Elämässä tärkein taito?
Oisko ongelmanratkaisu vai pettymyksen sieto. Kokkaus vai retoriikka.
Kannattaisiko vielä opetella joku ihan uusi.
Oisko ongelmanratkaisu vai pettymyksen sieto. Kokkaus vai retoriikka.
Kannattaisiko vielä opetella joku ihan uusi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suvaitsevaisuus..
sana on toisille perin laaja, osalle kovin suppea. Mitä pitää suvaita? Sekin jo kielteinen sävy sinänsä.
"minä hyvän hyvyyttäni suvaitsen sinua. Osaathan olla siitä kiitollinen" Noinko se menee?
immeinen vei sanat suustani. Suvaitsevaisuus on verraton ominaisuus tänne, myös pettymysten sietokykyä tarvitaan niin ja ei kai se kokkaustaitokaan kovin tarpeeton ole jotta muistaa tankata myös bodya:)
Minä viittaan. Sillä tavalla, kuin vuonna kaksi kansakoulussa. Pojat huitoivat kädellä niin maan perusteellisesti ja rohkeimmat kävelivät pulpettirivistön keskellä olevaa käytävää pitkin lähes opettajan nenän eteen.
Miten mulle tuo sattuikaan nyt tulemaan mieleen.
Mihinkäs jäinkään. Joo, pidän kyynärpääni pulpetin kannessa kiinni, viittaan rauhallisen rauhallisesti.
-Heikunkeikku, tiedätkö vastauksen aloitukseen?
-Joo, se on tämä: Elä ja anna muidenkin elää.
-Siinäkö se oli?
-Siinä oli.
noinhan se on. Mutta tuota voisi tarkentaa ehkä. Paljaimillaan se on sitä, että pitää itsensä hengissä eikä listi toisia. Mutta minkälaista elämää kannattaa elää? Mitä ei multa evätä?
siis mitä ei muilta voi evätä, mihin asti voi antaa toisten elää oman mielensä mukaan?
miten ajattelen tätä maailmaa, mutta hymy pyrkii suupieliin väkisin milloin mistäkin asiasta, ja varsinkin nyt. Joo kyllä nurjia päiviä on mutta eihän se ole kaikkien vika. Nauru ja ilo, anna sen pulputa ja tulla ulos. Tänään ei tosin ole paistanut aurinko, mutta ehkä huomenna...?
Viittaa: Opettaja, opettaja !!
No mitä FirefoX?: Mitä minänyt tekisin ?
Opettaja: Älä tee mitään jollei ole mitään tekemistä, silloin ei tavitse!
Firefox: Kuinka aikani sitten kuluu?
Opettaja: Mieti vaikka mikä on seksuaalisesti tartutettu tauti, siis meihin kaikkiin.?
Firefox: Olen miettinyt, enkä millään keksi, mikä se siis on?
Opettaja: No se on elämä!
Niinpä, minä päätin porhaltaa suoraa Ytimeen.
Vai tarkentaa?
Mitä tarkoitit kysymykselläsi, että "mitä ei muilta evätä?"
Eihän mikään ole keneltäkään pois, vaikka meikäläinen eleleskelis kuinka lystäis.
Sitten en voi millään muotoa, enkä mitenkään, en kuinkaanpäinkäänkään voi opastaa ketään siinä, minkälaista elämää kannattaisi elää. Jokainen opastusyritys taitaisi mennä metsään.
Jos ihan lähipiirin ihmisiä tuumailen ja heidän elelemisiään, niin He elävät Heille sopivaa elämää, mutta minulle semmonen eläminen ei sopisi. Aivan samoin, kuin moni ei tykkäisi semmosesta elämästä, kuin minä.
Kirjoitinkohan nyt ihan metsässä seisoen? Tulin vähän aikaa sitten kotia ja aurinko on saattanut pehementää tajuni. Käveleskelin hautausmaalla melkein tunnin ja aurinko käveli siinä mun vieressä koko ajan.
Siinä vieressäsi,on muuten kauniisti sanottu,mä lainaan tätä.
Ikivanha vitsi, kerron sen uudestaan kuitenkin.
Tyypit keskusteli mitä ovat hommanneet ja miten kehittäneet itseään.
- "Mä juoksin maratoonin, se kehittää kestokykyä"
- "Mä pelasin golfia, se kehittää keskittymiskykyä"
- "Mä luin Aku Ankan, se kehittää ajattelukykyä"
- "Mä söin naapurin kuolleen kissan, se kehittää sietokykyä".
...............-----................................
on olla positiivinen.
Sen huomaa nykyisin, kun ihmiset valittavat kaikesta, vaikka heillä ei ole elämässä mitään vikaa.
Kummallista, että vaikkakaikki on hyvin, silti pitää tehdä tikusta asiaa ja valittaa?
Aika tärkee taito on osata oivaltaa. Oivaltaa ihan mitä vaan, missä vaan ja nähdä vanhoissa oivalluksissa uutta oivallettavaa. Sitäpaitsi oivaltaminen on kliffaa, varsinkin naurettavat oivallukset. Tokihan totistakin oivallettavaa on.
Dee dee.