuuden tunnin kuluttua hän heräsi, satama eli, mies hyppäsi laiturille katsoen vinostiit aakseen, Pinatuba oli siinä, missä sen pitkikin, veneitä oli vieri vieressä...
Nautittuaan kohtuullisen pihvin mies osti sisäänheittäjältä unssin ganjaa, aikomuksenaan nauttia se veneessä ennen aamun sukelluksia, jättäessään kuppilan pimeän takaseinustan, hän tunsi jonkun törmäävän vauhdilla seinään vieressään, nuori mies, kädessään laukku. Nuorimies säilytti tasapainonsa hetken, ennenkuin valahti barcelonan satamaaltaan vihreään veteen. Mies syöksyi hänen perässään, saaatuaan miehen kiinni, hän tarttui laukkuun, laukun hän heitti bulevardille mutta miestä täytyi pidätellä, pian kaksi englantilaisturistia nosti pojan kivetykselle, mies sanoi uivansa laiturille. Noustuaan vedestä mies kirosi itseään ja käveli k'himpään kuppilaan, laitureiden barit olivat täynnä, eikä kukaan kiinnittänyt häneen pienintäkään huomiota, paitsi Ali, poika, joka oli kiinnittänyt hänen veneesä. Ali toi miehelle laukun, jonka mies oli nostanut vedestä. alin tuotua viskeyn ja oluen mies avasi laukun; 300 sivua, signeerattuna hollywoodin ajantasaisimmalla nimellä. Mies pyyhkäisi silmänsä puhtaiksi....
ei ole poikkeuksellisen pimeä vaan lihava
Toivottavasti se seura saadaan ainakin siirrettyä sieltä pirtistä johonkin turvalliseen paikkaan ennen kuin se susi tulee puhaltamaan seinät nurin. Jos vaikka jollain avaruusaluksella ehdittäis just viime sekunnilla pelastamaan ne sieltä...
Olisin siis onnellisen lopun kannalla, kaikki surkeasti päättyvät tarinat on niiiiin yök...
Oot varmaan enenki kirjottanu satuja, mut ooks sä koskaan saanu nihin mitään juonta tai ees loppua, joko THE END tyylistä tai sitten hautajaistunnelmaista? Et varmaankaan, joten pysy sä vaan niissä pienissä ympyröissäs.
sitten millään:) Jatka sinä.