Olemme nelihenkinen perhe Helsingistä. Hyvin koulutettu ja kohtuullisen hyvin tienaavakin. Jostain syystä sitä rahaa vaan ei tunnu olevan ikinä säästöön saakka. Asuminen on kallista täällä ja kituuttamalla kun emme halua elää, niin ei niitä euroja tunnu possuun lainojen ja elämiskulujen jälkeen jäävän. Tuli tehtyä se moka, että kun muutimme vuonna 2000 maakunnista Helsinkiin, emme ostaneet omistusasuntoa. Hinnat kun tuntuivat olevan aivan mielipuolisen tolkuttomat. Vanhempamme (joilla näin jälkikäteen ajatellen ei ollut mitään käsitystä asiasta) sanoivat, että ”älkää nyt hyvä ihmiset niin hulluja olko, että tuollaisilla hinnoilla asuntoa ostatte”. Niin sitten jäätiin yli 6 vuodeksi vuokralle. Ja sinä aikanahan ne asuntojen hinnat vasta nousivatkin. Omistusasunnon hankkimisella olisimme saaneet kymmeniä tuhansia - ja jos 2 vuoden välein olisimme asuntoa vaihtaneet niin varmasti toistasataa tuhatta euroa voittoa, kun olisimme ostaneet silloin vuonna 2000 kaksion ja päivittäneet sen 2 vuoden välein isompaan. Mutta nyt sitten myöhästyimme kelkasta ja ehdimme vaihtaa asunnon isompaan vain kerran, ennen kuin tuli aika alkaa miettiä omakotitalon hankkimista. Ongelmana on vaan se, että kun ei niitä asunnon vaihtokymppitonneja tullut koskaan, niin meillä on jo nykyisestä 72m2 kolmiosta vielä yli 200 tonnia lainaa. Juuri katsoin verkkopankista ja laina-aika päättyy vuonna 2028. Nyt budjetti kestäisi lainan määrän venyttämisen n. 250 tonniin, mutta sillä rahalla ei vielä kovin kummoista omakotitaloa pääkaupunkiseudulta saa. Pieniä murjuja, jotka tarvitsevat isoa remonttia. Ja nekin kaukana keskustan työpaikoista. Tonttiin täällä pitää laskea minimissään 100 tonnia ja silloinkin pitää mennä aika kauas. Eli mieluummin tontin osalta pitää lähteä 140-150 tonnista. Silloinkin töihin tulee matkaa yli 20 km. Myytävänä olevia tontteja, jotka eivät ole kooltaan 400-500 m2 ja ovat alle 150 tonnia on myynnissä vähän. Alueena tuntuu olevan esim. Kolmperä Espoossa tai lähikuntien Tuusulan ja Keravan-alueet.
Eli on tässä aika pakko miettiä sitä Älvsbyhusia, vaikka kuinka sitä netissä mollataan. Kertokaapa nyt oikeasti Älvsbyhusin omistajat, eli eivät ne, joilla ei oikeasti ole yhtään kokemusta asiasta, että miltä se talo oikeasti vaikuttaa asua ja mitä välttämättömiä muutoksia/remontteja siihen pitää jo rakennusvaiheessa tai ainakin ennen muuttoa tehdä (ei muovimattoja kiitos ja takka kyllä kiitos). Isoa taloa tarvitsemme, kun kohta olemme 5-henkinen perhe. Eli lähinnä Älvsbyhusiltakin olisi mielessä Kalevatar. Hinta valmiina pääkaupunkiseudulle 140.870 EUR. Pohjaratkaisuhan siinä on aika hanurista, mutta hintaa on pakko tuijottaa.
Vai onko jollakulla ehdottaa jotain muuta n. 150-200 neliöistä pakettia max. 160 tonnin kokonaishintaan (ilman tonttia)?
Eli on tässä aika pakko miettiä sitä Älvsbyhusia, vaikka kuinka sitä netissä mollataan. Kertokaapa nyt oikeasti Älvsbyhusin omistajat, eli eivät ne, joilla ei oikeasti ole yhtään kokemusta asiasta, että miltä se talo oikeasti vaikuttaa asua ja mitä välttämättömiä muutoksia/remontteja siihen pitää jo rakennusvaiheessa tai ainakin ennen muuttoa tehdä (ei muovimattoja kiitos ja takka kyllä kiitos). Isoa taloa tarvitsemme, kun kohta olemme 5-henkinen perhe. Eli lähinnä Älvsbyhusiltakin olisi mielessä Kalevatar. Hinta valmiina pääkaupunkiseudulle 140.870 EUR. Pohjaratkaisuhan siinä on aika hanurista, mutta hintaa on pakko tuijottaa.
Vai onko jollakulla ehdottaa jotain muuta n. 150-200 neliöistä pakettia max. 160 tonnin kokonaishintaan (ilman tonttia)?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä on Älvyn Etelätär toista vuotta ("rakennettu" edellisen omistajan toimesta 2003). Eipä meillä mitään varsinaista moitittavaa ole. Perustalo. Ihan hyvin toiminut meillä. Ei ole tullut tapettinurkkien repeämisiä tai kylppäriin "jälkikäteen" (=rakennusvaiheessa ostajan toimesta) asennettujen kaakelointien halkeiluja. Joitakin häiritsee "vanhanaikaiset" patterit seinissä, mutta esim. meillä kun ei vielä ikinä ole lattialämmitystä missään asunnossa ollut, niin eipä ne patterit ole meitä haitanneet. Ja se, että huonekorkeus on 240 cm... no, kyllä kai sitä itsekin pitäisi 5 metrin huonekorkeuksista, mutta ei se 240cm huonekorkeus oikeasti ole sen kummempi kuin vaikka 270 cm (mikä varsin harvoissa talopaketeissa oikeasti on) kun siinä talossa oikeasti asuu. Joku korkeammassa talossa asunut kiinnittää siihen ehkä huomiota kun Älväriin käymään menee, mutta kun siellä on viikon asunut, ei8 sitä enää huomaa lainkaan. Ihan hyvä talo.
Aika sama tilanne meillä. Yliopiston käyneitä molemmat, eikä edes olla mitään humanisteja. Asumme kahden lapsen kanssa 68 neliöisessä kolmiossa ja joka hetki meinaa kotona ollessa hermot mennä tilanahtauden takia. Mutta kun ei niitä isompia asuntoja vaan täältä palkkatuloilla ostella. Mekin tienataan n. 5 tonnia nettona kuussa, mutta jos haluaisimme n. 90-100 neliöisen neliön nykyiseltä alueelta, joka olisi meille työn ja muunkin elämän (lasten hoito ja kaverit, omat ystävät, lyhyt matka palveluihin, ei ruuhkissa autossa viettämistä), niin se maksaa vähintään 380-400 tonnia. Ja Stockalle tulee vielä matkaa 5 km.... (se Stocmannin läheisyys tosin ei meille oikeasti merkkaa mitään, itse käyn siellä helvetissä 3 kertaa vuodessa). Työt vaan ovat meillä Helsingin ydinkeskustassa ja jos johonkin kauemmas muutamme, niin työmatkat tulevat helposti oikeasti todella hermoja raastaviksi ja aikaa vieviksi täällä.
Eli vaihtoehdot ovat joko täältä kokonaan pois muuttaminen tai pienessä asunnossa kituuttaminen. VIIITUUUTTAAAA!!!