Yksi ihminen, joka tietää taustani kysyi joskus, että muistelenko koskaan entistä elämääni. En pahemmin muistele ja jos sitä ajattelen, niin se tuntuu jonkun toisen elämältä. Ihan niinkuin se tuntui jonkun toisen elämältä jo silloin, kun sitä elin. Olin elämäni ulkopuolinen tarkkailija, joka ei ollut edes kovin kiinnostunut tarkkailemastaan elämästä. Tämä ei tunnu oikein menevän cissien kalloon. Mutta niinhän se on. Jos ei ole ollut koleraa, ei tiedä miltä se tuntuu ja niin edelleen.
Toinen mitä kysytään on se, että kumman elämä on parempaa miehen vai naisen, kun trans on muka asiantuntija molemmissa. Tosiasia on kuitenkin se, että transimmeinen ei ole elänyt kunnolla ainakaan lähtösukupuoliroolissaan ja usein ei myöskään loppupelisukupuoliroolissaan.
Toinen mitä kysytään on se, että kumman elämä on parempaa miehen vai naisen, kun trans on muka asiantuntija molemmissa. Tosiasia on kuitenkin se, että transimmeinen ei ole elänyt kunnolla ainakaan lähtösukupuoliroolissaan ja usein ei myöskään loppupelisukupuoliroolissaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entinen elämäni tuntuu painajaiselta jonka (onneksi) on jo unohtanut suurimmaksi osaksi.
Minultakin kysellään mitä eroja olen huomannut kun olen elänyt sekä miehenä että naisena. Olen vastannut että en tiedä, koska en ole ollut koskaan mies. En ole elänyt miehenä, olen vain esittänyt miehen roolia.
Kerrankin täällä on sellaista juttua jonka kanssa voi olla täysin samaa mieltä. Vaikka aika on suhteellisen lähellä, 13 vuoden päässä, tuntuu se aivan ikuisuudelta. En voisi kuvitellakaan muuta kuin että olisin nainen. Siksi en voi edes puhua mistään "läpimenosta", koska ajatus siitä, että minä voisin olla mies on täysin absurdi.
Olen myös samaa mieltä jälkimmäisestä kappaleestasi. Transsukupuolinen on korkeintaan yhden roolin kokeilija ja toisen elänyt. Miehen rooli tiesi minulla sitä, että jouduin raskaisiin ja paskamaisiin ulkohommiin, missä harvoin näki naisia kun ne olivat ilmastoiduissa konttoreissa. Nytkin teen raskaita hommia, mutta ne ovat jotenkin paremmin suhteessa omiin voimiini.
Suurin osa aikaisemman elämäni tapahtumista oli "sukupuolettomia". Nainen olisi voinut kokea samat asiat ja tehdä samoja juttuja kuin minäkin tein. Niistä puhuminen ei koske eikä tarvitse pelätä outtaantumista.
Jälkimmäistä asiaa en muista kenenkään koskaan kysyneen. Ilmeisesti arvaavat kysymättäkin mitä vastaisin.