Aiheuttaakohan ongelmia jos rossipohjan tuuletusluukut"kissanluukut"tukkii talven kuukausiksi? marras-maaliskuuksi,ja loppuvuotta auki,kerkeääköhän pohja imeä k.o kuukausien aikana maakosteutta reilusti ettei kuivuminen kerkeä tapahtumaan kesäkuukausien aikana? tuossa vaan olisi eräs talo myytävänä,kolkyt luvulla rakennettu, jossa näin on tehty ijät ajat, alusta näyttäisi olevan kunnossa, tosin tutkia voi vaan tuuletusluukkujen kautta taskulampulla tiirailla,haju oli koht hyvä,eli ei haissut pahemmin kellarille,neuvokaa te pätevät ihmiset?
Rossipohjan tuuletus talvella
Artsi
8
22019
Vastaukset
- Artsi
Katolta alustaan kulkee muovinen tuuletusputki
- Rintamamies
Kyllä siinä on ihan oikein toimittu, eli "iki-aikainen" ohjehan menee suurinpiirtein näin; "luukut auki jäiden tulosta jäiden lähtöön".
Ei sieltä löydy mitään isompaa luukkua, josta voisi ryömiä sisään tarkempaa tutkimusta varten? Saisit paremman varmuuden asiasta, tosin tuo mainitsemasi putki auttanee myös tuulettumista ja mahdollisesti myös radon-kaasun poistumiseen. - ppp
jos ei pääse alle ryömimään. Tuuletusluukkujen tukkimisessa ja seinän vierustojen lumettamisessa talvella ei sen sijaan ole mitään pahaa.
Tutki joka luukusta hyvän taskulampun kanssa, näkyykö pudonneita eristeitä, hirsiä, lojuuko pohjalla mitään sinne kuulumatonta.
Jos rakennuspaikka on hyvä (siis kuiva) ja ilmaväliä hyvin, ei välttämättä ole mitään vikaa. Jos mökki on vähän painunut ja rakennettu kostealle suolle, ilmaväli niin ahdas, että se kissakin joutuu ryömimään, niin unohda kaupanteko.- Hiliar
Kamera on tosi hyvä kapine! Minä työnsin käteni ( jossa kamera oli ja sormi valmiina "liipaisimella") tuuletusaukosta ja kuvasin alustaa joka suunnalta!
Salamalla otetut kuvat oli tosi hyviä ... alusta valaistu kokonaan salaman ansiosta!!
- rakentaja
Yleinen tapa on tukkia osa luukuista talveksi sillä talvella kosteus ei juuri pohjaa vaivaa. Kesäksi luukut avataan jolloin kosteus tilassa on suurimmillaan ja tuuletustarve on maksimissaan. Tila ei siis kuivu kesällä vaan päinvastoin kostuu johtuen lämpötilaeroista.
- Jonttu
Kosteus rossipohjaan tulee ilmasta ja siksi se on kuivimmillaan talvella ja kosteimmillaan kesällä, oli ne tukittu tai ei. Keäksi sinne pitääkin saada hirmuinen veto, jotta tila lämpiäisi riittävästi ja ilman suhteellinen kosteus pysyisi homekasvun edellyttämää alempana.
Omassa rossipohjassani anturin molemmin puolin on routaeristys, keskilinja mukaanlukien, ja siksi tila on kesäisin vanhanmallista paljon lämpimämpi, koska tätä tilaa jäähdyttävää kylmää maata koko alasta on vain about 30-35%. Olen harkinnut myös tämän alan eristämistä 50mm finfoamilla, mutta tuskinpa on tarpeen ennen kuin mitään kosteusmittarilla mitattua faktaa/syytä on olemassa.
-Jonttu- - Anonyymi
Jonttu kirjoitti:
Kosteus rossipohjaan tulee ilmasta ja siksi se on kuivimmillaan talvella ja kosteimmillaan kesällä, oli ne tukittu tai ei. Keäksi sinne pitääkin saada hirmuinen veto, jotta tila lämpiäisi riittävästi ja ilman suhteellinen kosteus pysyisi homekasvun edellyttämää alempana.
Omassa rossipohjassani anturin molemmin puolin on routaeristys, keskilinja mukaanlukien, ja siksi tila on kesäisin vanhanmallista paljon lämpimämpi, koska tätä tilaa jäähdyttävää kylmää maata koko alasta on vain about 30-35%. Olen harkinnut myös tämän alan eristämistä 50mm finfoamilla, mutta tuskinpa on tarpeen ennen kuin mitään kosteusmittarilla mitattua faktaa/syytä on olemassa.
-Jonttu-Tässä oleellista tietoa on se että lämmin ilma sitoo kosteutta. Kylmä ilma ei pysty sitomaan kosteutta. Siksi kylmä ilma on kuivaa ja "raikasta". Lämpimän ilman kosketusta kovassa paineessa kylmiä pintoja vasten pitää ehdottomasti välttää. Näin muodostuu se "kosteuspiste".
- Artsi
on alusta tutkittu niin hyvin kun tuuletusluukuista vaan on mahdollista.neljästä reijästä tykitettiin mäklaiteilla valoa että joka nurkkaan näkyisi,maapohja siisti, kuiva hiekkainen maa,parrujen ja maan väli n,50cm, parrut siistin ja terveen näköiset,kuten parrujen päällä kulkevat laudatkin, ylimäärästä tavaraa alustassa ei ollut muuta kun vanhoja viinapulloja,näytti jo olevan tyhjiä,ja sormenpään vahvuinen ja parinkymmenen sentin mittanen pajun varsi,joka tuskin siellä aiheuttaa ongelmia,että kasvakoon siellä tai heittäköön henkensä.Näyttäis siltä että entisajan ukot on hommasa osannu,yli 70vuotta on tavara siellä ollu,ja näyttäis olevan vastaki.No seinät ei ihan joka nurkassa ollu passissa,mutta ei rankasti vinossakaan,joskus vissiin routa ryttyyttänyt,mutta omalla tontilla tuo vielä oli pysyny.
Kiitokset osallistujille kommenteista,tämä on hyvä palsta keskusteluille
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään
Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"648864Ikuiset kaipaajat
Miksette vaan mene sen kaipauksen kohteen luokse ja puhu sille suoraan? Mitä järkeä on kaipailla jotain puolituttua vuo1545554Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla
”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset1274996Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta
Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään103859Riikka ottaa miljardi euroa EU:n yhteisvelkaa Suomelle
Niin kääntyi irvipersun takki taas, vaikka vaalilupauksissa oli ettei yhteisvelkaa Suomi enää koskaan ota. No nyt otti m853460Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi
Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta533369Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla
Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä362711En tiedä ymmärrätkö
Kuinka paljon merkitset mulle. Näet minut minuna etkä silti käännä selkääsi. Tökit jatkuvasti kepillä jäätä ja menit ehk102661Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?
PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html392603- 241727