Eräs suurimpia

minkäkokoisia ne velattomat tilat ovat?

Jeeves HOI! kirjoitti:

minkäkokoisia ne velattomat tilat ovat?

Mitä se tähän kuuluu ????
Se on tavallaan enempi isännän luonteesta kiinni, kasvattaako tilaa nopeasti velkarahalla vai hitaammin omalla pääomalla.
Hitaampi kasvu tarkoittaa sitä, että tilat ei ole niitä kaikista suurimpia, mutta eivät mene myöskään nurin niin herkästi, kuin nämä velkaiset riskipääomalla operoivat tilat menee.

Jeeves HOI! kirjoitti:

minkäkokoisia ne velattomat tilat ovat?

On yks omaa peltoo on n 40 ha ja samanverran vuokralla .
lypsäviä 14 kpl . yksin täs elelen ja hissukseen .

Jeeveshoitaahomman kirjoitti:

Mitä se tähän kuuluu ????
Se on tavallaan enempi isännän luonteesta kiinni, kasvattaako tilaa nopeasti velkarahalla vai hitaammin omalla pääomalla.
Hitaampi kasvu tarkoittaa sitä, että tilat ei ole niitä kaikista suurimpia, mutta eivät mene myöskään nurin niin herkästi, kuin nämä velkaiset riskipääomalla operoivat tilat menee.

Se on juuri isännän illuusiota, että investoimalla kannattamattomaan liiketoimintaan velkarahalla saavutetaan se ihanuus jota ei tarvitse kukaan eikä se myöskään tuo lisäarvoa. Omaa pääomaahan ei sijoita kukaan tervejärkinen, koska sille ei saa koskaan mitään tuottoa. On kuitenkin totta, että 99% investoinneilla tiloilla on velkapääomaa ja varmasti puolella liikaa joka johtaa maksuvaikeuksiin ennemmin tai myöhemmin.

Esimerkkinä jos miljoonan euron velkapääoma maksetaan kolmessakymmenessä vuodessa takaisin tarvitaan siihen noin 100000 euron tulos vuosittain keskimäärin koko tuon ajan. Tuossa 100000 eurosta vähennetään yrittäjän palkka, verot ja jos jotain vielä jää jäljelle niin sillä maksetaan näitä velkoja. Jos tulos on 50000 e niin laina- aika kaksinkertaistuu ja palkkio työstä voi jäädä vähän vähemmälle. Yksinkertaista vai mitä. Investoinnin jälkeenhän monesti menee vuosia, että saadaan yleensä jäämään viivan alle mitään... no siinä tapauksessahan korko lisätään pääomaan ja todennäköisesti haettu ja löydetty lohtu virheinvestoinnille alkosta.

Oletko itse saanut tilan ilmaiseksi aikoinaan, että ei ole siihenkään lainaa tarvittu? Meillä ainakaan ei onnistunut, vaan piti ottaa lainarahaa tilan ostaakseen, ja sisarosuuksiin. Jotta ne sai maksettua ja silti tilaakin kehitettyä (kaikki investoinnit lopetettu ennen spv.tä kymmeneksi vuodeksi) oli pakko ottaa myös lainaa. Muuten ei 70-luvun tilalla olisi päästy 80- luvulta tänne 2000-luvulle, korkeintaan toisen palkkaan olisi ne tulot riittäneet, ja molemmille kuitenkin oli tarkoitus työpaikka saada.

Muamuija kirjoitti:

Oletko itse saanut tilan ilmaiseksi aikoinaan, että ei ole siihenkään lainaa tarvittu? Meillä ainakaan ei onnistunut, vaan piti ottaa lainarahaa tilan ostaakseen, ja sisarosuuksiin. Jotta ne sai maksettua ja silti tilaakin kehitettyä (kaikki investoinnit lopetettu ennen spv.tä kymmeneksi vuodeksi) oli pakko ottaa myös lainaa. Muuten ei 70-luvun tilalla olisi päästy 80- luvulta tänne 2000-luvulle, korkeintaan toisen palkkaan olisi ne tulot riittäneet, ja molemmille kuitenkin oli tarkoitus työpaikka saada.

huomioon vielä se, että lähes varmasti 141-tuki loppuu 2013 jälkeen, niin monet karjatilat saavat laittaa lapun luukulle, missä lukee, että konkurssi, tai toiminta lopetettu kannattamattomana.

karppa.. kirjoitti:

huomioon vielä se, että lähes varmasti 141-tuki loppuu 2013 jälkeen, niin monet karjatilat saavat laittaa lapun luukulle, missä lukee, että konkurssi, tai toiminta lopetettu kannattamattomana.

Höpöhöpö, EU on tehnyt selkeän jaon neljään sektoriin ja eri sektoreita kohdellaan eri tavalla, maito ja nauta on omassa sektorissa, eikä sika ja siipikarjapuoli vaikuta siihen mitenkään.

Maaajussi kirjoitti:

Höpöhöpö, EU on tehnyt selkeän jaon neljään sektoriin ja eri sektoreita kohdellaan eri tavalla, maito ja nauta on omassa sektorissa, eikä sika ja siipikarjapuoli vaikuta siihen mitenkään.

mitä nämä sektorit vaikuttavat siihen jos tila on ylivelkaantunut niin sillä olisi sitten paremmat mahdollisuudet selvitä rajusta velkataakasta? Ainoa selvä asia on se, että Etelä-Suomi on jäämässä karjapuolelle ilman tukia 2013 jälkeen, ja se koskee niin, nauta, sika, ja myös siipikarjapuolta.

karppa.. kirjoitti:

mitä nämä sektorit vaikuttavat siihen jos tila on ylivelkaantunut niin sillä olisi sitten paremmat mahdollisuudet selvitä rajusta velkataakasta? Ainoa selvä asia on se, että Etelä-Suomi on jäämässä karjapuolelle ilman tukia 2013 jälkeen, ja se koskee niin, nauta, sika, ja myös siipikarjapuolta.

Miten niin, esim. täällä kierroksella tuli uusi lypsylehmäpalkkio etelän maitotiloille, kotieläinlisä hehtaareille on nousussa, emolehmäpuolella emolehmäpalkkio nousi 100 eurosta noin 190 euroon ja pohjoisessa se laski 93 euroon, sonnipalkkio nousi etelässä 250 euroon entisestä 157 eurosta, pohjoisessa se laski 150 euroon, hyvinvontituelta poistui katto, tilatukioikeuksia myönnetään lisää ja ympiinkin saa uusia alueita.
Pohjoisessa on ne kansalliset tuet, mutta aika napakasti tukipottia tasattiin eri alueiden kesken.

Sitä minä vaan kysyn, että jos vielä kotieläintilan hehtaarituki nousee vielä tästä, niin millä perusteella eläintilalle maksetaan esim. ohran viljelystä huomattavasti parempaa pinta-alatukea, kuin kasvinviljelytiloille.

Kyllä tähän kerjäämiseen valittamiseen pitää jokin roti saada ...