Kun Äijälänrantaan ollaan suunnittelemassa taas uutta Manhattania, tiedoituslehti kertoo siitä sävyyn "turhat pöheiköt pois". Eiköhän sävy muutu markkinointivaiheessa luonnonläheisyyden (jota ei enää ole) mainostamiseksi.
Aluehan on itäisten kaupunginosien viimeinen kosketuspinta rantaan. Näin keväisin se on myös varsin tärkeiden lintulajien mahdollinen havaintopaikka. Luonnon kannalta turhia pöheiköitä ei ole olemassakaan paitsi nukkanurmelle perustetut ja pallopajuille istutetut steriilit viheraavikot.
Miksi asutusalueita on aina tehtävä luontoarvoiltaan tärkeille alueille? Joka tapauksessahan luonto väistyy ja tilalle muodostuu yhdentekevä "kulttuuriympäristö"
Aluehan on itäisten kaupunginosien viimeinen kosketuspinta rantaan. Näin keväisin se on myös varsin tärkeiden lintulajien mahdollinen havaintopaikka. Luonnon kannalta turhia pöheiköitä ei ole olemassakaan paitsi nukkanurmelle perustetut ja pallopajuille istutetut steriilit viheraavikot.
Miksi asutusalueita on aina tehtävä luontoarvoiltaan tärkeille alueille? Joka tapauksessahan luonto väistyy ja tilalle muodostuu yhdentekevä "kulttuuriympäristö"
Vastaukset 3
Vanhimmat
yleensä ihmiset haluavat asunnon keskustan läheisyydestä ja mikäli samaan pakettiin saadaan rantamaisemaa niin sen parempi. Onhan se tietysti ikävää muutaman lintuharrastajan kannalta mutta toisessa vaakakupissa on paljon suuremman joukon asuinympäristö. Ja eihän tämä ole itäisten kaupunginosien viimeinen kosketuspinta rantaan, rantoja löytyy jatkossakin; vaikkakaan ei ihan vierestä kuten nyt.
Kaikki ihmisen luontoon kohdistama tuho on"käytännön sanelemaa". Oli sitten kyse sademetsien kadosta tai kaupungin laajenemisesta, käytäntöhän on sen kaiken perusteena.
Mikä käytäntö pakottaa "muuraamaan" Jyväskylän
rannat tukkoon.Sanoisin jotta:
Rakennusliikkeet,Kiinteistövälittäjät,Arkkitehdit,
kaupungin mammutti-organisaatio(kaavoitus,liikenne,
ym) vievät luottamusväkeä kuin pässiä narussa.
Sopisko vielä yksi 10-kerr. Anttoninkaistalle ?