Nimipäiväsi...X, jatkona,

Helmi Matilda Lehosti os. Pennanen (6. kesäkuuta 1898 Viipuri – 9. heinäkuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.

Lehosti oli tehnyt pitkän uran teattereissa. Lehosti oli ensimmäisen elokuvansa Pekka Puupää kesälaitumilla (1953) aikana jo 55-vuotias. Lehosti kuitenkin ehti näytellä yli 20 elokuvassa vuosina 1953-1959, valtaosa oli Pekka Puupää -elokuvia. Lehosti nähtiin myös muun muassa elokuvissa Niskavuoren Aarne (1954) ja Rakas varkaani (1957).

Lehosti oli pitkään naimisissa teatterinjohtajan, näyttelijä Vili Lehostin (ent. Vilho Lindström) kanssa. Lehosti teki viimeisen roolinsa vuonna 1959 elokuvassa Kohtalo tekee siirron. Vili Lehosti kuoli 1979 ja Helmi Lehosti vuonna 1987.

Täälläkin on jo aamuposti luettu, ja palstalle ehditty. En ole aktiivinen kirjoitteluissani, lueskelen, nyt tuli tunne että minäkään en hyväksy näin pienisieluisuutta.
Liityn seuraan jatkossa ja nimeni on Väiski.

Tervetuloa Väiski, saadaan miehistäkin seuraa - sehän meille passaa :))

Tua nimisiä on yhteensä 577 ( väestörek.)

Tv-sarjassa Rintamäkeläiset oli Helmi Honkonen (roolihahmo) jota näytteli Eila Roine,
samoin tv-sarja Naapurilähiö, löytyi hahmo Helmi Raita, joka oli Marita Nordbergin rooli.

Saapa nähdä kuinka mun kukantaimille käy, oli jo senverran versoa et maahan istutin, kunhan noi ah joidenkin mielestä niin söpöt :( talttahampaat ( Puput ) antaisivat olla, vaan johan vuokkorivin pistivät
tasaiseksi, pari, kolme ehti kukkia...olen kyllä eläinrakas - vaan jopa siinä hetken madonlukuja hoeskelin!

Tiedän ja tunnenkin Helmi-nimisiä. Nimi on tullut uudelleen suureen suosioon, eikä ihme, kaunishan se onkin.

Aurinko jo purppuransa
Pilven päälle valelee;
Lehdillä ja puissa kanssa
Kastehelmi kiiltelee.
Metsän linnut lentelevät
Puusta puuhun riemuten,
Laulu-äänet helisevät
Säveleitä soittaen.

J.L. Runebergin Aamu-runosta http://fi.wikisource.org/wiki/Aamu_(1873)

Tässä Helmi Mutanen laulaa Lypsäjän viisun. Mainio esitys.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=&a=4050

Helmi Oliver musikaalissa : Missä Rakkaus On, v 2008.

http://www.youtube.com/watch?v=Dpq-YmeLvmY

Hienoa, jo 40:ntä lukijaa, siispä ketjumme ei ole turha. Vointeja X, jos vielä jaksat seurata, me jatkamme !
Tiedän saavani viestin, jos...? Olit niin mieleiseni siellä toisessa kerhossa, sen jälkeen siirryin muualle..ei sekään ollut mieleinen, olisi pitänyt vain kiitostella ja kehua pitäjää...se päättyi ´ulostukseen´:D

Luin tänään BB:n uudet juontajat, ja todella petyin. Ei sa mitään noi naiset. Toisesta nega-ajatuksia, toinen ei mitään! Tuulisia on paikat, ja taitaapa olla BB:n suosion lasku meneillään.

Kuka muistaa sen ällötys Helmipuuron? Ei ikinä ja koskaan löydy niitä ryynejä kaapistani.

Heino on alunperin saksalainen etunimi, joka on käytössä myös Suomessa ja Virossa. Nimi on muunnelma Henrik-nimen saksalaisesta vastikkeesta Heinrich.

Heino nimisiä yht. 3 760,
Åke....................4 526, joista yksi nainen ( 1920-39 )

Ihana sateen ropina ikkunalaudalle herätteli aamusella, kuin tilauksesta mun taimilleni :))
Onnea nimi-, sekä syntymäpäiviään viettäville.

Timo on miehen etunimi.

Timo on lyhentymä kreikkalaisesta nimestä Timotheus (timao "kunnioittaa" theos "jumala") , joka merkitsee 'Jumalaa kunnioittavaa'. Nimestä esiintyy Suomessa myös muunnos Timi.

Suomessa nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883 ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Timo on edistänyt nimen käyttöä. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908, Timi vuodesta 2010. Molempien nimipäivä on 9. toukokuuta. Timo-nimen suosio oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla.

Väestörek. mukaan Timo nimisiä on yht. 58 739, joista kaksi naisia,
Timi nimiä yhteensä 1 139,
Tim nimiä 684, heistä kuusi naisia.

Onnea nimipäivänänne.

Äideille ja Mummoille! ♥ ♥ ♥ ♥

Päivänsankari Timo Turunen laulaa Äideistä parhain.

http://www.youtube.com/watch?v=3rNr0z07eFc

Timo Harjunpää, Matti Yrjänä Joensuun luoma rikospoliisi
Timo Silakka, Kummelin urheilijasuuruus
Timo, sarjakuvahahmo Timo "Timppa" Mäkelän sarjassa Timo ja Tiina, julkaistu Raketti-lehdessä

Turpeinen (s. 1959 ) on suomalainen laulaja ja lauluntekijä. Turpeinen keikkailee oman nimisensä bändin kanssa soittaen erityisesti suomalaista iskelmää.
Lisäksi hän on duetoinut vuosien ajan Sonja Lumpeen kanssa.

http://www.youtube.com/watch?v=dUPQXfqVXYI

Timo Juhani ”Juti” Jutila (s. 24. joulukuuta 1963 Tampere) on yrittäjä ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtaja. Pelaajana hän loi pitkän ja menestyksekkään uran, joka huipentui Suomen ensimmäisen maailmanmestaruuden voittaneen joukkueen kapteenina toimimiseen vuoden 1995 kisoissa. Kasvattajaseuransa Tampereen Tapparan ikoneihin lukeutuvan Jutilan pelipaikka oli puolustaja.

Timo Kiiskinen ( s. 1963 ) on suomalainen lauluntekijä. Hän on säveltänyt monia kappaleita suomalaisille artisteille.

Nukuin iltapäivällä sen mitä nyt nukutuksi sain, lueskellut siellä sun täällä ja lehdet perään!
Yöpartio hakee minut kahden aikaan joksikin tunneiksi völjyynsä, joka tuntuu yhä enenemässä määrin minusta vastenmieliseltä. Ei ihmiset sinällään...vaan en niinko enää jaksaisi tätä ...onneksi on nuori ripeä työkamu kaverina. Ani harvoin lähdenkään näihin yöjuttuihin mukaan, vaan sairaustapaukset laittaa menemään.
Mutta hertti leijaa nimiähän mun pitää laittaa:))
AINO, 67 372, JA 73 miestä
AINI, 7 286,
AINA, 12 089,joista kaksi miestä,
AINIKKI, 622,

Ja ihan vasiten kirjoitin noi nimet isolla, mua ei nettietiketti määrää.!

Aini Tahvanainen

Aini Annikki Tahvanainen o.s. Vepsäläinen (s. 3. heinäkuuta 1929, Tuupovaara) on suomalainen eräkirjailija.

Seitsenlapsiseen pienviljelijäperheeseen syntynyt Tahvanainen kävi sota-ajan supistetun kansakoulun ja Kansanvalistusseuran myyntioppi- ja kirjanpitokurssin työskennellen sen jälkeen liikeapulaisena.

Tahvanaisen erätarinoita on ilmestynyt myös eri kokoomateoksissa (Erätulilta, Eränkävijä, Erämaailma, Eräjuttuja) 1980-luvulta lähtien ja hän on saanut palkintoja monista runo- ja novellikilpailuista.

Teokset
Kuutamokettu ja muita erätarinoita, kuvat Pentti Okkonen. Karisto 1988
Sopulien yö ja muita erätarinoita, kuvat Pentti Okkonen. Karisto 1990


Aino Kassinen ( 1900 - 1977 ) Suomen tunnetuin selvännäkijä. Hänen vastaanotolla kävi mm. julkisuuden henkilöitä ja poliitikkoja, kerrotaan jopa Kekkosen vierailusta.
Kirjallisuutta
Kaarina Laine ( toim. ): Aino Kassinen kertoo ( Otava 1972 )
Oskar Reponen: Suomalaisia selvännäkijöitä ( Otava 1978 )
( Wiki )

oli suosituin tytön nimi viime vuonna. 473 tyttöä sai sen ensimmäiseksi etunimekseen, kertoo Tilastokeskus.

Kalevalassa Aino oli Joukahaisen sisko, ja Väinämöisen ihastus.

Tuopa Aino, neito nuori,
sisar nuoren Joukahaisen,
läksi luutoa lehosta,
vastaksia varvikosta.
Taittoi vastan taatollensa,
toisen taittoi maammollensa,
kokoeli kolmannenki
verevälle veijollensa.

Jo astui kohin kotia,
lepikköä leuhautti.
Tuli vanha Väinämöinen;
näki neitosen lehossa,
hienohelman heinikössä.
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Eläpä muille, neiti nuori,
kuin minulle, neiti nuori,
kanna kaulanhelmilöitä,
rinnanristiä rakenna,
pane päätä palmikolle,
sio silkillä hivusta!"

Lapinlahden Linnut laulaa: http://www.youtube.com/watch?v=Wqai7v6B_p8

löytyy Kalevalasta:

Kenpä saattavi sanoman,
kenpä kielen kantelevi?
Ainikki sisar Ahilla;
sep' on saattavi sanoman,
sepä kielen kantelevi:
"Armas Ahti veikkoseni!
Jo kävi Kyllikki kylässä,
veräjillä vierahilla,
kylän neitojen kisassa,
kassapäien karkelossa."

Mainio nikki, jollakin on rekisteröityneenä.

Sisar Aino Miettinen (14. lokakuuta 1885 – 21. kesäkuuta 1981) oli Helsingin Diakonissalaitoksen sisar ja kehitysvammalaitos Rinnekodin perustaja.

Aino Miettinen oli merkittävä Suomen kehitysvammahuollon uudistaja perustaessaan Diakonissalaitoksen yhteyteen ensimmäisen kehitysvammaisille suunnatun hoitokodin vuonna 1927. Vierailtuaan Kaiserswerthissä Saksassa Diakonisssalaitoksen lähettämänä vuonna 1917 hän toi Suomeen uudistetun kehitysvammahuoltomallin joka korosti ennen kaikkea hoidettavan kykyä oppia ja tehdä työtä kukin kykynsä mukaisesti. Hän toimi Rinnekodin johtajattarena aina vuoteen 1959.

Eläkkeelle jäätyään Miettinen jäi asumaan Rinnekotiin Muistola-nimisen rakennuksen pohjoispäässä olevaan huoneistoon, josta hän seurasi hyvin tarkasti Rinnekodin elämää vielä eläkevuosinaankin aina elämänsä loppuun asti.

Kehitysvammaliitto on jakanut vuodesta 1992 Aino Miettinen -tunnustuspalkintoa

Kuviteltuja Ainoja
Aino Kaukovaara, tv-sarjass Salatut elämät,
Aino, Kristiina Louhen Aino-kirjojen sankari ( ens. 1984 ).
Aino, Kalevalan hahmo, Joukahaisen sisko.

Muita Ainoja
Ainot, sisätossut ( Ainot ja Reinot ) tulivat myös nuorisomuotiin 2005,
Aino, Valion jäätelötuoteperhe,
Aino, Dingon kappale.

Osmo Soininvaara, kansanedustaja
Kennet Andersson, jalkapalloilija.

Osmo's Cosmos, imatralainen yhtye
Donitsi-Osmo, sarjakuvahahmo Sokeri-Sakarin (Socker-Conny) alkuperäinen nimi
Osmo Lajula, Otto Lajulan kirjailijanimi

Kenneth Viljami Ojala, joka paremmin tunnettiin Ken tai Kentsu nimellä( roolihahmosta ) tv-sarjassa Salatut elämät.

Onnea nimipäiväläisille!

Osmo ”Ossi” Harkimo (entinen Händelin, 7. lokakuuta 1923 Kymi – 8. huhtikuuta 2007 Sipoo) oli tunnettu ja työteliäs suomalainen elokuvaaja, joka kuvasi yli 40 elokuvaa. Hänet muistetaan muun muassa yhtenä Tuntemattoman sotilaan (1955) kuvaajista.

Lyhytelokuvien lisäksi Harkimo kuvasi paljon sodanaikaisia dokumentteja sekä myös urheilu- ja lyhytdokumentteja. Hän työskenteli vuodesta 1961 lähtien ohjaajana YLE TV1:ssä sekä näytteli pikkurooleja muun muassa elokuvissa Badding, Pähkähullu Suomi ja Tuntematon sotilas.

Osmo Harkimo oli liikemies Harry Harkimon isä.
( wiki )

löytyy Kalevalasta, kuten on jo mainittu, mistäpä muualta:

Onnen ukko ohran kylvi
Osmon uuen pellon päähän.
Ohra kasvoi kaunihisti,
yleni ylen hyvästi
Osmon uuen pellon päässä,
kaskessa pojan Kalevan.

Ikonen ( s.1980 ) on suomalainen laulaja, lauluntekijä ja multi-instrumentalisi. Hän on mm. osallistunut kappaleillaan vuosina 2009 ja 2010 Eurovision laulukilpailuihin Suomen-karsintoihin, musalinkistä kuulemalla kappaleella hän sijoittui 2009 toiseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=sg3kOSIOwfU

Nimipäiväänsä viettävät:
Lotta (suom.) Charlotta, Lotta, Lotten (ruot.) Ilmo, Herman, Hemmo (ort.) Lohcca, Lohttå, Lottå (saam.)
12.05 tapahtunutta:
1906 Noin 100 000 henkilöä otti suomalaisen nimen vierasperäisen sijasta Snellmanin syntymän satavuotispäivän merkeissä.
1923 Emil Wikströmin veistämä J. V. Snellmanin patsas paljastettiin Helsingissä.
1972 Kolme Kytäjärven rannalle leiriytynyttä hyvinkääläisnuorukaista löydettiin telttaansa ammuttuina. Kytäjän kartanon omistaja tunnusti tehneensä surmatyön suututtuaan muun muassa siitä, että leiriytyjät olivat kaataneet puita hänen mailtaan.

Täällähän on tietoutta vaikka muille jakaa. Kiitos paljon. Kaikenlaista...sanoisinko!
Asiaan, Väestörekisterin mukaan (päivitetty 10.05.2010 )
Lotta nimiä = 9 373
Charlotta = 4 915
Lotten = 54

Saamelaiset saavat tulla ihan ite kertomaan nimistään, niitä en haeskele.
Googlen tiedot kahlaa parivuotta jälessä, tämä teille kopsaajille tiedoksi.

Siitä vain nimiä kertomaan, vaan ei pelkällä linkillä...pyydän.

Kuvitteellisia Lottia
Lotta, Astrid Lindgrenin satuhahmo
Lotta, päähenkilö Merri Vikin Lotta-tyttökirjasarjassa
Lotta, lapsi Elsa Beskowin Petteri ja Lotta -kirjoissa
Lotta, hahmo Jani Saxellin romaanissa Minä, Lotta ja Päivikki (2003)
Lotta, hahmo Hilja Valtosen näytelmässä Lotta-veitikka (1934)
Lotta, hämähäkki elokuvassa Lotta ystäväni (2006)
Lotta Svärd, hahmo J. L. Runebergin teoksessa Vänrikki Stoolin tarinat. Hänen mukaansa nimettiin Lotta Svärd -järjestö, jonka jäsenistä käytettiin nimitystä lotta.

Lotta-nimisiä en itse tunne.
Lotta Backlund, telkkarista tuttu stand up-koomikko.

Vanha, mukava runo, jossa tosin lotta on pienellä etukirjaimella, mutta on kuitenkin. Muistan sen jo kansakoulun ensimmäiseltä tai toiselta luokalta:

AAMUKAHVIN ÄÄRESSÄ

Kukko:
Hyvää huomenta punahilkka,
miltäs se maistuu kahvitilkka.

Kana:
Ah se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.

Kukko:
Kahvi on hyvää, mitä mä kuulen,
huonolla tuulella rouvani luulen.

Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
voi mitä unissa nähdä sainkaan.

Kukko:
Kerro se mulle kullanmuru,
kertoen aina haihtuu suru.

Kana:
Mul oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi kuusi.
Lapset sen löysivät ai ai ai,
rintani haikean haavan sai.

Kukko:
Rauhoitu rauhoitu armas lotta,
eihän se ollut edes totta.

-Immi Hellen-

Lotta Elisa Lehtikari (s. 16. lokakuuta 1974 Kouvola) on suomalainen näyttelijä. Hän on näytellyt mm. tv-sarjoissa Kotikatu, Isänmaan toivot, Tahdon asia, Uudisraivaaja, Karjalan kunnailla ja Helppo elämä.

Lotta Lindoos (1978 ) on suomalainen näytelijä. Hän on näytellyt elokuvissa ja sarjojen ohella mm. Kon -teatterissa.

Maarina, kukas ses sanoikaan viime BB:ssä et "kuule kaveri...."olisiko ollut Lotta? :D

Hyvää Helatorstai huomenta kaikille.

Stevie Wonder syntynyt tänään v. 1950: http://www.youtube.com/watch?v=wDZFf0pm0SE

Floora on suomalainen naisen etunimi. Se on suomalaisversio kansainvälisestä nimestä Flora, jota myös käytetään Suomessa. Flora on johdos latinankielisestä sanasta flos, joka merkitsee kukkaa[1].

Flooran nimipäivä on 13. toukokuuta. Flooran päivä eli kukanpäivä on Helsingin yliopiston ylioppilaiden perinteinen juhlapäivä.

Kukka nimiä yht. 605, Floora = 28, ja Flora = 168.
( väestörek.etunimitilaston 10.5.2010 mukaan )

Kuvitteellisia Flooria ja Floria
Floora, elävä auto animaatioelokuvassa Autot ( 2006 )
Floora tai Flora, hyvä haltiatar tarinassa Prensessa Rusunen
Flora, muinainen roomalainen kukkien ja kevään jmalatar.
( wiki )

Tuula Amberla: http://www.youtube.com/watch?v=87zXKhilOuI
Aurinkoista kesäpäivää kaikille.

Väestörek. mukaan ( 10.5.2010 );
Tuula nimisiä yht. 41 158, joista yksi mies,
Edit ....................8 133, joista neljä miehiä.



Tuula nimisiä on sukulaisissa ja ystävissä useita.

Tuula nimi on ollut suosituin 1940 -59, jolloin kirjattiin 29 222 nimeä.

Tuula-Liina Irmeli Varis, ent. Saarikoski, o.s. Puuppo (s. 30. kesäkuuta 1942 Loimaa) on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija.

Variksen vanhemmat olivat vakuutustarkastaja Kalle Puuppo ja kirjanpitäjä Aili Puuppo, o.s. Kulonen. Hän on ollut naimisissa Rauno Setälän kanssa (1963–1965), Pentti Saarikosken kanssa (1967–1975) ja vuodesta 1978 Mikko Variksen kanssa. Lapset: Anna Livia Saarikoski (1969) ja Maija-Liisa Emilia Varis (1981).

Varis on opiskellut suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä sosiologiaa Turun yliopistossa 1960–1964. Hän työskenteli toimittajana Kansan Uutisissa 1965–1979. Vapaaksi kirjoittajaksi ja toimittajaksi hän jättäytyi 1979. Varis kirjoittaa kolumneja muun muassa Kotilieteen ja Eläkeläinen-lehteen sekä toimittaa ja juontaa TV1:ssä kirjallisuusohjelmaa Kirja A & Ö.

Hänelle on myönnetty Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1994, Marja-Liisa Vartio -palkinto 1996 ja Runeberg-palkinto 2000. Hän sai 2005 Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon romaanistaan Vaimoni.

Varis on valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 2007–2009. Hänet valittiin 12. lokakuuta 2008 Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajaksi.

Viimeisimpiä teoksia mm. Maailman kansalainen. Tarja Cronbergin elämäkerta ( 2007 ),
Irma, romaani ( 2008 )

Tuula Valkama (s. 1937) on suomalainen iskelmäsanoittaja. Hänen tunnetuimpia sanoituksiaan tai käännöksiään ovat "Yölintu", "Kissankultaa", "Muuttuvat laulut", "Perhonen" ja "Äideistä parhain". Valkama on käyttänyt osassa sanoituksiaan salanimeä Nepis.

Valkama työskenteli pääasiassa Musiikki-Fazerin (Finnlevyn) palveluksessa. Hänen sanoituksiaan ovat tulkinneet muun muassa Matti ja Teppo, Paula Koivuniemi sekä useat muut tunnetut iskelmälaulajat. Kultalevyrajan on hänen sanoituksistaan ylittänyt ainakin Tapio Rautavaaran tulkitsema "Häävalssi". Hänen sanoituksiinsa ovat säveltäneet musiikkia monet tunnetut säveltäjät kuten Toivo Kärki ja Rauno Lehtinen, toisaalta hän teki sanoitukset usein myös valmiiseen musiikkiin. Hänen työtovereitaan oli aikoinaan muun muassa Juha Vainio. Yleisradion äänilevystön tietokannassa on 189 hänen sanoitustaan useiden eri esittäjien tulkitsemina. Soitetuin niistä oli vuonna 2004 Yölintu (sija 39.), joka on ollut viime vuosina Suomen 40 soitetuimman kappaleen joukossa. Tuula Valkaman sanoittama ja Tapio Rautavaaran esittämä Häävalssi on Suomen kaikkien aikojen 15. eniten myyty singleäänite ja piti aikoinaan listalla kärkitilaa 13 kuukautta. Hänen sanoituksistaan myös Kissankultaa (es. Matti & Teppo, säv. M. Ruohonen) on singlemyynnin TOP100:ssa.

Tuula Siponius ( nyk. Antonelli, s. 1940 ) on suomalainen laulaja, joka esiintyu ensimmäisen kerran Markus-sedän radio-ohjelmassa. Siponius osallistui myöhemmin Musiikki - Fazerin iskelmälaulukikpailuun, ja siitä alkoi hänen levytyskautensa.
Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat " Iloinen Amsterdam" ja "Kolme kelloa" . ( wiki )

Tuula Haatainen, politiikko
Tuula Tamminen, lasten psykiatri
Tuula-Anneli Rantanen, laulaja
Tuula Saarto, kirjailija
Tuula Sariola, kirjailija
Tuula Linnainmaa, maaherra
Tuula Laaksalo, keihäänheittäjä
Tuula Nyman, näyttelijä

http://www.youtube.com/watch?v=3W1O_LqCSt0

Sonja Lumme, laulaja: http://www.youtube.com/watch?v=3nVAqCkC6O8

Nimitilastoa;
Sonja yht. 9 144, joista kaksi miehiä,
Sohvi yht. 1 833,
Sofia yht. 76 933, joista kahdeksan miehiä,
Sofie yht. 1 500.
( väestörek. )
Onnittelut !

Kuvitteellisia nimipäivähahmoja
Sonja, Ani Holopaisen romaanisarjan päähenkilö,
Sohvi-täti, lastenromaanista Kolme iloista rosvoa,
Sofia Salin, Tiia Ilmasen näyttelemä rooli Salatut elämät -sarjassa.

Olavi Virtaa: http://www.youtube.com/watch?v=g0nazQaTcqc

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Sofie_von_Otter

valtaisat ovat saavutukset....

Tänään on Esterin, Essin ja Ester nimipäivät, Onnittelut.

Ester nimisiä on yht. 27 103, heistä kaksi miehiä ( 1900-19 )
Essi yht. 6 599, yksi mies ( 1920-39 )
Esteri yht. 22 163, yksi mies ( 1900-19 ) (väestörek. )

Esteri on suomalaisen naisen etunimi, muunnelmasta persialaisperäisestä Ester-nimestä , joka tarkoittaa tähteä. Essi on muunos suomenkielessä.

Lempparikirjailijani, Esteri Erhomaa ( 1906 - 2001 ) kirjailijantyönsä ohella hän toimi myös kansa- ja oppikoulunopettajana vuosina 1924 - 1964.

Viimeisin romaani; Elämänkierre ( 1988 ) suosittelen... ( WIKI )

Huomenta, joko Maarina pian ehdit taas ´seuroihin´, onko koti taas omassa käytössä :))) ja kissukin saa isännöidä omassa kotonaan :D
Ja kuijaa 20 jakselet? myös numeroilla vastailevat vieraanmatkin, jatketaan.

Murunen istui terassilla iltalehteä lukien neito kattinen siinä lähellänsä ´lehmäksi heittäytyen´eli napsi ruohonpäitä. Minä makurissa lueskelin, yht´äkkiä alkoi ralli...kuulin vain kattisen vinkaisun ja hirveän ravaamisen, ..no neito juoksi hädissään sinne sun tänne, ja sellainen todella iso koira perässä.

Tilannehan tapahtui hetkessä, ...ja olipa naapurikin samantien hakemassa koiraansa pois, mun kisu oli omassa pihassa, koira innostui tuleen toisen pihaan. No oikeesti ei kai ne noista rajoista tiedä:)), vaan olin saada todella sydädin, ..kyllä nitropurkki aukesi ja vapisin pitkään säikähdyksestä.

Möksötin kyllä muruselleni aika kovin sanoin, joten tuli sitten tehtyä jopa perunamuusia,...jota en ite syö :)))
Tuo neito kattinen on mulle todella tärkeä, yritän päästä sen aivoituksiin, meininkeihin...vaan ei se taida onnistua tässä elämässä ;)

Tarinoita, tietoja päivänsankareista!

Toivanen, ( 1914 - 1979 ) oli suomalainen missi ja elokuvanäyttelijä. Toivonen oli ensimmäinen suomalainen ulkomailla menestynyt missi.

Hän voitti Miss Suomi-kilpailun vuonna 1933 ja seuraavana vuonna Miss Eurooppa-kilpailun Isossa Britaniassa.
Toivoselle tarjottiin elokuvasopimusta Hollywoodista, mutta hän kieltäytyi.
Suomessa hän näytteli 16 elokuvassa.

Ester Valta, käytti kirjailijanimeä Essi Valta (16. elokuuta 1908 Kymi – 22. elokuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Valta työskenteli kustannusvirkailijana kustannusliike Otavan palveluksessa 1939–1970.

Teoksia

Ulapalla kulkee laiva, romaani ulkosaaristosta. Otava 1960
Puisto. Otava 1963
Kesää syksyllä, romaani. Otava 1967

Essi Helsten, Suomi neito 2007,
Essi Luttinen, laulaja.

”Vettä tulee kuin Esterin perseestä”
~Kansansanonta
Esterin perseeseen viitataan usein rankan vesisateen yhteydessä. Tämän sanonnan todellinen alkuperä on jäänyt hämärän peittoon. Esterin perseestä liikkuu useita uskomuksia, joista yleisin lienee, että vesi tulee tosiaan Esterin perseestä. Tieteellisesti todistettuja havaintoja tästä ei toistaiseksi tunneta. Tarinan alkuperä on siis edelleen hämärän peitossa.

Erään teorian mukaan sanonta, "Vettä kuin Esterin perseestä", juontaa juurensa palokunnasta, Esteri-merkkisestä vesipumpusta jota valmistetaan vielä tänäkin päivänä Itävallassa. Toisen teorian mukaan sanonta tulee Suomen historian ensimmäisestä siipiratasaluksesta, jonka nimi oli ESTER. Se oli siihen aikaan aikamoinen nähtävyys, mikä voisi selittää lauseen lentoon pyrähtämisen.


Uusia tulkintoja
”Tämä saarihan on kuin Esterin perse”
~Lemminkäinen
Eräästä luolasta Lähi-Idässä on löytynyt äskettäin pergamentteja, kadonneita Kalevalan säkeitä, joiden perusteella voidaan todeta että Esterin perse onkin paikannimi. Esterin perse sijaitsi Kalevalan maan ja Pohjan maan välissä. Se oli suuri perseenmuotoinen saari keskellä merta. Lönnrot karsi kaikki Esterin perseeseen viittaavat säkeet Kalevalasta, koska piti niitä sopimattomina.

Esterin perseessä oli alkuperäisen Kalevalan mukaan runsaasti persikkoja, vitukkoja ja perseen suteja. Saarella oli myös tarunomainen Esterin kylä jossa asuvat Esterinpojat. Esterinpojat tunnetaan paremmin nimellä persialaiset. Esterin perseeksi on arveltu monia saaria, todennäköisin mahdollisuus on Suursaari joka kohoaa korkealle meren pinnasta. Näyttääkö se perseeltä vai ei ja mistä suunnasta onkin sitten tulkinnanvarainen asia. Myös Pääsiäissaarta on epäilty Esterin perseeksi. Eräässä saagassa on viittaus Erik Punaisen Vinlandin-matkallaan löytämästä saaresta, jonka Erik Punainen sanoi olevan "täysin perseestä"
(wapedia )

Ester (persialainen nimi tarkoittaa suomeksi tähteä) oli alun perin Hadassa-niminen juutalaistyttö, joka syntyi Suusanissa Meedo-Persian pääkaupungissa. Hän on Raamatun Esterin kirjan päähenkilö.

Ester oli Mordokain kasvattityttö. Mordokai oli Raamatun mukaan juutalainen palvelija Persian kuningas Ahasveroksen hovissa. Ahasveroksen on yleisesti oletettu olleen sama kuin Kserkses, mitä nimeä hänestä vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa käytetäänkin. Kuningatar Vasti oli erotettu tämän kieltäydyttyä kuningas Ahasveroksen käskystä, ja Ahasveros järjesti "kauneuskilpailut" uuden kuningattaren valitsemiseksi. Mordokai toimitti Esterin kuninkaan palatsiin Heegain, vaimojen vartijan huostaan. Ester pääsi kuningas Ahasveroksen suosioon ja puolisoksi.

Hoviherrat Bigtan ja Teres päättivät tappaa kuningas Ahasveroksen. Mordokai sai vihiä asiasta ja ilmoitti Esterille, joka kertoi asian kuninkaalle. Hoviherrat vangittiin ja surmattiin. Ahasveros valitsi pääministeriksi Haamanin. Mordokai kieltäytyi osoittamasta kunnioitusta Haamanille. Haaman sai kuulla Mordokain olevan juutalainen. Haaman päätti kostoksi murhauttaa kaikki Persian juutalaiset. Ester sai kuitenkin kansanmurhan estetyksi. Tapauksen muistoksi juutalaiset vuosittain viettävät purim-juhlaa ( wiki )

Näin niitä löytyy, ´etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan´

Maila on naisen etunimi. Nimi on yksi Maria-nimen monista muunnelmista, ja sen pohjalta on syntynyt myös harvinaisempi muunnos Maili.

Mailan ja Mailin nimipäivä on 17. toukokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Maila on annettu 5 923 ja nimi Maili 911 henkilölle. Molempien nimien kantajista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.Myös Mailis yht. 2 273 ja Maisa yht. 1 064.

Tunnettuja Mailoja
Maila Nurmi (alkujaan Syrjäniemi), Yhdysvalloissa televisiossa esiintynyt tanssija, näyttelijä, malli ja taiteilija
Maila Paloheimo, kirjailija
Maila Pylkkönen, runoilija
Maila Soikkeli (o.s. Nisula), telinevoimistelija ja koripalloilija
Maila Talvio (oik. Maila Mikkola), kirjailija. (wiki )

Maisa on suomalainen naisen etunimi, Maria- ja Maija-nimien muunnelma. Maisan nimipäivä on vuodesta 2010 lähtien 17. toukokuuta, joka on myös Mailan ja Mailin nimipäivä.

Tunnettuja Maisoja
Maisa Torppa, juontaja

Kuvitteellisia Maisoja
Maisa, Pipsan luokkatoveri ja älykkö Tenavat-sarjakuvassa.
Maisa-hiiri, animaatiohahmo

Paljon Onnea.
Erkki Friman, harmonikkataiteilija.
Eero Aven, laulaja.
Erik Lindström, säveltäjä.

Etunimitilasto 17.5.2010 mukaan nimiä seuraavasti:

Erkki yht. 73 049 , kaksi naista
Eero yht. 41 158, yksi nainen
Eerik yht. 9 811 , yksi nainen
Eerika yht. 3 959
Erkka yht. 1 046, neljä naista
Eerikki yht. 3 961, yksi nainen
Erik yht. 40 296, kolme naista
Jerker yht. 210
Erika yht. 10 701, kolme miestä.

Erkki on suomalainen miehen etunimi. Erkin nimipäivä on 18. toukokuuta, Eerik Pyhän kuolinpäivänä, jolloin on myös Eeron, Eerikin (Eerik), Eerikan ja Eerikin (Eerikki) nimipäivä.

Erkin päivään liitetään perinteisesti monia sananparsia, joista monet viittaavat siihen, kuinka kesän tulo edistyy, kuten ”Erkki avaa käen suun”.

1990-luvulla tuli tavaksi käyttää Erkki-nimeä mitä erilaisimmissa sanonnoissa, esimerkiksi ”Tuosta nyt ei ota selvää Erkkikään” ja ”Tätä nyt ei osaa Erkkikään”.

Erkin lempinimi on usein Eki, Eke tai Erkka.
( wiki )

Kuningas Eerik

Viirit liehuin venhot vettä vierii,
Illanrusko kultii Mälariin,
Aironloiske, torvenkaiku kierii
Rannan lehdikkoihin tuoksuvlin.
Vaivu, airo, pursi, irti jää,
Määrätönnä keinu kaunis yöhyt tää!
Torvi, heitä työs,
Kaiku, tyynny myös:
Nyt Eerik kannelta soittaa.

Erik soittaa, seetrikannel sorjin
Kirjaillulla polvellansa on,
kultakieliin valkosormin norjin
Hellän luo hän sävelaallokon.
Pieni Kaarin vaiti kuunnellen
Silmihinsä saapi suuren kyynelen.
Murheiseksko tein
Paimentyttösein?
Nyt Eerik kannelta soittaa.

Sieluin tähti, niinkö sua vaivaa
Pelko Ruskoparta herttuan?
Eerik ohjaa valtakunnan laivaa,
Hän on herra Vaasain valtikan.
Siks kun hohtaa huiput kukkulain,
Kirkkahassa yössä lempikäämme vain!
Kauan vielä on
Aamunkoittohon.
Nyt Eerik kannelta soittaa.

Pieni Kaarin, salli, niin ma tuon sun
Linnan valtijaaksi Tukholmaan,
Virka vain, ja kultakruunun luon sun
Kultakutris päälle tummumaan.
Eerik haaveiluiden prinssi on
Päässä hälI' on kruunu helppo kuutamon.
Tyynny, lapsen' mun,
Niin on kruunu sun.
Nyt Eerik kannelta soittaa..............Carl Snoilsky....suom.Alpo Noponen

Erkki Tuomioja, politiikko
Erkki Räsänen, iskelmälaulaja
Erkki Raatikainen, politiikko
Erkki Pulliainen, kansanedustaja
Erkki Liikanen, muusikko
Erkki Liikanen, politiikko
Erkki Jantunen, muusikko
Erkki Toivanen, toimittaja

Eero Heinäluoma, politiikko
Eero Saarinen, näyttelijä
Eero Mäntyranta, hiihtäjä
Eero Väre, laulaja,
Eero Nelimarkka, taiteilija
Eero Roine, näyttelijä
Eero Raittinen, laulaja
Eero Huovinen, piispa
Eero Aho, näyttelijä

Eero Aven ja Elämäntoveri
http://www.youtube.com/watch?v=tuVrJZEcncg&feature=related

Seitsemässä veljeksessä Toukolan poikien keksimässä pilkkalaulussa Jukolan veljeksistä:

Viimein tulee hännän huippu,
pikku-Eero, liukas luikku,
Jukolan tiuskea rakki.

Siinä onpi velisarja,
jalo niinkuin sonnikarja,
voimalla seitsemän miehen.

Eero Raittinen ja Epäilet vain http://www.youtube.com/watch?v=ErL_32jtvbY&feature=related

Eerika on suomalainen naisen etunimi. Se on muunnos kansainvälisestä nimestä Erika, jota myös käytetään Suomessa.

Pohjoismaissa nimien Eerika ja Erika alkuperä on miehen etunimi Erik, jonka muinaisgermaaninen merkitys on hallintoalue tai yksinvaltias. Saksassa Erika taas on luontonimi, joka on lähtöisin kanervakasveihin kuuluvan kellokanervien suvun tieteellisestä nimestä Erica. Erikalla on muitakin alkuperiä, esimerkiksi Japanissa nimellä on toinen merkitys.

Erika Nyström (s. 1983 ) on suomalainen beach volley -ammattilainen, joka pelaa identtisen kaksoissisarensa Emilian parina. 178 cm Erika on sisaruksista vanhempi.

Tunnettuja Erkka-nimisiä

Erkka Lehtola, kulttuuritoimittaja
Erkka Länsimies, jalkapalloilija
Erkka Petäjä, jalkapalloilija
Erkka Westerlund, jääkiekkovalmentaja

Erkka Kare l. Pertti Erik Paakkanen kilijanimeltään Erkka Kare. ( s. 1917 ) on suomalainen kirjailija.
Hän käytti myös nimimerkkejä ; Henry Grant, Jack Rogers ja Marcel Sarlat.

Kuvitteellisia Emmoja
Emma Frost, Marvel-yhtiön sarjakuvahahmo
Emma Halme, Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla
Emma Ilola, TV-sarjassa Salatut elämät
Emma Woodhouse, sankaritar Jane Austenin romaanissa Emma (1815)
Emma, päähenkilö Gustave Flaubertin romaanissa Rouva Bovary (1857)
Emma, hahmo muumikirjassa Vaarallinen juhannus.

Emilia yht. 72 726, joista 7 miehiä,
Emma yht. 17 475, yksi mies,
Emmi yht. 9 984, kaksi miehiä,
Milla yht. 8 830, yksi mies,
Milka yht. 1 248, yksi mies,
Mila yht. 1 089, kaksi miehiä,
Amalia yht. 7 150, kaksi miehiä.

Leevi And The Leavings laulaa Amaliasta.

http://www.youtube.com/view_play_list?p=08410557B23A5D80&playnext=1&playnext_from=PL&v=I8oWN6Eweag








höpötyksesi laakista.

Emma-tuoli, vanhanajan toppatuoli, usein käsinojaton, ja usein siinä on myös maahanulottuva 'rimpsuhame'.
Emma-gaala, jossa palkitaan musiikkialan vuoden voittajia.

Spice Girlseistä Emma Bunton ja Take My Breath Away http://www.youtube.com/watch?v=wBdrSirvI8o&feature=fvw

Hyvää huomenta kaikille tasapuolisesti.
http://www.youtube.com/watch?v=qg0YSffd8sA
Karoliinalle löytyi laulu.

Etunimitilasto 17. 5. 2010 kertoo:
Lilja yht. 8 584 heistä kolme miehiä,
Karoliina yht. 32 283 naista,
Lilli yht. 2 757, yksi mies ( 1940 -59 )

Onnittelut päivänänne!

Satun tuntemaan muutaman Liljan, sekä tietämään joitakin, joilla tuo nimi on sukunimenä.

Kuun, auringon, kyyhkysen, ruusun ja liljan

Kuun, auringon, kyyhkysen, ruusun ja liljan
Ma lemmittävikseni valitsin hiljan.
Niit’ enään en lemmi, sai lempeni vainen
Tuo pieno ja hieno ja vienokainen;
Hän itse on aurinko lemmen viljan
Ja siskonen kyyhkyn, ruusun ja liljan...............................Heinrich Heine, suom. Oskar Uotila

Maarit ja Laakson Lilja,
video on jostain syystä lopussa pimeä, mutta ääni kuuluu. http://www.youtube.com/watch?v=XsiSaeTXysg

http://fi.wikisource.org/wiki/Kuun,_auringon,_kyyhkysen,_ruusun_ja_liljan

Karoliina on naisen etunimi, joka on muodostettu latinankielisistä miehen nimistä Carolus ja sen naispuolisesta vastineesta Carolina. Karoliina on suomalainen versio Carolinasta ja Carolista. Nimi tarkoittaa naisellista, iloni laulua.

Kuvitteellinen Karoliina, Pikku Pietarin äitipuoli Aapelin romaanissa : Pikku Pietarin piha ( 1958 )

Muita ;
karoliina eli kaisa on yksi biljardin lajimuodoista,
M/S Karolina, Saaristomerellä liikennöivä yhteysalus.

vanhasta, kiiltokuvin somistetusta muistikirjasta muistan värssyn:

Kun ruusu kuihtuu,
niin hoida liljaa,
kun isä suuttuu,
niin ole hiljaa.

Iris-Lilja Lassila.

Markus Allan - Liljankukka http://www.youtube.com/watch?v=JhCe3VHlFr4

Kosti, yht. 3 697, Kostian yht. 15 ja Konstantin yht. 2 tiedot ovat väestörek. mukaiset.

Kosti Saari (1930 - 2004 ) , oli suomalainen muusikko, hänet muistetaan Jouko ja Kosti -duetoista .
He esiintyivät 1960 - 1970- ja 1980 -luvuilla.

Kosti Saari kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen vuonna 2004. ( kaipaus )

Konsta Jylhä, upea mestaripelimanni.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=93&t=211&a=966

Kosti Klemelä (29. helmikuuta 1920 Metsämaa – 26. marraskuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän esiintyi yhteensä 24 elokuvassa ja tv-sarjassa. Rooleista tunnetuin oli vänrikki (myöhemmin luutnantti) Koskela Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan filmatisoinnissa vuodelta 1955.

Klemelä sai ensikiinnityksensä Mikkelin teatteriin vuonna 1946. Sen jälkeen hän näytteli Tampereen Työväen Teatterissa vuosina 1949–1955 ja sittemmin Suomen Kansallisteatterissa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Tuntemattoman sotilaan Koskelaa Klemelä näytteli myös Tampereen Pyynikin kesäteatterissa. (wiki)

Hemminki on suomalainen miehen etunimi.

Hemminki on suomalainen muunnos pohjoismaisesta nimestä Hemming, jonka merkitys on epäselvä. Yksi mahdollinen merkitys on 'nahka'.

Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1708 lähtien vaihdellen kirjoitusasuissa Hemmingus, Hemingus ja Hemming. Vuodesta 1890 lähtien se on ollut muodossa Hemminki.

Hemminki on myös sukunimi, eikä mitenkään erityisen harvinainen. Sukunimenä Hemminkiä käytetään ainakin pohjanmaalla.

Tunnettuja Hemminkejä
Hemminki Maskulainen, virsirunoilija (1550–1619)
Hemming, Tanskan kuningas (k. 812)

Väestörek. mukaan 17.5.2010
Hemminki nimisiä on yhteensä 907, joista kaksi on naisia,
Hemmo nimisiä = 1 024

Hemmo nimi on muunnelma Hemminki- nimisestä., jonka skandinaavinen kantamuoto on Hemming.
Onnittelut päiviänsä viettäjille.

Sarjakuvasankari Pahkasiassa oli Hemmo Paskiainen, huumori lehdessä.

Tietoja tunnetusta nimipäiväsankarista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemmo_Silvennoinen

Juho Hemming "Hemmo" Airamo (22. elokuuta 1893 Lieto – 24. syyskuuta 1963 Turku) oli tunnustettu suomalainen koomikko, näyttelijä ja teatteriohjaaja.

Hemmo Airamon teatteriura alkoi Turun teattereista. Airamo toimi iltanäyttelijänä Turun Työväen Teatterissa 1916-1919 ja näyttelijänä Turun Teatterissa 1919-1946 ja hän esitti luonneroolinaan mm. professori Wenanderia. Hän oli kuin turkulaisen teatterin pioneeri, mutta valitettavasti Airamoa ei ole nähty paljoakaan elokuvassa. Hänen ensimmäinen elokuvansa oli Kihlauskylpylä (1924), myös toinen turkulainen teatterimies Eino Noponen ja valtakunnallinen teatterimies Uuno Laakso tunnustettujen Salli Karunan ja Ilmari Litjan ohella esiintyivät ensimmäisessä elokuvaroolissaan.

Hemmo Airamo vuonna 1946 siirtyi Toivo Hämerannan kanssa Turun kaupunginteatterin apulaisjohtajaksi toimien myös teatterin ohjaajana ja näyttelijänä kuolemaansa saakka. Turun Työväen Teatterin palon takia uudistui Turun Kaupunginteatteri. 1961 Hemmo Airamo ja turkulainen näyttämötaiteilija Senni Nieminen näyttelivät nimiosia Ere Kokkosen ohjaamassa tv-sarjassa Hilma ja Akseli. Sarja oli aikoinaan hyvin suosittu, ja Airamon kuoltua Senni Nieminen koetti yksin toimia sarjassa, mutta se ei kerännyt enää suosiota ja sarja lopetettiin.

Hemmo Airamolle myönnettiin Pro Finlandia-mitali vuonna 1951. Airamo näytteli kaikkiaan kuudessa pitkässä elokuvassa sekä ensimmäisessä äänielokuvassa Sano se suomeksi (1931) sekä Toivo Hämerannan kokeiluelokuvassa Pajasta palatsiin (1946).

Hemming Åström (30. joulukuuta 1844 – 19. joulukuuta 1895) oli Torniosta kotoisin ollut kauppaneuvos, joka tuli veljensä Karl Robert Åströmin Oulun kaupunkiin perustaman nahkatehtaan osakkaaksi 1860-luvun lopulla.

Hemming Åström harjoitti myös muuta teollisuustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla. Åströmin veljekset olivat aktiivisia kunnallisia ja alueellisia toimijoita 1800-luvun loppupuolella suunnitellen muun muassa rautatietä Jäämereltä Pietariin.

Lyydia, monissa kielissä Lydia, on naisen etunimi, joka johtuu Vähässä-Aasiassa vanhalla ajalla sijainneen Lyydian valtakunnan nimestä ja tarkoittaa alkujaan tämän maan asukasta.. Raamatussa mainitaan Lyydia-niminen makedonialainen purppurakauppias, jonka Paavali kastoi kristinuskoon ja jota pidetään Euroopan ensimmäisenä kristittynä.

Suomessa nimi Lyydia on vuoteen 2009 mennessä annettu 16 232 henkilölle, joista kaksi on ollut miehiä. Muodossa Lydia se on annettu 12 510 henkilölle, joista neljä on ollut miehiä. Suurin osa heistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Nimestä on Suomessa käytössä myös muunnokset Lyyli ja Lyyti. Lyydian nimipäivä on 23. toukokuuta.
Tunnettuja Lyydioita ja Lydioita
Lydia Bosch, espanjalainen juontaja ja näyttelijä
Lydia Gysi (Maria Normanbylainen), englantilaisen ortodoksisen naisluostarin perustaja
Lydia Koidula, virolainen kirjailija ja runoilija
Lydia Lamaison, argentiinalainen näyttelijä
Lydia Lassila (os. Ierodiaconou), australialainen freestyle-hiihtäjä
Lydia Lopokova, venäläinen balettitanssija
Lydia Mendoza, yhdysvaltalainen tejanomusiikin laulaja ja kitaristi.
Lydia Sesemann, suomalainen kemisti
Lydia Wideman-Lehtonen, suomalainen kilpahiihtäjä

Ehhe..he, siinon valmis lista, alkakaa satuileen, todellakin tyhmä sivu!

Lyyli on suomalainen naisen etunimi.

Lyyli on kansanomainen muunnos nimestä Lyydia, joka merkitsee 'lyydialaista'. Nimen pitempi kirjoitusasu Lyylikki esiintyy Kalevalassa ja Kantelettaressa.

Nimi mainitaan Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883 ja Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Lyyli oli suosituimmillaan 1890-1920-luvuilla, jonka jälkeen nimi on ollut harvakseltaan käytössä.

Väestörek. 17.5.2010 mukaan Lyydia nimisiä on yht. 16 439, heistä kaksi miehiä ( -1899 )
Lyyli yht. 12 684, myös kolme miestä - samoilta vuosilta.

Lyyki Emilia Erjakka ( 1881 - 1957 ) oli suomalainen näyttelijä. Teatterityön ohella Erjanko näytteli kahdessa Edvin Laineen pitkässä elokuvassa ; Yrjänän emännän synti ( 1943 ) ja Ristikon varjossa (1945 ).

Erjanko sai Pro Finlandia -palkinnon 1951.

Hyvää huomenta herääville, oottelen kellon kulumista kuuteen. Pääsisin suihkuun ja pehkuihin.Ei päivällä nukkuminen ole samaa , tai ainaskaan enää mulle, olin niin väsyksissä ettei tosikaan kun fillariani vajaan tälläsin.

Jollakin on taas ollut hupia, kiitos sinulle kun jaksat viihdyttää palstaamme, sinulle joka myöhemmin kirjoitit, lämmin kiitos sanoistasi. Tulisit mukaan, tuntuu kuin jokaiselle nyt on pakannut kiireet, sukulaiset ja kenties mitä..itse teen monia startteja vuorokaudessa, joten huilimistakin tarvii ´tytön huitukkakin´miten ihanasti vanhemmat ihmiset minua nimittävät :))

En vain mitenkään pysty ymmärtämään, että yksi nimipäiväpalsta ärsyttää jota/joitakin näin paljon?
Keneltä tämä on pois? Tuleeko ite etittyä kenenkään päivästä näitä tietoja joita nyt tuodaan esiin?
X, tiedän kertoa et on sairaalassa. Siirrännäistä odotellen.

Jos koneenne "tökkii",niin pyytäkää jonkun tuttavanne asentamaan esim XP uudelleen.
Ei töki enää.eikä hidastele,vanhasta koneesta tuli kuin uusi,vaikka on mokkulan perässsä.
Ennen asennusta tiedostot kovalevylle,etteivät huku/häviä ja sitten takaisin omalle koneelle.

Lyydia oli muinainen kuningaskunta Vähässä-Aasiassa. Sen pääkaupunki oli Sardis.

Lyydia oli ensimmäisiä valtioita, joissa lyötiin rahaa. Rikkauksistaan kuuluisa Kroisos on tunnetuin ja samalla viimeinen Lyydian kuningas. Persian kuningas Kyyros Suuri kukisti Kroisoksen 546 eaa. ja alisti Lyydian Persian maakunnaksi.

Herodotoksen mukaan Kroisos aloitti sodan Persiaa vastaan saatuaan ennustuksen Delfoin oraakkelilta, joka kertoi että suuri valtakunta tulisi häviämään, jos Kroisos aloittaisi sodan. Näin kävikin, mutta valtakunta ei ollut Persia vaan Lyydia.

Lyydian kieli kuoli sukupuuttoon ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ( wiki )

Aurinko paistaa täydeltä terältään, asteet eivät sentään nyt kipua hellelukemiin.

Keinu, Aleksis Kivi

Nyt kanssani keinuhun käy,
Mun impeni valkealiina!
Kuin morsian kauniina seisovi luonto
Iltana helluntain.
Heilahda korkeelle, keinu,
Ja lempeäll’ illalla liina
Impeni liehukoon!

http://fi.wikisource.org/wiki/Keinu

niin on ollut touhua ettei ole tosikaan, kerrotaan kuitenkin nimipäivärek tiedot :)
Tuukka yht. 4 771
Touko yht. 1 461, heistä 4 naisia ( 1920 -39 )
Alarik yht. 5 511, yksi naienen ( -1899 )

Kuvitteellinen ; Tuukka Aaltonen tv- sarjassa Salatut elämät

Nimitietoja väestör. mukaan;
Urpo yht. 5 171 ja Urban yht. 145.

Esa Anttala, oikealta nimeltään Urpo Arhosuo, alun perin Urpo Lempiäinen (26. syyskuuta 1917 Uusikirkko – 21. marraskuuta 1977 Lahti) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti omien kokemuksiensa pohjalta erityisesti jatkosodan kaukopartiotoiminnasta.

Tuotanto
Esa Anttalan tuotanto käsittää yli 20 romaania, joista suurin osa käsittelee dokumentaarisesti kaukopartiotoimintaa. Tämän ryhmän tyypillisiä edustajia ovat esikoisteos Päämajan kaukopartio (1960) sekä Hiihtopartio Äänisellä (1975). Kuriiri katoaa ja Partisaanit tulessa käsittelevät puolestaan Neuvostoliiton sotilaiden ja vakoilijoiden toimintaa Suomen maaperällä. Hänen viimeinen teoksensa Yli rautaesiripun (1977) on kuvaus entisten suomalaisten kaukopartiomiesten sodan jälkeen NATO:n palveluksessa tekemistä tiedusteluretkistä Neuvostoliittoon.

Tosi on, satelee vähänväliä ja kalsea on päivä ollut. No vielä varmasti ehditään hikoilemaankin hellettä, hyvä kun on

Urpo Tapani Sorvali (Upi Sorvali, 31. heinäkuuta 1952 – 24. maaliskuuta 1989) oli suomalainen muusikko, rumpali, säveltäjä, sovittaja, tuottaja ja arvostettu musiikinopettaja. Hän toimi Oulunkylän Pop/Jazz opistossa sekä konservatoriossa opettajana 1970-luvulta kuolemaansa asti. Sorvalin oppilaita ovat mm. Jari "Kepa" Kettunen, Janne Haavisto, Sami Kuoppamäki, Rami Eskelinen ja Leevi Leppänen. Hän itse oli opiskellut musiikkia nuoresta pojasta lähtien kuolemaansa saakka. Sorvali keräili erilaisia lyömäsoittimia joita kertyi vuosien saatossa satoja.

Studiomuusikkona hän soitti lukuisilla levytyksillä ja useissa kokoonpanoissa. Näistä kuuluisimpia lienee Anssi Tikanmäen orkesteri ja Tuomari Nurmion Punainen planeetta -levyn yhtye. Taiteilijanimellä Urpo hän kiersi ahkerasti Suomea 1970-luvulla. "Teryleeniä" -hitti soi ahkerasti radiossa. Urpon levyillä rummut soitti Urpon salaperäinen serkku Upi ja keikoilla rumpuja paukutti Leevi Leppänen. Oulunkylän opiskelijoista ja ystävistä kasattu Big Bad Family saavutti positiivista huomiota jazz-piireissä 1980-luvulla. Tämä kokoonpano jäi Sorvalin viimeiseksi hänen sairastuttuaan syöpään. Hän kuitenkin jatkoi työskentelyään loppuun asti ja Big Bad Family julkaisi LP-levyn vain kuukausia ennen hänen kuolemaansa.

Urpo Juhani Lahtinen (22. huhtikuuta 1931 Helsinki – 15. lokakuuta 1994Tampere ) oli suomalainen liikemies ja aikakauslehtikustantaja. Urpo Lahtisen tunnetuin julkaisu oli vuonna 1959 perustettu Hymy-lehti. Hän nimesi lehden vaimonsa Hymy Lahtisen mukaan.

Urpo Lahtinen aloitti journalistin uransa 1952 kirjoittamalla Eteenpäin-lehteen Kotkassa. Vuonna 1957 hän aloitti ilmaisen Tamperelainen-lehden julkaisemisen, jota julkaisi Lahtisen oma yhtiö nimeltä Lehtimiehet. Tamperelainen-lehteä toimitettiin kaikkiin tamperelaisiin koteihin. Lehtimiehet-yhtiön julkaisemia aikakauslehtiä olivat Hymyn ohella mm. Alibi, Nykyposti, Suosikki ja Tekniikan Maailma sekä lastenlehdet Maailman vahvin Nalle ja Pellefantti.

Lahtinen sijoitti suuren omaisuutensa taiteeseen sekä rakennutti ison huvilan Villa Urpon Ylöjärven Siivikkalaan. Lahtisen viimeisiä vuosia varjosti alkoholismin myötä heikentynyt terveys. Lahtisen yhtiö Lehtimiehet myytiin Yhtyneet Kuvalehdet -yhtiölle sadoista miljoonista markoista 1980-luvun lopussa. Urpo Lahtisen omaisuudesta on kiistelty eri oikeusasteissa vuosikausia Lahtisen viimeisen vaimon Maija-Liisa Lahtisen ja Urpo Lahtisen muiden perillisten välillä.

Lahtisen taidekokoelman ja Villa Urpon omistaa 1991 perustettu Urpo ja Maija Lahtisen säätiö. Kokoelmassa on noin 500 teosta, esimerkiksi monien kotimaisten taiteilijoiden, Marc Chagallin ja Lahtiselle läheisten espanjalaisten taiteilijoiden kuten Salvador Dalín töitä. Villa Urpo valmistui 1976. Sen suunnitteli Lahtisen asunnoksi ja Lehtimiehet Oy:n edustustiloiksi arkkitehti Eero Saari. Taidemuseo avattiin 1995. Säätiön mentyä konkurssiin konkurssipesälle siirtyneen Villa Urpon lunasti taideteoksineen itselleen kesäkuussa 2008 Urpo Lahtisen poika Jeppe Lahtinen.

Vappu tulee pääsky pivossa, Urpo käki kainalossa.

Vilhelmiina, eri kielissä myös Vilhelmina tai Wilhelmina, on naisen etunimi. Vilhelmiinan nimipäivä on 26. toukokuuta. Etunimi päivitys 17.5.2010 kertoo tämänpäivän tietoja seuraavastai;

Vilhelmiina yht. 20 762, joista kaksi miehiä ( -1899 )
Minna yht. 31 032,
Vilma yht. 7 847,
Miina yht. 3 463, heistä kuusi miehiä
Mimmi yht. 496

Vilhelmiina on naispuolinen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Vilhelm. Suomessa nimen käytön yleistymiseen vaikutti viimeinen Ruotsin vallan aikainen kuningatar, Kustaa IV Aadolfin puoliso Fredrika Dorotea Wilhelmina.

Kuuluisia Vilhelmiinoja
Vilhelmiina, Alankomaiden kuningatar
Wilhelmiina Arpiainen, suomalainen opettaja, kirjailija ja lähetystyöntekijä
Vilhelmiina Hoskelin, suomalainen punakaartilaisnainen

Minna-Maria Erika Haapkylä (s. 10. kesäkuuta 1973 Helsinki) on suomalainen näyttelijä, joka on noussut yhdeksi tämän hetken tunnetuimmaksi suomalaiseksi näyttelijäksi. Hän on tehnyt useita roolitöitä niin televisiossa kuin varsinkin elokuvissa. Hän on tehnyt elokuvarooleja myös Ranskassa.

Ura ja elämä
Haapkylä on näytellyt paitsi teatterissa, myös lukuisissa suomalaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa sekä eräissä ranskalaisissa elokuvissa. Hänen tunnetuimpia elokuvaroolejaan ovat muun muassa pääosat elokuvissa Kuutamolla, FC Venus ja Lapsia ja aikuisia. Television puolelta Haapkylä muistetaan YLE TV2:n historiallisen draamasarjan Hovimäki Ester Lindhofina sekä erityisesti pääroolistaan sarjassa Rikospoliisi Maria Kallio. Haapkylä voitti Troian kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla 2002 Silver Dolphin -palkinnon parhaasta naispääosasta elokuvassa Kuutamolla sekä parhaan naissivuosan Jussi-patsaan vuonna 1999 elokuvasta Rakkaudella Maire. Hän on lisäksi esiintynyt Maija Vilkkumaan musiikkivideolla Ei.

Haapkylä kävi peruskoulun ja lukion Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa. Sen jälkeen hän suoritti korkeakouluopintoja Teatterikorkeakoulussa 1993–1997 ja Conservatoire National Supérieur d'Art Dramatique de Paris'ssa vuosina 1994–1996. Nuoruudessaan hän soitti bassoa yhtyeessä Tarharyhmä, jonka hän perusti Maija Vilkkumaan, Nöksy Niiniluodon ja Isa-Eerika Lehdon kanssa.

Minna Haapkylä on naimisissa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin kanssa. Heillä on kaksi poikaa: vuonna 2004 syntynyt Eliel ja vuonna 2008 syntynyt Luukas.
( Wiki )


Minna Suuronen ( s.1968 ) on suomalainen näyttelijä. Hän tuli tunnetuksi näytellessään satiirisarja Iltalypsyssä Jaana Ala - Knappina.

Hän näytteli Heinähattu ja Vilttitossu-elokuvassa äitiä, Hanna Kattilakoskea.
Suuronen voitti parhaan naisnäyttelijä Venla-palkinnon 2004 televisioelokuvasta Arvon veli.
Televisio- ja elokuvatöiden ohella hän näyttelee Ryhmäteatterissa.

Suuronen on naimisissa näyttelijä Antti Virmavirran kanssa , heillä on neljä lasta.
( wikipedia )

Vilma Juusonen on suomalainen lapsinäyttelijä, joka näytteli televisiosarjassa Tahdon asia.

Filmografia
Tahdon asia (2005) Iiris Rouhiala
Nousukausi (2003) Taru

VilmaVuorio on suomalainen näyttelijä. Hän on näytellyt Sallaa, Mari Rantasilan elokuvassa Pieniä eroja ( 2002 ), sekä Sini Eerolaa televisiosarjassa Tie Eedeniin.
Muita elokuvia mm. Tarralenkkarit ( 2003 ) ja Kyytiä Moosekselle ( 2001 )

Kuvitteellisia Vilmoja;
Vilma Kivinen, Retun vaimo Kiviset ja Soraset- sarjassa

Vilman koiraklubi -sarjan päähenkilö, Vilma.

( Wiki )

Miina on suomalaisen ja virolaisen naisen etunimi. Miina on lyhenne nimestä Vilhelmiina, joka puolestaan johtaa germaanisesta miehen nimestä Wilhelm.

Kuvitteellisia Miinoja
Miina, hahmo sarjakuvassa Miina ja Kusti
Miina, kissahahmo nimimerkki Teutorin lastenkirjasarjassa Miina ja Manu
Miina, kotiapulainen Hella Wuolijoen näytelmässä Juurakon Hulda (1937) sekä tämän samana vuonna valmistuneessa elokuvaversiossa
Miina, piika tarinassa Siltalan pehtoori, josta on tehty niin romaani-, näytelmä- kuin elokuvaversioitakin
Miina, Elna Hellmanin esittämä päähenkilö komediaelokuvassa Opri (1954)
( wiki )






Miina, Leila Itkosen roolihahmo televisiosarjassa Kovaa maata
Miina Salokannel, emännöitsijä Maria Jotunin näytelmässä Miehen kylkiluu (1914)

Mimmi Lähteenoja, näyttelijä
Mimmi Mustakallio, trubaduuri
Mimmi Sandén, ruotsalainen lapsilaulaja
[muokkaa] Kuvitteellisia Mimmejä
Matami Mimmi, noita Walt Disneyn sarjakuvissa
Muhoksen Mimmi, roolihenkilö samannimisessä elokuvassa
( wiki )

Minna Ikonen ( nyk. Bernitz, s.1965 ) on suomalainen iskelmälaulaja. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1983 linkittämälläni kipaleella.

Hän lopetti laulajauransa ensimmäisen lapsensa saatuaan.
Ikonen keikkaili vielä myöhemmin Väliaikainen -orkesterin solistina, ja levytti vuonna 1992 singlen Kesä Saimaalla.
http://www.youtube.com/watch?v=eRPPeXpeqCU

Tattis maarina, sattui oleen sopivasti aikaa, ja nimet olivat mielenkiintoisia...Motto: Eipä anneta palstan hyytyä! Samoin 20 toi uutta senkuns ehti, mikäs tässä on ollessa ;D

Minna Turunen (s. 22. huhtikuuta 1969 Lahti) on suomalainen näyttelijä. Turunen on valmistunut Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön linjalta 1994. Minna Turusella on Roope-niminen poika näyttelijä Eppu Salmisen kanssa.

Televisio:
Ruusun aika (viidessä jaksossa, 1990-1991) - Sairaanhoitaja Jonna Joki
Kuudesti laukeava (kolmessa jaksossa, 1992) - Titta Hytönen-Amin
Lapinlahden Linnut Show 1993
Rapman (1995)
Takaisin kotiin (1995)
Tuliportaat (1998) - Carola Jarvis
Klubi (1998) - Janita Westin
Haluatko filmitähdeksi? (2003) - juontaja
Mogadishu Avenue (2006) - Irina Totkunen
Salatut elämät (2007) - Taru Saaristo
( wiki )

Nyt illankähmässä juolahti mieleni sopukoista nimi Wilma Rudolf (1940-1994)
Nuorena olessain meille tuli Valitut Palat. Muistan lukeneeni sitä nuoruuden innolla. Eräs ihmekertomus, minun mielestäni, oli tarina Rudolfista. Hän oli sairastanut pienenä polion, kuntoutuessaan kävelykuntoon, hän päätti alkaa urheilijaksi, voittaen jopa useamman kultamitalin Rooman olympialaisissa 1960.
Häntä kutsuttiin mustaksi gaselliksi.

Hyvää huomenta kaikille.
Ritva Oksanen, laulaja.
Ingeborg Hellen, runoilija. Tunnettu paremmin Immi Helleninä.
Tabe Maria Ingeborg Slioor, seurapiiri julkkis.

Laulu Ritvalle: http://www.youtube.com/watch?v=jlDMBp7tsUw

Kerrankin voin sanoa, että on jopa sukulainenkin päivänsankari. :))

Muistavatko muut Trio Lehtelää, joka minun muistini mukaan soitti telkkarissa sunnuntaisin. Siinä soitti isä ja kaksi tytärtä, Toivo, Helena ja Ritva Lehtelä.
Ritva Mustonen-Laurila, iskelmälaulaja, kitaristi Heikki Laurilan puoliso. Heidän tyttärensä on Mari Laurila, joka lauloi "Aja hiljaa isi".

http://www.youtube.com/watch?v=s5Tu4cx-h9Q

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=91&t=592&a=5166

Ritva on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 toukokuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 41 698 henkilöä on saanut etunimekseen Ritva. Heistä valtaosa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana. Ritvan nimipäivä on 27. toukokuuta.

Sana ritva tarkoittaa lehtipuiden hentoja, eritoten riippuvia, oksia. Yhdyssana ritvakoivu merkitsee riippakoivua. Kustaa Vilkunan mukaan Ritva on nimenä on saanut innoituksensa Ilmari Kiannon runosta "Rantakoivu" (kokoelmassa Hiljaisina hetkinä, 1898), jossa mainitaan koivun ritva sekä symbolisesti "riemun ritva, kaihon katve". Erkki Melartin teki runosta varsinkin kansanopistolaisten ja nuorisoseuralaisten keskuudessa suosiota keränneen laulusävellyksen vuonna 1911. Nimipäiväkalenterissa Ritva on ollut vuodesta 1929 alkaen. Se oli erityisen käytetty 1940–1950-luvuilla laulaja Ritva Aron ollessa suosiossa.

Ritva Wächter ( 1941 ) On Miss Suomi 1961. Samana vuonna hän sijoittui Miss Eurooppa -kisoissa kuudenneksi ja Miss Maailma -kisassa 15 semifinalistin joukkoon.
Ritva toimi myös lentoemäntänä vuosia. Osallistui muutamaan elokuvaanmm Lauantaileikit ( 1963 ) ja Naiset ( 1964 ).'

Ritva Anneli Jalonen ( 1958 ) on tamperelainen näyttelijä. Ja on valmistuttuaan 1981 näytellyt samassa Tampereen teatterissa. Hän on naimisissa näyttelijä - teatterijohtaja Esko Roineen kanssa.
(wiki )

Ritva Anja Irmeli Santavuori (o.s. Lehtinen, s. 8. kesäkuuta 1932 Viipuri) työskenteli Helsingissä kaupunginviskaalina eli syyttäjänä vuosina 1974–1996. Hän toimi mm. huumerikossyyttäjänä ja osastopäällikkönä.

Tuota ennen hän työskenteli keskusrikospoliisissa mm. toimistopäällikkönä. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti, valmistunut 1968. Santavuori on suomalaisen syyttäjäkoulutuksen pioneereja: hän toimi vuosina 1978–1979 oikeuskanslerinviraston syyttäjien koulutustyöryhmän puheenjohtajana ja syyttäjäkurssien johtajana 1979–1980. Hän on toiminut Iltalehden kolumnistina ja vakiovieraana Ykkösen aamu-tv:n jokaperjantaisessa Jälkiviisaat-osiossa..

Ritva Santavuori oli syyttäjänä useissa aikanaan huomiota herättäneissä jutuissa: Dolorex-juttu, Jollaksen palkkamurhajuttu ja Myllypuron lapsisurmat.

1. helmikuuta 2008 Julkisen sanan neuvosto antoi päätöksen, jossa moitittiin Santavuoren puheita Jälkiviisaat-ohjelmassa 11. tammikuuta. Santavuori sanoi ohjelmassa Barack Obaman isoäitiä rumaksi ja arveli, että tällä on jäljellä ”negridisia” piirteitä, kuten gorillamainen nenä; Santavuoren mielestä isoäidin kuvia levitettiin medioissa Obaman vaalikampanjan vaikeuttamiseksi. JSN:n mukaan puheenvuorossa tuotiin esiin etninen alkuperä halventavassa merkityksessä. Vastuu tapauksesta kuului neuvoston mukaan Yleisradiolle. Santavuori pahoitteli kommenttejaan myöhemmin. 4. helmikuuta kerrottiin, ettei Santavuori jatka aamutelevisiossa.

Santavuoren ensimmäinen puoliso oli sellotaitaiteilija Esko Valsta 1952–1954. Toisen avioliiton hän solmi Usko Santavuoren kanssa 1955. Heillä on kaksi lasta, Heikki Kustaa (1956) ja Mikko Usko Juhani (s. 1958).


Ritva Sarkola ( 1941 )on suomalainen toimittaja ja rikoskirjailija. Hän kirjoitti Mauri Sariolan lesken Tuula Sariolan nimellä 14 rikosromaania ja kaksi rakkausromaania.

Sarkola ja Sariola tuomittiin petoksesta. Sarkola on siirtynyt v 2005 julkaisemaan romaanit omalla nimellään.

Ritva Kinnunen ( nyk. Sammalkorpi ) on suomalainen laulaja ja jo edesmenneen Laila Kinnusen sisar.

Ritva Alina Auvinen-Kolehmainen (s. 18. lokakuuta 1932, Sortavala) on suomalainen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano.

Auvinen oli nuorin yhdeksänlapsisessa perheessä, jonka äiti oli musikaalinen. Hän oli alkujaan kouluttautunut voimistelunopettajaksi ja aloitti laulunopinnot yli 30-vuotiaana Mirjam Helinin oppilaana. Ensikonserttinsa hän piti 1965. Hänen uraansa kuuluu yli 50 oopperaroolia, ja hän on konsertoinut myös ulkomailla. Lisäksi hän on toiminut laulunopettajana Sibelius-Akatemiassa ja Stadiassa. Konserteissa hänen säestäjänään on toiminut Gustav Djupsjöbacka, toinen pitkäaikainen yhteistyökumppani on Collin Hanssen.

Auvinen sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1979.


Ritva Tuulikki Holmberg (s. 1944 ) 0n suomalainen ohjaaja, käsikirjoittaja ja dramaturgi, joka on työskennellyt sekä teattereissa että televisiossa.
Hän kirjoitti mm. Yleisradion TV-2:n Paavo ja Raili -sarjaa yhdessä Eija Vilppaan kanssa.

Ritva Juhanto ( 1937 - 2000 ) oli suomalainen näyttelijä. Hän näytteli mm. elokuvissa ja ensimmäinen elokuvarooli oli teini-iässä elokuva Putkinotkossa ( 1954 ) ja Rakastuneessa rammassa hänellä oli rooli povari Singe Lundellina.

pienellä, on Johannes Linnankosken ihanassa Laulu Tulipunaisesta kukasta-opuksessa.

"Silloin, eräänä päivänä, hiipi tyttö nuorukaisen luo, omituisena,
hentona ja liikutettuna kuin iltatuulessa väräjävä koivunritva--hiipi,
kietoi lämpimästi kätensä hänen kaulaansa ja katsoi kummasti silmiin.

»Mitä, Annansilmä--?» kysyi nuorukainen ilon ja tuskan tyrehtämänä.

»Olavi ... nyt minä...», värähti liikutettu ääni ja kasvot kätkeytyivät
nuorukaisen poskea vasten."

Veikko Tuomi ja Lehdetön puu, "Kuin ritvakoivu rantain...." http://www.youtube.com/watch?v=Q1cpX1ctU78

Ritva Siikala (s. 13. marraskuuta 1941 Oulu) on suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija.

Siikala vietti lapsuutensa Kemissä mutta muutti teini-iässä Helsinkiin, missä valmistui ylioppilaaksi Yhdysvalloissa vietetyn vaihto-oppilaskauden jälkeen. Korkeakouluopintoja Siikala on harjoittanut monipuolisesti. Hän on valmistunut Teatterikoulun korkeakouluosastolta (1966), ja on opiskellut lisäksi Helsingin yliopistossa teatteritiedettä, naistutkimusta ja uskontotiedettä.

Siikala on tehnyt ohjaustöitä moniin teattereihin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Hän on ohjannut erityisesti klassikkoja, mm. Tsehovin, Ibsenin, Strindbergin, Lorcan, Millerin, O'Neillin ja Canthin näytelmiä. Hän on myös toiminut sekä näyttelijäntyön että ohjaamisen opettajana ja kääntänyt näytelmiä englannista ja ruotsista suomeksi. Radioon Siikala on tehnyt useita dokumenttiohjelmia, muun muassa Elämäni naiset ja naiskuvat, Väärä väri, Väärä sukupuoli, Timbuktun tuolla puolen, Etiopia sydämessä, ja Vietnam mielessäni. Televisioon hän on tehnyt joitakin haastatteluohjelmia, esimerkiksi Anne Friedistä ja Georg Henrik ja Elisabeth von Wrightistä. Siikala perusti 1988 Teatteri Raivoisat Ruusut ja johti sitä 12 vuotta. Raivoisien Ruusujen esityksissä naisnäyttelijät koko Suomesta ja sittemmin myös naapurimaista esittivät länsimaisen kulttuurin klassikkoja. Ensimmäisenä Siikala ohjasi Katajanokan konepajaan Helsingissä Shakespearen Henrik VI-näytelmistä yhdessä Solja Kievarin kanssa dramatisoimansa Raivoisat ruusut -kronikka vallasta . Vuonna 1991 samassa paikassa esitettiin Kievarin, Marja-Kaarina Mykkäsen ja Siikalan dramatisointi Aiskhyloksen Oresteiasta. Vuonna 1994 Siikala johti Raivoisien Ruusujen kansainvälistä teatterifestivaalia Raamattu 1994 ja ohjasi siihen Rakel ja Heidi Liehun kirjoittaman näytelmän Eeva. Teatteri Raivoisat Ruusut teki myös yhteistyötä Svenska teaternin (Sex roller söker en kvinna, 1993)ja Suomen kansallisteatterin (Onnenseitti,1994) kanssa. Vuosina 1998-2000 Siikala johti käynnistämäänsä Taiteen ja tieteen monikulttuurista tutkimushanketta Kassandra 2000, joka oli yksi Helsingin kulttuurikaupunkivuoden suuria projekteja. Se päättyi vuoden 2000 aikana yleisöesityksiin, joista yksi oli Siikalan ohjaama Sateenkaari Katajanokan konepajassa. Teatteri Raivoisien Ruusujen toiminta loppui vuosituhannen taitteessa rahoituksen puutteeseen. Vuosina 1998-2000 Raivoisat Ruusut toimi Fredrikintorin näyttämöllä tuottaen sinne joukon eri tahojen pienesityksiä. Marja Kaarina Mykkäsen toimittama kirja Raivoisat Ruusut -teatteriseikkailu (Pohjoinen, 1996) dokumentoi kuvin ja tekstein Suomen kuuluisismman naisteatterin senastisen historian. Vuonna 2002 Ritva Siikala perusti monikulttuurisen taideyhteisön Kassandra ry:n, jonka johtajana hän on siitä lähtien toiminut. Monikulttuurisen taidetyön keskukseksi kehittynyt Kassandra järjestää monikulttuurisia taidetyöpajoja lapsille, koululaisille, teinitytöille, naisille sekä isille, äideille ja lapsille sekä tuottaa teatteriesityksiä ja taideohjelmia. Siikala on ohjannut Aleksanterin teatteriin Kassandran tuottamat esitykset Riikka Takalan ja Kaisa Widenojan kirjoittaman Aina jonkun tytär (2004) sekä yhdessä Bengt Ahlforsin kanssa kirjoittamansa Zambezin, joissa molemmissa on käsitelty kulttuurien kohtaamisia ja joiden molempien näyttelijäkunta on ollut monietninen. Toukokuusta 2009 saakka Kassandra on toiminut Kulttuuritehdas Korjaamolla.

Syksyllä 2004 Siikala julkaisi omaelämäkerrallisen esikoisteoksensa Rauhoitu nyt vihdoinkin (Like). Siikala on kirjoittanut artikkeleita eri julkaisuihin ja pitänyt runsaasti esitelmiä.

Alma on naisen nimi myös Suomessa. Nimi Alma juotaan aluperänsä latinankielisesta termista almus, jonka femiinimuoto on alma ja joka tarkoittaa lempeää, mietoa. Sana esiintyy myös latinalaisessa sanonnassa Alma mater, jota usein käytetään siitä yliopistosta, jossa henkilö on opiskellut. Nimen voi katsoa myös tulleen espanjasta, jossa alma on merkinnyt sielua.

Suomessa nimi Alma on annettu vuoden 2009 toukokuuhun mennessä 13 885 suomalaiselle, joista kaksi on miehiä.[
Kuuluisia Almoja
Alma Cogan, englantilainen laulajatar
Alma Fahlstrøm, tanskalainen näyttelijä ja ohjaaja
Alma Fohström, suomalainen oopperalaulaja
Alma Hildén, suomalainen kirjailija
Alma Jokinen, suomalainen poliitikko (SDP)
Alma Kartano, kartanolaisuuden perustaja
Alma Mahler, itävaltalainen säveltäjä
Alma Richards, yhdysvaltalainen korkeushyppääjä
Alma Skog, suomalainen hovioikeudenneuvoksetar
Alma Söderhjelm, Ranskan historian tutkija, Suomen ensimmäinen naisprofessori

- autoin hakemisessa, säälittäviä olette!

Kartanolaisuus oli kristinuskon hurmosliike, joka vaikutti 1920–1950-luvuilla erityisesti Satakunnassa. Päävaikutusalueet olivat Huittinen ja Vampula, joita pidettiin liikkeen "äitiseurakuntina", mutta tämän lisäksi kartanolaisuutta esiintyi ainakin Kangasniemellä, Laviassa, Sippolassa ja Juupajoella. Liikkeen johtajat olivat Alma Maria Kartano (1885-1953) ja "unissasaarnaaja" Amanda Matilda eli "Tilda" Reunanen (1894-1965).

Liike tuli tunnetuksi ennen muuta lapsisaarnaajistaan. Näitä salaa koulutettuja lapsisaarnaajia oli noin kymmenen. Liikkeeseen kuului parhaimmillaan noin sata jäsentä, mutta sen maan eri puolilla pitämät seurat kokosivat suuria joukkoja, parhaimmillaan toista tuhatta. Lapsisaarnaajien lisäksi vetonauloja olivat Tilda Reunasen hurmostilassa pitämät saarnat.

`Alma Koskela´, V.Linnan Täällä Pohjantähden alla - romaanien hahmo. Koskelan vanha emäntä.

Espanjan ja portugalin kielessä alma tarkoittaa sielua ja unkarin kielessä omenaa.

Alma hävisi Etuovi-kiistan
Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt Etuovi-nimen keksijälle Jori-Pekka Träskbäckille yksinoikeuden Etuovi-tavaramerkkiin. Träskbäck vaatii Alma Mediaa sulkemaan välittömästi Etuovi-verkkopalvelunsa.

Almaty = Alma-Ata on Kazakstanin entinen pääkaupunki. Virallista Almaty- nimeä eivät esim. matkatoimistot käytä vaan tutummin Alma.Ataan edelleenkin.

Toinen mummoistani oli Alma, se, jolle olin tärkeämpi. :)) Ihan vapaasti voi ainakin minua sanoa säälittäväksi, kaikissa meissä on varmasti säälittävää. Minä en ainakaan ole mikään täydellisyys, koskaan en ole sitä edes kuvitellut. Niin typerä en onneksi ole.

Alma Kuula, paitsi säveltäjä Toivo Kuulan puoliso, oli myös laulajatar.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2510

ALMA-palkinto jaetaan vuoden parhaalle latinoesiintyjälle eri sarjoissa, esim. näyttelijälle, muusikolle.
Palkinnon loi National Council of La Raza vuonna 1995, joka korvasi Bravo-palkinnon. (Wikipedia)

ALMA-kirjallisuuspalkinto on Astrid Lindgrenin muistoksi vuosittain jaettava maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto.

Eläkeläiset - Riivinrautahumppa (Bed of Nails) Laulavat:
"Alma on kuin riivinrauta
Ja tanssaa kuin pyykkilauta" http://www.youtube.com/watch?v=8EkJmL1NFOY

Lämpimät Onnittelut.
Väestörek mukaan 24.5.2010 mukaan,
Oiva yht. 12 185 nqisia 183
Oliver yht. 7 354, naisia kolme
Olivia yht. 11 588, miehiä kolme
Oivi yht. 113, naisia 93

Muita Oivia
Oiva, televisiosarjassa Ansa ja Oiva, Ari-Kyösti Sepon roolihahmo
Oiva Piirakainen, ikiteekkari, Juha ”Watt” Vainion laulussa ”Elämää ja erotiikkaa”
Oiva, R-kioskien uuden kassajärjestelmän nimi
Oiva, oikeusministeriön sisäinen intranet
Oiva, ravintola Helsingin Kalliossa; Fredi laulaa laulussa ”Kolmatta linjaa takaisin”: ”Saa Oivan portsari lantin, jonka velkaa jäin...”

Huomenta herääville, minä poistun muutamaksi tunniksi " yö tehtäviin" näppäillään :))

Oiva Toikka (s. 1931) on suomalainen muotoilija ja keraamikko, joka tunnetaan ennen kaikkea lasisista linnuistaan.

Toikka työskentelee Nuutajärven lasitehtaalla. Viime aikoina on lintujen rinnalle syntynyt sarja lasisia linnunmunia sekä aina vuoden tuotannossa oleva, lasinen vuosikuutio.Käyttölasien osalta Toikka on suunnitellut muun muassa 1960-luvulla Kastehelmi- ja Flora-astiaston sekä 1970-luvulla Pioni- ja Krouvi-sarjan lasistot. Hän on suunnitellut myös kankaita Marimekolle.

Toikka on toiminut professorina Tukholmassa. Hän on saanut Kaj Franck -palkinnon, Prinssi Eugen -mitalin ja Pro Finlandia -mitalin.

Toikan puoliso oli lasitaiteilija Inkeri Toikka (1931–2009).

Sopiiko et ken tekeekin huomisen avauksen, aloittaisi uudella sivulla? Tämä on tosiaan jo kovinkin pitkäksi veneähtänyt.