Lieneeko kovin kaluttu?
Miksi hyvantuulisista, nuorista naisista tulee areita, vanhoja akkoja? Miesten mielesta!
Hormonaaliset muutokset?
Elamankokemukset?
Vai tehdaanko muutamasta poikkeuksesta yleistys?
Miksi hyvantuulisista, nuorista naisista tulee areita, vanhoja akkoja? Miesten mielesta!
Hormonaaliset muutokset?
Elamankokemukset?
Vai tehdaanko muutamasta poikkeuksesta yleistys?
Vastaukset 19
Vanhimmat
aloitus. En voi, kuin ihmetellä. Sen verran äreäksi se minut teki, että en ole sinun akkasi. Akaksi, hyvällä, minua saa sanoa rakas aviomieheni.
Pelkkä stereotypia, joita ei soisi sivistyneitten ihmisten viljelevän.
Samoin voisin kysyä, miksi kaikista komeista ja hauskoista nuorukaisista tulee jurottavia ukkoja, joilla ei ole vanhana muuta hommaa, kuin kynsiä per*ettään.
Ole tyytyväinen ihmiseen, jonka itse olet valinnut!
Uskoakseni, laiska-lasse onkin tyytyväinen puolisoonsa. Näin olen ymmärtänyt.
Ehkä hän tarkoittikin palstan kiukkuisia, omahyväisiä naisia, tällä aloituksellaan.
Meitä, kun täällä riittää :-).
yleistys on typerää. Koskaan kaikki ei ole samanlaista. Eriävyys on samanlaisuutta yleisempää.
Ja akottelu ei kuulu sivistykseen.
Kukin kun menee itseensä, niin on hyvä.
Voi voi...tällä palstalla on naisia nimitelty pahemminkin, kuin mitä akka-sana on.
Minun itsetuntoni kestää sen, että minua akaksi sanotaan:-)
Meeppä sie lukemaan tuo ketju "Ihastuin varattuun". Se ketju, jos mikä kertoo tämän palstan sivistyksen tason.
palsta on vain pienen pieni siivu ihmisyydestä. En viitsi lukea. :)
Onkohan se partitiivi?
Naisista, akkoja? Siis naiset akoiksi.
Tuo aloitussanonta ei ole minun keksimani!
Pienten asioiden markityksesta.
Palasin juuri perjantaimarkkinoilta elintarvikealueelta ostamani vihannea- ja hedelmarepullisen kanssa.
Iltaruskoni lampo jai sinne harhailemaan ostoslista mielessaan.
Aina han jotain pienta rattia ostaa mutta nyt on liikkeella vakain tuumin.
Pienet asiat.
Koska siella ei kortti kay varmistin hanen kateisen riittavvydestaan.
Kun han onnesta hehkuen palaa esitellen loydoksiaan niin mina asiaan kuuluvasti ihastelen ostoksia vaikka en niista mitaan ymmarra ja han kylla tietaa sen.
Tama on vain yksi tuhansista pikku asioista joista kokonaisuus muodostuu.
Mina jopa koen mielihyvaa voidessani nain pienella vaivalla tuottaa toiselle hyvan olon tunnetta.
Alkaa hyvat tyton hupakot kuvitelko etta jokainen kilkutettu sana on juuri SINULLE kohdistettu!
Voiskohan pohdiskella yleisemmalla tasolla?
nyt menee aloituksesi alta riman tai tavanomaisen tason. Sanonta on klassinen vain siinä mielessä, että sen tekijällä on sisäisessä ja ulkoisessa näkökyvyssä suunnattomia ongelmia. Muuten, nuoret naiset eivät ole kaikki alati hyväntuulisia ja miksi pitäisikään? Onneksi ihmisen mielentilat vaihtelevat, se on elämää, oli kysymys nuorista miehistä, naisista , vanhoista ukoista tai muista eläimistä, sillä jopa sonnilla on huonot päivänsä. Kokeilkaa vaikka! Hei, Lasse, positiivisempia aiheita, kiiiiitos.
Minusta on tullut lauhkeampi vanhemmiten, vaikka nimimerkkini ei siitä kerro.
En välitä ottaa kantaa kuin todella tärkeisiin asioihin vaikka olisin eri mieltä joidenkin kanssa.
nyt huono ole. Sehän voi olla kutsu jopa terveeseen itsetutkiskeluun. Olkoon "äreä, vanha akka" millainen stereotypia tahansa, voihan siinä silti olla perää.
Kuvaus voisi kelvata paremmin, jos puhuttaisiin vanhan naisen jämäköitymisestä. Sodan varjossa syntyneet tyttölapset kantoivat usein "kiltin tytön syndroomaa" ja jossain vaiheessa tuli mittari täyteen.
Ihan siitäkin "äreys" voi johtua. Tietenkin hormonaaliset tekijät vaikuttavat: estrogeenin (naishormoonin) tuotanto vähenee, testosteronin (mieshormoni) ei vähene samassa suhteessa, ymmärrän, ja tästäkin syystä miehisinä pidetyt piireet (aggressiivisuus) voivat lisääntyä. Nämä ovat tosiasioita ja niillä on vaikutuksensa luonteeseen ja käyttäytymiseen.
Mutta eipä unohdeta, että myös miehessä tapahtuu muutoksia, hormonaalisia ja muitakin. Miehestä voi tulla nössö ja tossu. Mitäs tähän sanotte miehet, Lassekin ?
On mielestani melko osuva.
Aloituksessani ajattelin lahinna parisuhteissa vuosien mittaan tapahtuvia muutoksia.
Jos ukko laiskistuu ja muuttuu aikaisempaa itsekkammaksi niin eihan se voi olla vaikuttamatta myoskaan kumppaniin.
Olen ilmeinen sovinisti koska mielestani vastuu perheen kaikista asioista on viime kadessa miehella!
Vastuu- ja tyonjako voi vaihdella ja paatoksia tehda vaihtelevin periaattein mutta tuloksesta vastaa mies!
En tieda johtuuko sovinistinen periaatteeni elamani sulostuutajan hyvantuulisena sailymiseen mutta ainakin kuvittelen niin.
En tarkoita ukon pasmarointia ja maarailya vaan aitoa asioista huolehtimista ja vastuun kantoa.
Koskien myos kumppanin hyvinvointia.
Silloin kun iltaruskoni lammon olotila nayttaa huonommalta mietin ilman muuta syyta.
Useimmiten asia on sen laatuinen etta ainakin yhdessa sille on jotain tehtavissa.
Ps. Pelkaamatta nossoytymista ryhdyin vajaa vuosi sitten taydentamaan punttisalin ylikuluttamaa testoani.
"Siviilielamaan" se ei ole oleellisesti vaikuttanut.
Ainakaan kielteisesti.
Ihmiset (nainenkin) muuttuvat vuosikymmenten saatossa, - muutokseen vaikuttavat monet asiat.
Pitkässä liitossa suhde arkipäiväistyy, ja yleensä aletaan pitää toista itsestään selvyytenä - tuskin huomioimme toisemme yhtä usein kuin avioliiton ensimmäisen viiden vuoden aikana, - puolin ja toisin.
No eihän sitä iänkaiken jaksa näytellä, että miesten nössöily sun muut sopimattomat käytöstavat ei muka haittaa mitään. Alkaa siis pikkuhiljaa piiputtaa tuo juttu, ja saattaa silloon tällöön näkyä (ja kuulua) myös ulospäin. Vaikka parhaamme yritämme... Mitään hormonaalisia muutoksia sun muuta soopaa on ihan turha syyttää.
Yrittävätköhän miehetkin olla nimittelemättä akkojaan siinä vaiheessa, kun rakkauren ensihuuma on enää korkeintaan kaukaisissa muistoissa?
Yksinkertainen vastaus, Siksi kun erehtyivät sekaantumaan itsejään luomakunnan kruunuina pitäviin miehiin!
olen ollut enimmäkseen hyväntuulinen. Miesystäväni kysyikin olenko aina ollut näin iloinen. Aloin miettiä asiaa ja voin sanoa, että useimmiten. Surun aikoina olen itkenyt paljon. Mutta lähipiirini miehet ovat olleet todellisia herrasmiehiä, esim. aviomieheni, isäni, appeni, nykyinen miesystävä. "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa."
On sattunut huonommin, mitä pahaa olen tehnyt.
Isäni oli luonnevikainen ja väkivaltainen, mieheni mielialahäiriöinen narsisti. Appiukko oli tyranni, mutta johdateltavissa.
Veljeni ovat mukavia, pidän heistä.
Nykyinen miesystäväni sosiaalisesti rajoittunut kyttääjä, mutta on meillä hyviäkin hetkiä, johtuu varmaan siitä kun ei asuta samalla paikkakunnalla.
Ei minussa ole suurempaa vikaa, ikäisekseni olen kunnossa jopa sievä.
Melko kaunis olen ollut nuorempana, luonteeltani olen avulias ja toiset huomioiva. Vanhemmiten olen alkanut eristäytyä kun pettymykset ovat saaneet varovaiseksi.
En kai osaa vaatia kun vanhempani veivät hakkaamalla ja alistamalla itsetuntoni, epäilen että minusta ei kukaan kunnon mies huoli.
Taloudellisesti olen pärjännyt, ja tulen myös toimeen ihmisten kanssa halutessani. Ystäviä olisi helppo saada mutta jotenkin liukenen pois jos joku alkaa tupata liian lähelle.
että paljon helpompaa on elää tavallisen näköisenä kuin kauniina. Kaunis vetää puoleensa myös pintaliitäjiä. Yksi narsistinen, lyhytkestoinen miessuhde minulla on ollut. Tämä mies kiinnitti paljon huomiota mm. ulkonäköön. Loukkasi minua ja jätin hänet etsimään ihannenaistaan. Tiettyihin asioihin emme voi vaikuttaa, sattumalla on sormensa pelissä.
Kuinka vanhoista ukkoraasuista tulee tyhmän lässyttäjiä, oisko demettialla jotain tekemistä asian kanssa ?? Vanhoilla papparaisilla kontrolli pettää , kuten olemme huomanneet !
Olisi nahtavasti taytynyt suunnata vain miehille.
Tuossa "keskiosan analyysissa" kerron miksi.
Aloitusta ei ollut suunnattu kenellakaan eika tarkoitettu yksilotasolla vaan yleisemmin tarkasteltavaksi vaikka ko. ilmiota esiintyykin.