Miten voi olla niin vaikeaa ottaa katsekontaktia ja hymyillä tytölle, johon olen ihastunut? Muiden kanssa samaa ongelmaa (ainakaan yhtä paljon) ei ole, vaikka kyseessä olisikin tyttö... Jonkin verran olen vilkuillut häntä treeneissä (harrastamme samaa lajia, emmekä näe muualla), mutta siitä tulee joskus sellainen olo, että toinen tulkitsee sen häirinnäksi ja epämiellyttäväksi. Yleensä hän on hymyillyt minulle, mutta viime treeneissä ei, johtunee siitä etten taida oikein vastata hymyyn. Sekös sitten masensi pari päivää :D, oon ehkä vähän turhan herkkä tulkitsemaan... Mietin myös onko kyse vain ujoudestani, vai enkö ole vielä "valmis" seurustelemaan ja mistä tiedän olenko valmis jne. Kiitos, jos joku viitsii vastata :). Niin ja semmonen kohta vielä, etten ihan niin nuori ole, kuin viestistä ehkä voisi päätellä, ikää on jo 21 vuotta :D.
vaikeaa
jeemel
3206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oot 21-vuotias, muttet ole silti vielä valmis seurustelemaan? No, jokaisella tyylinsä. Uskon että sen tuntee sitten kun on valmis seurustelemaan. Haluaa vaan jonkun omakseen ja rakastaa tätä. Niinhän se aina. :)
Täytyy kyllä sanoo että kuulostat tosi mukavalta ja kivalta ja tällee viestistäs päätellen. Mee ihmeessä juttelee sille tytölle. Vaikka oletkin ujo - tiedän miten hankalaa se voi olla, mutta ota niskasta kiinni itseäs. Pyydä se vaikka kahville tai johonkin. Kyllä se suhteenne sitten etenee jos on eteentyäkseen. Ja siitä se sitten lähtee!
ps. me tytöt tykätään ujoista pojista
Ettekä tykkää!
Olen ollut ujo niin kauan kuin muistan, eikä minusta kukaan tykkää.
Ei edes oma äiti, pitää vain sairaalloisena paskahousuna.
Kiitti vastauksesta! Pointtini on lähinnä se, että tulkitsenko nuo vaikeudet ujoudeksi vai siksi, etten ole vielä valmis... siis että jos olisin ns valmis, niin olisiko minulla ongelmia noiden juttujen kanssa..? Voiko ihastumisesta päätellä, että on valmis vai teenkö mä tän ihan liian vaikeeksi :D ? Sen takia kyselen näitä, että koska harrastetaan tulevaisuudessakin samassa paikassa niin en haluaisi tehdä mitään, minkä vuoksi en enää kehtais mennä sinne.