Tapaus: koira hyökkäsi tuttavani päälle purren palan pois poskesta. Asiasta ehti kulua muutama päivä, ennen kuin hän meni poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen. Poliisi totesi, ettei voi asialle mitään!
Olisiko rikosilmoitus pitänyt tehdä heti tapahtuneen jälkeen? Miten tästä eteenpäin tulisi toimia? Koiran omistaja ei halua lopettaa koiraansa, vaikka koira on aikaisemminkin käyttäytynyt uhkaavasti toisia ihmisiä kohtaan! Entä kuka korvaa lääkärikulut, koiranomistajan vakuutus?
Olisiko rikosilmoitus pitänyt tehdä heti tapahtuneen jälkeen? Miten tästä eteenpäin tulisi toimia? Koiran omistaja ei halua lopettaa koiraansa, vaikka koira on aikaisemminkin käyttäytynyt uhkaavasti toisia ihmisiä kohtaan! Entä kuka korvaa lääkärikulut, koiranomistajan vakuutus?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo, jos kyse on rikoksesta, niin lyhin rikoksen vanhenemisaika Suomessa on kaksi vuotta. Todennäköisesti nyt ei ole kuitenkaan kyse rikoksesta, joten poliisi ei tutki muita kuin rikoksia. Poliisi antaa kuitenkin asiasta aina kirjallisen päätöksen perusteluineen.
Koiran omistaja/haltija on kuitenkin aina velvollinen korvaamaan koiran aiheuttamat vahingot. Korvaus voi tapahtua joko koiran omistajan vakuutuksesta, vapaaehtoisesti, tai uhri haastaa omistajan/haltijan vahingonkorvausoikeudenkäyntiin.
Korvauksia vaadittaessa kannattaa aina miettiä sitä, oliko uhri itse myötävaikuttanut siihen, mitä koira teki.
Eli noin kansanomaisesti, omapa oli vika.
Rikosoikeudellisesti koira on esine, jolle omistaja saa tehdä mitä haluaa, ei kuitenkaan rääkätä jne. Jos hän ei halua koiraansa lopettaa, niin erittäin vaikeaa on oikeudesta sellaista tuomiota saada.
Kyseessä on rikoslain 6 luvun 8 §:ssä tarkoitettu vammantuottamus.
Laissa koira katsotaan esineeksi kuten vaikkapa saha. Ja joka toista henkilöä sahalla tai koiralla sohaisee aiheuttaen tälle ruumiinvamman voidaan tuomita vammantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Eli kyseessä on mahdollinen rikos joka poliisin tulee tutkia.
Aloittaja todennäköisesti ei juridiikasta mitään ymmärrä, joten hän ei kertonut meille kaikkea. Ehkä hän kertoi kuitenkin poliisille enemmän, jolloin poliisi tajusi, että teolta puuttui kausaaliyhteys vammaan. Sinäkään et näköjään tiedä laeista enenpää kuin sika hopealusikasta. Rikoslain 6 luvun 8 §:ssä puhutaan rangaistusasteikon lieventämisestä. Vammantuottamus on rikoslain 21 luvun 10 §:ssä. Muille kerrottakoon, että kausaaliyhteys tarkoittaa sitä, että rikoksentekijä on toiminnallaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut seurauksen.
Eli, jos koiran omistaja/haltija on toiminnallaan tai laiminlyönnillään mahdollistanut sen, että koira pääsee puremaan, niin kyse on rikoslain 44:15 §:ssä ja 21:10 §:ssä mainitut eläimen vartioimatta jättäminen ja vammantuottamus. Vammanttuottamus on asianomistajarikos, mutta jos vamma on vähäinen, niin se ei ole pykälän mukaan edes rikos.
Juu, en ymmärräkään juridiikasta paljoa mitään, mutta jo maalaisjärkikin sen sanoo, että jos koiralla on aggressiivista taustaa, ei sitä tulisi jättää valvomatta kuten tässä kyseisessä tapauksessa oli tehty (hihnassa kiinni tolpassa, omistaja ei lähettyvillä). Tuttavan mennessä ohi koira äkkiarvaamatta hyökkäsi ja puraisi palan poskesta. Tapaus on hankala, koska koira oli kytkettynä, mutta pääsi kuitenkin liikkumaan ehkä enemmän kuin oli tarkoitus.
Ilmeisesti asianosainen ei ole osannut asiaa kunnolla selittää poliisille, koska itseäni ainakin ihmetyttää, ettei poliisi puuttunut asiaan millään tavalla. En tosiaan ole asiantuntija mitä juridiikkaan tulee ja jos Heikki Hevoselta meni nyt sen vuoksi yöunet, niin se on voivoi. Jos näistä asioista tietäisin, en kai olisi täältä (vaikka täältä nyt yleensäkään kannata mitään neuvoa kysyä...) ruvennut asiasta edes kyselemään.
Vamman vähäisyyskin on vähän kyseenalainen juttu: haavaan joudutaan tekemään ihonsiirtoja ja haavan tulehtuminen on koko ajan vaarana. Puhumattakaan henkisistä arvista, ne ovat monesti ne hankalemmat parantaa.
Mutta tulihan jo noistakin vastauksista jotain osviittaa, kiitos vaivannäöstä.
Joo, jos asiasta on jo olemassa poliisille tehty rikosilmoitus, niin siitä saa aina perustellun päätöksen, vaikka asia ei poliisille kuuluisikaan. Jos rikosilmoitusta ei ole, niin sen voi tehdä, sillä poliisi on velvollinen ottamaan ilmoituksen vastaan, vaikka ilmoittaja kertoisi käyneensä kuussa, mutta tutkimaan poliisi ei ala, ellei kyse ole rikoksesta.
Kuten kerroit, tapaus on hankala, koska koira oli kytkettynä. Jos kyse on rikoksesta ja poliisi tutkii tapauksen, niin se tietysti päätyy aikanaan viran puolesta rikoksena oikeuteen ja veronmaksajan piikki on auki. Ellei, niin kannattaa ensin kysellä koiran omistajalta, onko hänellä vakuutuksia, tai maksaako hän ?
Ellei ole, tai hän ei halua niitä käyttää, eikä maksa, niin sitten ei ole muuta keinoa, kuin lähteä hakemaan siviilikanteella oikeuden ratkaisua. Siviilijutut ovat kalliita, mutta kun varaa n. 5000 euroa kuluihin, niin eiköhän se jo riitä, mutta asianajajan puoleen on ehkä käännyttävä, jollei osaa haastetta itse laatia. Siviilijutussa hävinnyt tietysti lopulta maksaa kaikkien kulut.
Näin vähän pelkäsinkin. Asianosainen itse päättäköön, miten haluaa asian suhteen edetä.
Hirvittää vain tietää, että tuo häiriintynyt koira jatkaa olemassaoloaan. Minulla ei ole mitään eläimiä vastaan, mutta ihmetyttää vaan, pitääkö aina jonkun menettää henkensä, ennen kuin asialle tehdään jotain?! Entä jos se koira seuraavaksi käy jonkun lapsen kimppuun? Pelkkä ajatuskin pienen lapsen äitinä hirvittää.
Toivottavasti oikeus tapahtuu ja koiranomistajalla on vakuutukset voimassa. Kiitos vielä selventävästä vastauksesta, Heikki.