Minun ongelmani on se, että minua kiusataan sen takia, että olen koulussa aika hiljainen eli en puhu paljon mitään...ei minulla ole paljon kavereitakaan ja vapaa-ajalla olen yleensä kotona, mutta koulussa olen ns."kavereitteni" kanssa. tiedän että he vähän inhoavat minua mutta minä vaan tungen joukkoon...mitä voisin tehdä että kiusaamiseni loppuisi??? en kehtaa opettajillekkaan kertoa siitä...
Mua kiusataan...
Girl-90
7566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tiedät varmasti pystyväsi olemaan hyvä tyyppi. Osoita se heille. Älä mielistele vaan ole reilu. Jos kiusaaminen menee vakavaksi, kerro ihmeessä opettajallesi. He parhaiten kykenevät auttamaan jos tilanne on vaikea.
Ole rohkea asiasi kanssa niin varmasti selviät! Zemppiä!!
Toi ei oo kumma juttu... Meidän luokalla on tuollainen tyttö, se on hiljainen ja hyvä koulussa. Monet härnää sitä, ja sillä oli aika kurjaa.Mutta nykyään se on osoittanut olevansa ihan mukava. Tää kuulostaa nyt varmasti tosi typerältä mutta mä ehdottaisin että alkaisit vaan ns. "matkimaan" niitä. Yrittäisit päästä aina juttuun mukaan, ja käyttäytyisit niinkuin muut. Luulen että pikkuhiljaa susta alettais pitämään. Sitten kun sulla on kunnon ystäviä, voit unohtaa matkimisen ja olla oma itsesi. Hullua, tiiän. Mutta toivottavasti autto edes pikkasen! :)
toi oli kun mun elämästä!!! Mua ei varsnaisesti kiusata, mut mä olen ILMAA. Jopa mun "frendeille" ketä oikeesti inhoo mua. Tätä on ollu jo jonki aikaa... Mä yritän olla niitten mukana,mut vaan sen takii, et mä pelkään yksin jäämistä. Ja sitä miten porukat suhtautuis yksin olevaan tyyppiin. Eli mä pelkään et ne alkaa oikeesti KIUSAA mua!
Mä olen siis mun ns."frendien" kaa näön vuoks!!! Oikeasti mä en enää pidä niistä. Mä olen niiden seurassa nykyään hiljanen, KYLMÄ ja etäinen... Mäen osaa enää sanoo sanaakaan ilman et se kuulostais teennäiseltä!!! Mä elin siinä uskossa et "huomenna me ollaan taas frendejä" mut mitä nyt ku se usko on mennyt? Mut se on varmaa, et älä ainakaan MIELISTELE!!! Se vaan PAHENTAA asioita... Mä tiedän sellasen tytön ketä tekee niin, ja sitä oikeesti VIHATAAN. Jos mua inhotaan,ni sitä vihataan!!!
sulle nimim. mä vaan : mäkii oon niitten mun "kamujen" kaa vaa siks, koska jos en olis niitten kaa nii jäisin yksin koska mul ei sit olis ketää kamuja...eli en oikeesti tykkää olla niitten seurassa...ja yleensä en ees puhu mitää niille, vaa oon vaa hiljaa ja kuuntelen niitten tosi typerii juttui...!
Kuinkahan on mahdollista et teijän jutut on suoraan kuin omasta elämästäni. Oli mulla alemmilla luokilla kavereita, mut yläasteelle siirryttäessä kävikin sitte kehnommin, jouduin yksin uudelle luokalle ilman ketään vanhoja luokkalaisiani, ei siinä vielä mitään, mutta kun uusi uokkani on kuljetusluokka joten samaan kasaan on sullottu kaksi kokonaista vanhaa luokkaa minut ja siitä seuraa automaattinen yksinjääminen, tämä puolestaan johtuu siitä, että uudessa luokassani on valmiit "kaveriporukat" ja niihinhän ei voi päästä mitenkään mukaan. olenhan toki ollut yhdessä porukassa mutta kuitenkin olo tuntuu ulkopuoliselta. Joskus sitä miettii, että onko mitään järkeä edes yrittää haalia kavereita, antaisi olla vaan ja eläisi elämänsä erakkona. Kuitenkin tarttis yrittää pitää kavereita ympärillään, sillä oppilas yksinään koulun käytävillä on erittäin haavoittuvainen.
Minulla on kokemusta..
Minäkää en puhu paljon..
Mutta minuaki kiusataa ULKONÄKÖNI takia..
mua haukutaan koulussa huoraks lutkaks jne..
Ei tunnu kivalta.
Voisit ehkäpä jutella äidille tai isälle..
Sun kannataisi kertoa kuitenki opettajalle.
KIUSAAMINEN EI OLE OIKEIN ..
mul oli kans tos joki aika sitte sellanen "kaveri" joka tuli meijä peräs joka paikkaa eli siis tunki siihe mukaa. Sitä ei todellakaa kannata tehä koska se on ihan vitun ärsyttävää ja toiseks se ei ikinä puhunu mitää.
Yritä hakeutuu siel koulus joitteki muide joukkoo. Kyl jos meet rohkeesti puhuu jostai nii ei ne sua oudoksu