Kaiketi meistä jokainen tietää, miksi nelikymppinen merkonomi panee mustan mattakypärän päähänsä ja mustan nahkatakin hartioilleen.
Kun ajaa pääkatua putket paukkuen, kirmailevat mummot tieltä ja päät kääntyy.
Ikinä kun ei ole onnistunut ketään pelottelemaan tai jännittävää tekemään, on siihen nyt mahdollisuus.
Miamissa näin loistohotellimme pihalla seuraavan episodin:
Kaveriporukka, joka asui five star-hotlassamme Collins Avenuella ja jotka joka aamu näin aamiaisella Calvin Klein-farkuissaan, Dockerseissaan ja Marco Polo -pikeepaidoissaan, valmistautui päivän harrikkaperformanssiinsa eteläisen Floridan aurinkoisilla teille.
Tapahtumapaikkana oli hotlamme viereinen katu, jolla pidin autoani parkissa: Jokaisella oli tärkeätä näyttää mahdollisimman rumalta ja pelottavalta em outfitissä: Huivien siirtely ja aurinkolasien asento oli tärkeintä, mitä he saattoivat ajatella ajoon valmistautuessaan.
Yhden, nuorimman ja hyvännäköisen kaverin touhu jäi erityisesti mieleen. Muut lähtivät jo ajoon kun tämä merkonomiääliö vielä asetteli mustia laseja silmilleen viidenteen asentoonsa ja katseli ilmettään moponsa peilistä.
Kun ilme (irvisti, perkele, ihan tosi) oli tarpeeksi hurja, karautti hän kavereidensa perään.
Hän ei nähnyt minua autoni mustien ikkunoiden takaa, mutta minä näin hänet kahden metrin päästä ja olin kuolla ensin ihmetykseen, sitten nauruun.
Suomalaiset ovat ihan samaa maata.
Kuka viitsii ajaa mopolla ympäri maata kuukauden ajan, kun sitä varten on ilmastoidut autotkin.
No vastaus on tietysti: Hurrrrjat jätkät.
Nuo Kellogs Frostiesin syöjät.
Kun ajaa pääkatua putket paukkuen, kirmailevat mummot tieltä ja päät kääntyy.
Ikinä kun ei ole onnistunut ketään pelottelemaan tai jännittävää tekemään, on siihen nyt mahdollisuus.
Miamissa näin loistohotellimme pihalla seuraavan episodin:
Kaveriporukka, joka asui five star-hotlassamme Collins Avenuella ja jotka joka aamu näin aamiaisella Calvin Klein-farkuissaan, Dockerseissaan ja Marco Polo -pikeepaidoissaan, valmistautui päivän harrikkaperformanssiinsa eteläisen Floridan aurinkoisilla teille.
Tapahtumapaikkana oli hotlamme viereinen katu, jolla pidin autoani parkissa: Jokaisella oli tärkeätä näyttää mahdollisimman rumalta ja pelottavalta em outfitissä: Huivien siirtely ja aurinkolasien asento oli tärkeintä, mitä he saattoivat ajatella ajoon valmistautuessaan.
Yhden, nuorimman ja hyvännäköisen kaverin touhu jäi erityisesti mieleen. Muut lähtivät jo ajoon kun tämä merkonomiääliö vielä asetteli mustia laseja silmilleen viidenteen asentoonsa ja katseli ilmettään moponsa peilistä.
Kun ilme (irvisti, perkele, ihan tosi) oli tarpeeksi hurja, karautti hän kavereidensa perään.
Hän ei nähnyt minua autoni mustien ikkunoiden takaa, mutta minä näin hänet kahden metrin päästä ja olin kuolla ensin ihmetykseen, sitten nauruun.
Suomalaiset ovat ihan samaa maata.
Kuka viitsii ajaa mopolla ympäri maata kuukauden ajan, kun sitä varten on ilmastoidut autotkin.
No vastaus on tietysti: Hurrrrjat jätkät.
Nuo Kellogs Frostiesin syöjät.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä teksti! Ja jos sisältö oli puoliksikaan totta, aina parempi. Jonakin päivänä, jonakin kesänä... minäkin teen SEN.
Tekstistäsi paistaa läpi ettet ole koskaan ajanut moottoripyörää. Tai sitten olet hätäisesti peloissasi kokeillut ja järkyttynyt sen raa-allisuudesta niin perusteellisesti että jaksat kirjoittaa tännekin.
Mikä on juppi? Juppi on sellainen joka näkee jotain hohtoa ajella ilmastoidulla Corollallaan, tai millä bemulla nyt vaan, kuukauden ympäri maata.
Moottoripyörän hankkimen osoittaa määrätynlaista luonnetta. Äärimmäisyyksien etsimistä. Kiihtyvyys ja huippunopeus on kalleimpien urheiluautojen luokkaa, lisättynä sillä ettei metallikuori erota sinua ulkomaailmasta. Tunnet kaasukahvan vääntämisen vaikutuksen koko kropassasi ilmavirtana, mahtavana paineena joka syntyy pyöräsi kyvystä kiihtyä 0-100 parissa sekunnissa ja korvissasi kuulet desibelien nousun. Kerro saatko saman tasoisia kiksejä painavasta, kömpelöstä ja no ilmastoidusta autostasi.
Minä ainakin kuolisin tylsyyteen jos joutuisin matkustamaan viikonkin kanssasi autossasi.
Fonda puhuu yhdestä ja Kawagimma toisesta asiasta. Kawamuijan romanttinen teksti oli myös hauska - tosin huvittavuus taitaa olla tahatonta. Kokovartalokiihdytys - höh. Äärimmäisyyksien etsintä - pah. Samat nopeusrajoitukset, liikennevalot ja varoitusmerkit koskevat autoja sekä prätkiä. Entäs tuo "raa-allisuus"? Tarkoittaako se muka jotakin?
Turvallista matkaa! Törmäyksessä auton - pienenkin - kanssa motoristi on aina se heppoisempi osapuoli.
Heh, ompas siinä tomera täti :)
Ookko kattonu Nissan Sunnylla ajavaa kuskia ja suuritehoisella Kawasakilla, niinku tuntuu Kawa gimmalla olevan, kuskia. On niis pikkasen eroa. On olemas turvallisen keskitienkulkijoita ja niitä jotka menevät äärimmäisyydestä toiseen.
Samat joustavat säännöt on kaikilla, mutta sataseen voi kiihdyttää monella tavalla ja ohituksissa voi nopeus nousta äkkiä yllättävän korkeallekin.
Höh ja pah oikeenko suutuit. Heh ei voi ku nauraa, kun huomaa että täti on eksyny väärälle palstalla.
Näin on, jos hommasta on vähänkään perillä. Eikä siinä paljon kellogseja tms. tarvita. Ehkä korkeintaan vähän parempaa ajotaitoa kuin autolla ajo. Paljon pyörällä ajaneena tietysti toivon, ettei tämmöisiä asennevammaisia autoilijoita päästettäisi tien päälle ollenkaan, senverran on henkikulta mullekin kallis. Että koitetaan nyt vaan siellä peltikuorien sisällä kestää näitä muitakin tielläliikkujia.
Jos pyöräily on niin nautinnollinen juttu, missä ihmeessä ovat kaikki kaksipyöräiset esim. tammikuun pakkasilla? Ainakaan lainsäädäntö ei kiellä harrikkahemmoja, kawagimmoja, ducatidorkia, laverdalällyjä, koo-tee-äm-korstoja, yamahayasmineja... (en keksi enempää) ajelemasta prätkillään vaikka keskellä kaamosta.
Jos motoristiväki on jotain metafyysistä rajojensaetsijäporukkaa, niin taitaa se ylittämättömin raja löytyä lämpömittarin nollalinjalta.
Kiva teksti. Allekirjoitan joka sanan. Tulin juuri kuuden tunnin reissusta ja vaikka menomatkalla olin niin kylmä että melkein muutuin frostieksi, oli taas niin kivaa ettei hymy meinannut mahtua kypärään.
Ja ei: en keulinut, ajanut ylinopeuksia enkä kiilaillut liikenteessä. Kunhan ajelin rauhassa ja nautin.
Ilmastoitu rakkine odottakoon perhe- ja tavarankuljetuksia.
Tällaisia motoristeja minäkin ymmärrän.
Tunnustaa reilusti oman hölmöytensä ja vielä ylpeilee sillä.
Ei ole ihme että olemme Suomessa Euroopan persereikää, jossa jääkiekolla on suurin sananvalta.
Kuulehan Kawagimma: Pane skimbat jalkaan ja anna tulla Lahden K90-stä sukkana alas.
Siinä se äärimmäisyyskokemus, eikä Sinua erota kolhuista ja naarmuista kuin se, että kusipäisyytesi kohdistuu vain sinuun itseesi etkä vaaranna kanssaihmisiäsi edes satunnaisesti.
Tuon tein jo kauan ennen hyppykypärien ja haalareiden aikaa, korkeavartisista monoista ja turvasiteistä puhumattakaan ja sen jäkeen on riittänyt kaikenlaista mukavaa.
Mummotkin on joskus pelänneet, mutta ihan muusta syystä kuin pelkkien aurinkolasien.
Vesihiihtäen vatsllaan voi nauttia oikeata extremeä, eikä sitä voi tehdä raksuja syömällä.
Vielä paremman annan vinkiksi:
Ota viinaa ja aja kovaa mopolla.
Jep jep, että silleen. Kyllä vaikuttaa tosiaan siltä, että Suomessa ollaan. Mielipiteeni on, ettei tällaisten fondien ym. vastaavien mielipiteistä pidä provosoitua. Moottoripyörällä ajamisessa ei oo kyse mielestäni mistään extreme lajista, jos aatellaan että extremeä on joku sellainen mistä pitäis saada kolhuja. Näistä fondan kirjoituksista kyllä paistaa ihan selvästi läpi, että kaveri on ihan jollain muulla aallopituudella ja pahasti eksynyt väärälle keskustelupalstalle eikä tajua mootoripyöräilystä ei sitten yhtikäs mitään.
Autoihin verrattuna mopokuski on itse suuremmassa vaarassa mutta harvemmin ajaa toisen päälle. Mutta ajellaan toki kaikilla kulkineilla niin että riskit on suht järkevät.
Eli ei saa tämä trolli nyt ruokaa ainakaan tästä suunnasta. Hyvää kesän jatkoa ja mukavia tuokioita omien harrasteittesi parissa.
mikähän se sun ongelmas on?
P.S.
muista otaat lääkkeesi