Kotona vahtia pitää 5v rottispoika. Hiukka herra liikaa mamman perään ja protestoi metelillä yksin jäämistä. Aloin opettaa poitsua síihen, että mamman lähtö on ihan OK, eli älypelejä ja kovaa purtavaa ajankuluksi. Sujui.. Ja sujuu edelleenkin, mutta hiukan toisin kuin olin ajatellut.
Lähtiessäni antamaa herkkua - jopa pientä keksiä! - kiikutetaan näytille, kun palaan. Ja kun ojennan käden, saan namin takakisin itselleni. Hiukka naurattaa. Onko jollain kokemusta samasta? Tai olisiko tietoa tai hauskoja arvauksia siitä, mistä kyseinen toiminta voisi johtua?
Herra on oikeasti oikea vekkuli. Leikkisä ja ovela, sydäntäsärkevän "rehellinen" ja tosi äijä. Siis pakkaus, jonka kanssa viihtyy ja kokee itsensä arvokkaaksi ja rakastetuksi.
Lähtiessäni antamaa herkkua - jopa pientä keksiä! - kiikutetaan näytille, kun palaan. Ja kun ojennan käden, saan namin takakisin itselleni. Hiukka naurattaa. Onko jollain kokemusta samasta? Tai olisiko tietoa tai hauskoja arvauksia siitä, mistä kyseinen toiminta voisi johtua?
Herra on oikeasti oikea vekkuli. Leikkisä ja ovela, sydäntäsärkevän "rehellinen" ja tosi äijä. Siis pakkaus, jonka kanssa viihtyy ja kokee itsensä arvokkaaksi ja rakastetuksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
rottis poika tekee samaa, mutta ensin käy näyttämässä ja sitten rupeaa syömään. varmaan ehkä johtunee siitä kun ei olla kotona hän ei pääse ulos tarpeilleen?? tai jotain vastaavaa :) en tiedä... oon miettinyt että olisi hyvä että kun olen poissa niin hänellä olisi jotain tekemistä... mutta koira on näköjään tyytyväinen.
Koiralle joka protestoi jollakin ei-toivotulla tavalla yksinjäämistä, ei pitäisi antaa huomiota saati herkkuja n. puoltatuntia ennen kun lähtee. Eikä myöskään huomioida koiraa kun tulee. Näin koira oppii, että omistajan lähteminen ja tuleminen on "merkityksetöntä" eikä siitä tarvitse tehdä numeroa.. Tämä minun mielipiteeni.