KERTOMUS NENÄLEIKKAUKSESTANI
Kiitos kaikille kokemuksistaan kirjoittaneille, kertomukset olivat hyvä vertaistuki toipumisessa. Tässä oma panokseni.
Olen nyt 32-vuotias, nenä on ollut vinossa koko aikuisiän. Se on saanut teini-iän ja lapsuuden urheiluharrastuksissa niin paljon iskuja, että on jäänyt vinoon. Ei sitä kaikki edes ole huomannut, että se on ollut vinossa. Asia alkoi häiritä toden teolla n.6v. sitten kun tiedostin, että se haittaa hengittämistä. Menin kunnalliselle vastaanotolle ja siellä todettiin, että niinpä häiritseekin, mutta ei me sille mitään tehdä. Nyt olen usean vuoden ajan huomannut illalla lukiessani painavani nenää sormella suoraksi jotta ilma kulkisi paremmin. Tänä keväänä päätin, että nyt hoidan homman. Googlailun jälkeen varasin ajan Klinikka 22:lta. Operaation hinnaksi kerrottiin vajaa seitsemän tonnia, josta kela korvaa jotain satasia. Paljon halvemmalla selviäisi esim. Virossa, mutta en voi ajatellakaan meneväni sinne operoitavaksi, koska laivalla loukkaantuneen kaverini leikkaus tyrittiin siellä viime vuonna tosi pahasti ja hän on edelleen kaulasta alaspäin halvaantuneena. Oletin leikkaukseni olevan tosi helppo verrattaen, koska en halunnut mitään muotoilua, vaan pelkän suoristuksen. Lääkäri Kaarlo Ståhlberg kuitenkin kertoi kyseessä olevan aika iso operaatio, ja että nenän sisällä on moni kohta vaurioitunut. Nukutuksessa siis, sitä pidin tavallaan hyvänä puolena.
En hirveästi googlaillut tietoa aiheesta, ehkä jotta en vain antaisi itselleni mitään tekosyytä perua hommaa. Kun hoitaja leikkausaamuna kysyi moneen kertaan, että haluanko diapamin, eikö jännitä yhtään, totesin että ei kyllä hirveästi jännitä. Pyysimme että vaimolleni soitettaisiin heti kun leikkaus on ohi. Alustavaksi arvioksi lääkäri oli sanonut että pääsisin pois puolenpäivän aikaan, mutta sitä ei tietenkään voi tarkkaan sanoa. Minut vietiin leikkaussaliin ja peiteltiin lämpimän, mukavan peiton alle. Anestesialääkäri sanoi, että sano hyvää yötä, nyt menee nukutusaine. Sanoin hyvää yötä ja nukahdin välittömästi.
Puoleenpäivään mennessä ei ollut soitettu ja vaimoni tuli käymään kuullakseen että olen yhä leikkauksessa. Vaimoni meni kahvilaan odottamaan soittoa. Jotakuinkin sen jälkeen minut herätettiin. Vähän ajan kuluttua tulin hieman enemmän tolkkuihini ja lääkäri tuli kertomaan minulle, että leikkaus oli jo ohi ja minua alettiin herättämään, niin verta alkoi vuotaa septumin takaosasta uudestaan. Hänet kutsuttiin takaisin ja minut nukutettiin uudestaan. Verta oli muutenkin vuotanut tavanomaista enemmän leikkauksen aikana. Oloni oli hyvin epämukava, koska nenän ja nielun väliosa oli tukittu kahdella "vaseliinitamponilla", joiden tehtävä oli estää veren vuotaminen. En pystynyt juuri puhumaan niiden takia ja nielaiseminen tai jopa pieni kielen liikuttelu sai aikaan yskimis ja kakomisreaktion. Oli todella ahdistavaa. Tamponista lähti pienet narut, jotka tulivat suusta ulos. Lääkäri sanoi, ettei osaa sanoa milloin ne otetaan pois. Ei ainakaan pariin tuntiin. Joskus niitä joutuu pitämään kaksi vuorokautta. On kuulemma harvinaista, että takatamponeja joudutaan edes laittamaan, kuulemma n. yhdelle vuodessa. Kiittelin erikoishyvää onneani. Odottelin, pyysin hoitajalta paperia ja kirjoitin, että minun on todella paha olla tamponien takia. Pyysin kysymään lääkäriltä onko mitään mahdollisuutta ottaa niitä pois. Hoitaja tuli takaisin ja sanoi ettei ainakaan vielä.
jatkuu...
Nenäleikkaus
5
2144
Vastaukset
- joukomyyra1
Vaimoni soitti taas klinikalle ja kuuli että olen ollut jo monta tuntia hereillä. Hänelle ei oltu soitettu, vaikka hän vielä kerran oli asiaa toivonut. Hän oli raivoissaan ja huusi hoitajalle. Hoitaja oli ymmärtänyt että vaimolle toivottiin soitettavan sitten kun olen tolkuissani. Hoitaja kertoi myös, että todennäköisesti joudunkin jäämään yöksi klinikalle. Vaimo saapui 5 minuutissa paikalle. Hän ei yhtään pystynyt peittelemään järkytystään, kun näki kuinka surkeana olin. Edes verinoroja ei oltu naamastani pyyhitty pois. Kirjoitin lappuuni että lekuri selittää. Lääkäri tuli hetken kuluttua paikalle ja selitti vaimolle minkä oli selittänyt minullekin. Kysyin taas voiko takatamponit jo kohta ottaa pois. Lääkäri sanoi, että näyttää siltä että niitä täytyy pitää vielä kaksi vuorokautta. Tuo tieto masensi minut täysin. Kirjoitin lappuuni, että onkohan ne varmasti paikallaan. Lääkäri haki lampun ja kurkkasi nieluun. Vaikka en juuri pystynyt suuta avaamaan, hän huomasi että tamponi oli valunut pois paikaltaan. Hän totesi, että koska sieltä ei näköjään silti vuoda, niin nyppästään tamponit pois. Muut kirjoittaneet ovat kuvailleet takatamponin poistoa kaikkein pahimmaksi osuudeksi koko leikkausprosessissa. Kyllähän se olisi voinut olla inhottavaa, mutta olin niin tyytyväinen tiedosta, että pääsen niistä eroon, että suorastaan nautin tuosta operaatiosta. Niistä taaempi kuulemma oli ollut yhä paikallaan, mutta ei sieltä poiston jälkeen siltikään alkanut vuotaa. Lääkäri näytti piirtämästään kaaviosta, että olisi tarvittessa saanut nykäistyä ne naruilla takaisin paikalleen.
Meille sanottiin, että ainakin pari tuntia vielä tarkkaillaan, että alkaako vuoto uudestaan. Sain mennä jaloittelemaan ja tippa otettiin pois pyynnöstäni. Paikallaan makaaminen oli tuskaa, koska selkäni oli edellisellä viikolla mennyt jumiin. Katselimme tv:tä ja käveleskelin. Olin aika näky jalka- ja käsileikkauksessa olleiden potilaiden joukossa - Hannibal Lechter sairaalakamoissa. Saimme kuitenkin odottaa paljon arvioitua pidempään. Puoli kahdeksalta illalla lääkäri tuli katsomaan minua. Hieman ennen sitä olin saanut jo vaihtaa siviilit ylleni. Kysyin tulisivatko kivut nenässä lisääntymään, minua kun ei juuri mihinkään sattunut. Ei kuulemma tulisi, mikä oli positiivinen yllätys. Lääkäri lähetti meidät kotiin ja jos yön aikana tai seuraavana päivänä, joka on pyhäpäivä, tulisi ongelmia, meidän tulisi mennä korvaklinikan päivystykseen tai kutsua ambulanssi. Kuulemma verenpaineen nousukin saattaa laukaista vuodon uudestaan, joten jopa lätkän katselu olisi kyseenalaista, MM-kisat olivat juuri alkaneet. Tiukka tilanne tuli kun pysähdyimme kotimatkalla Yliopiston apteekille hakemaan lääkkeet. Odotin autossa. Yhtäkkiä tuli kova wc-hätä, ykkönen siis. Vaimolla tuntui kestävän. Sitten aloin stressata sitä, että kun minua stressaa wc-hätä, voi verenpaineeni nousta. Sitten ei Hannibal Lecterillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä käytännössä keskelle katua helpottamaan oloa.
jatkuu...- joukomyyra1
Kotona olin suhteellisen puhelias ja energinen ja positiivisella tuulella. Olin niin helpottunut kun olin päässyt eroon tamponeista ja päässyt kotiin. Etutamponointi tukki täysin koko nenän, eli nielaiseminen oli yhä hieman hankalaa kun nieluun muodostuu aina alipainetta. Tuo tamponi oli tarkoitus itse poistaa seuraavana päivänä. Menimme sohvalle nukkumaan. Hieman torkahdettuani huomasin tamponin liikahtaneen ulospäin. Kello oli yksi yöllä, joten päätin että nyt on huominen ja kävin nykäisemässä tamponit irti. Yllätyin siitä että ne täyttivät lähes koko nenän. Ne jatkuivat ja jatkuivat kuin taikurin naru. Tämän lääkäri oli kuulemma selittänytkin, mutta minulta se oli mennyt ohi. Ne poistettuani oli aika hyvä olo hetken aikaa, nenä oli puhdas ja sain jopa sieltä ihan vähän vedettyä ilmaakin. Menin takaisin sohvalle nukkumaan. Muutaman minuutin kuluttua alkoi verta tulla ihan kunnon noroina. Menin vessaan ja laitoin sideharsoa siihen tukkimaan sen. Herätin vaimon ja sanoin että tuli ehkä tehtyä vähän tyhmästi ja että nyt hieman pelottaa. Päätin askarrella uuden tamponin itse harsosta niin syvälle kun se nyt siitä on mahdollista varovaisesti laittaa. Tämän jälkeen yritin taas nukkua, mutta minulla oli koko ajan sellainen olo, että nielun kautta vuotaa verta jokaisella sydämen sykäyksella suoraan mahalaukkuun. En tiennyt onko se edes mahdollista, mutta siltä tuntui. En uskaltanut nukahtaa, pelkäsin etten enää herää siitä. Kuulemma jos se paha verenvuoto alkaa uudestaan, niin se on valtimoverenvuotoa ja sen kyllä huomaa kun verta alkaa tulla todella runsaasti ja siinä tapauksesa pitää lähteä heti päivystykseen. Tämä tihutus ja epävarmuus oli riipivää. Ravasin puolen tunnin välein vessassa katselemassa pikkufikkarilla nieluun ja vaihtelemassa tuppoja. Stressasi se, että jos tuppo pitää vuodon tulemasta nenästä ulos, niin veri sitten kai valuu sisään. Sitten jossain vaiheesa vaimo alkoi googlailla muiden kokemuksia. Totesimme jonkun muun klinikan neuvovan ottamaan verenvuototilanteessa etukumaran istuvan asennon ja antamaan veren valua sylissä olevaan astiaan, kunnes vuoto tyrehtyy. Tämä voi kuulemma kestää jopa kymmenenkin minuuttia. Samalla voi pitää jotain kylmää niskalla. Kokeilimme ja vuoto loppui kymmenissä sekunneissa. Se jotenkin helpotti mieltä. Yritin taas nukkua, mutten oikein vieläkään uskaltanut.
Seuraava päivä ja yö jatkui aika samaa rataa. Otin rautatabletin huimaukseen verenhukan takia. Jossain vaiheessa vain menin puoli-istuvassa asennossa sohvalle selälleni ja päätin että valukoon veri, nyt yritän nukkua. Vuoto ei enää tuntunut nielussa samalla tavalla kuin aiemmin ja sainkin vähän nukuttua.
Koitti arkipäivä ja soitimme klinikalle. Laitoin lääkärille tekstiviestiä ja klinikalta soitettiinkin ja juttelun jälkeen rauhoitti tieto, että kaikki vuotaminen ja nukkumattomuus on ollut aivan normaalia ja pahimmassa tapauksessa jotkut nielee niin paljon verta, että oksentaa sen ulos. Mikään sellainen ei tuntunut mulla olevan lähelläkään. Lisäksi olin miettinyt, voinko olla huoletta maaten, jolloin veri menee nieluun. Neuvottiin laittamaan esim. sohvatyyny patjan alle, siten että patja nousee n.30 asteen kulmaan. Se oli hyvä niksi. Vuodon arveltiin loppuvan seuraavana päivänä. Aika apaattinen ja väsynyt olin silti. Oli myös morkkis. Olin sitä mieltä, että jos olisin tiennyt mihin olen lähdössä, olisin jättänyt menemättä. Leikkaus voi kuitenkin olla ihmiselle hengenvaarallinen ja nenäleikkaus nimenomaan on yksi plastiikkakirurgian isoimpia operaatioita. Kun tämä kaikki kärsimys on ohi, olen ehkä eri mieltä, mutta en voi olla siitä varma. Kävi mielessä, että jos joku tekee nenäleikkauksen pelkästään esteettisten syiden takia, niin pitää olla sitten kyllä todella iso syy. Suoraan sanottuna en suosittele kenellekään, jos ei ole mitään terveydellistä syytä leikata.
Sain ensimmäistä kertaa syötyä lämmintä ruokaa. Kysyin vielä lääkäriltä että voinko putsailla sieraimia kostutetulla sideharsolla. Kuulemma varovasti voi. Kitarisoihin on ilmestynyt pari valkoista läikkää. En tiedä mitä ne on. Lääkitys on sen verran kova, että eipä ne mitenkään sieltä tunnu.
jatkuu... - joukomyyra1
joukomyyra1 kirjoitti:
Kotona olin suhteellisen puhelias ja energinen ja positiivisella tuulella. Olin niin helpottunut kun olin päässyt eroon tamponeista ja päässyt kotiin. Etutamponointi tukki täysin koko nenän, eli nielaiseminen oli yhä hieman hankalaa kun nieluun muodostuu aina alipainetta. Tuo tamponi oli tarkoitus itse poistaa seuraavana päivänä. Menimme sohvalle nukkumaan. Hieman torkahdettuani huomasin tamponin liikahtaneen ulospäin. Kello oli yksi yöllä, joten päätin että nyt on huominen ja kävin nykäisemässä tamponit irti. Yllätyin siitä että ne täyttivät lähes koko nenän. Ne jatkuivat ja jatkuivat kuin taikurin naru. Tämän lääkäri oli kuulemma selittänytkin, mutta minulta se oli mennyt ohi. Ne poistettuani oli aika hyvä olo hetken aikaa, nenä oli puhdas ja sain jopa sieltä ihan vähän vedettyä ilmaakin. Menin takaisin sohvalle nukkumaan. Muutaman minuutin kuluttua alkoi verta tulla ihan kunnon noroina. Menin vessaan ja laitoin sideharsoa siihen tukkimaan sen. Herätin vaimon ja sanoin että tuli ehkä tehtyä vähän tyhmästi ja että nyt hieman pelottaa. Päätin askarrella uuden tamponin itse harsosta niin syvälle kun se nyt siitä on mahdollista varovaisesti laittaa. Tämän jälkeen yritin taas nukkua, mutta minulla oli koko ajan sellainen olo, että nielun kautta vuotaa verta jokaisella sydämen sykäyksella suoraan mahalaukkuun. En tiennyt onko se edes mahdollista, mutta siltä tuntui. En uskaltanut nukahtaa, pelkäsin etten enää herää siitä. Kuulemma jos se paha verenvuoto alkaa uudestaan, niin se on valtimoverenvuotoa ja sen kyllä huomaa kun verta alkaa tulla todella runsaasti ja siinä tapauksesa pitää lähteä heti päivystykseen. Tämä tihutus ja epävarmuus oli riipivää. Ravasin puolen tunnin välein vessassa katselemassa pikkufikkarilla nieluun ja vaihtelemassa tuppoja. Stressasi se, että jos tuppo pitää vuodon tulemasta nenästä ulos, niin veri sitten kai valuu sisään. Sitten jossain vaiheesa vaimo alkoi googlailla muiden kokemuksia. Totesimme jonkun muun klinikan neuvovan ottamaan verenvuototilanteessa etukumaran istuvan asennon ja antamaan veren valua sylissä olevaan astiaan, kunnes vuoto tyrehtyy. Tämä voi kuulemma kestää jopa kymmenenkin minuuttia. Samalla voi pitää jotain kylmää niskalla. Kokeilimme ja vuoto loppui kymmenissä sekunneissa. Se jotenkin helpotti mieltä. Yritin taas nukkua, mutten oikein vieläkään uskaltanut.
Seuraava päivä ja yö jatkui aika samaa rataa. Otin rautatabletin huimaukseen verenhukan takia. Jossain vaiheessa vain menin puoli-istuvassa asennossa sohvalle selälleni ja päätin että valukoon veri, nyt yritän nukkua. Vuoto ei enää tuntunut nielussa samalla tavalla kuin aiemmin ja sainkin vähän nukuttua.
Koitti arkipäivä ja soitimme klinikalle. Laitoin lääkärille tekstiviestiä ja klinikalta soitettiinkin ja juttelun jälkeen rauhoitti tieto, että kaikki vuotaminen ja nukkumattomuus on ollut aivan normaalia ja pahimmassa tapauksessa jotkut nielee niin paljon verta, että oksentaa sen ulos. Mikään sellainen ei tuntunut mulla olevan lähelläkään. Lisäksi olin miettinyt, voinko olla huoletta maaten, jolloin veri menee nieluun. Neuvottiin laittamaan esim. sohvatyyny patjan alle, siten että patja nousee n.30 asteen kulmaan. Se oli hyvä niksi. Vuodon arveltiin loppuvan seuraavana päivänä. Aika apaattinen ja väsynyt olin silti. Oli myös morkkis. Olin sitä mieltä, että jos olisin tiennyt mihin olen lähdössä, olisin jättänyt menemättä. Leikkaus voi kuitenkin olla ihmiselle hengenvaarallinen ja nenäleikkaus nimenomaan on yksi plastiikkakirurgian isoimpia operaatioita. Kun tämä kaikki kärsimys on ohi, olen ehkä eri mieltä, mutta en voi olla siitä varma. Kävi mielessä, että jos joku tekee nenäleikkauksen pelkästään esteettisten syiden takia, niin pitää olla sitten kyllä todella iso syy. Suoraan sanottuna en suosittele kenellekään, jos ei ole mitään terveydellistä syytä leikata.
Sain ensimmäistä kertaa syötyä lämmintä ruokaa. Kysyin vielä lääkäriltä että voinko putsailla sieraimia kostutetulla sideharsolla. Kuulemma varovasti voi. Kitarisoihin on ilmestynyt pari valkoista läikkää. En tiedä mitä ne on. Lääkitys on sen verran kova, että eipä ne mitenkään sieltä tunnu.
jatkuu...Seuraavan yön nukuin todella hyvin verrattuna edellisiin. Yli 5 tuntia putkeen ja sitten vielä melkein neljä. Olin tehnyt elämää helpottavan keksinnön, teippasin 10x10cm kokoisesta sideharsosta sikarinmuotoisen rullan ja teippasin sen "viiksiksi". Näin ei tarvinnut koko ajan olla varomassa alkavaa verenvuotoa eikä pitelemässä tuppoa. Vuoto ei nimittäin ollut vieläkään loppunut. Illalla parvekkeella istuessani toinen sierain aukesi vähäksi aikaa, mikä helpotti juttelemista ja syömistä tosi pajon.
Seuraavan yön nukuin jo verraten loistavasti. En edes pitänyt sideharsoviiksiä enkä mitään tuppoja enää. Kuulemma nukkuessani hengitän nenän kautta vaikka väkisin. Sen takia se tamponi oli varmasti ekana yönä lähtenytkin. Ja se että väkisin puuskuttaa tukossa olevan nenän auki, varmasti hidastaa verenvuotokohtien paranemista. Uskaltauduin aamulla kokeilemaan putsata nenän sisään viikoksi laitettuja putkia topsy-puikolla. Tuntuu että putsaaminen avasi taas hieman lisää sieraimia. Aina välillä on melko hyvä olo. Harmillisesti tähän sattui kuin päivälleen tilatut ensimmäiset hellepäivät juuri leikkauksen jälkeen. Myös ensimmäiset siitepölyt ovat saapuneet. Aluksi nauratti että eipä paljon haittaa kun on nokka tukossa joka tapauksessa, mutta nyt kun se alkaa aueta, olisi ehkä mukavampaa toisin.
VINKKEJÄ LEIKKAUKSEEN AIKOVALLE TAI SIITÄ TOIPUVALLE:
-Jos syy on pelkästään esteettinen, mieti vielä kannattaako mennä.
-Älä ota etutamponia pois liian aikaisin niinkuin minä tein.
-Hanki lamppu, jolla on hyvä tähystellä nenään ja suuhun. Itselläni oli ihan sattumalta sellainen pikkulamppu, jossa on käännettävä pää. Se on ollut loistava.
-Ohjeiden mukaan pitää olla saattaja, joka on kanssasi ensimmäisen yön. Ainakin oma leikkaukseni oli niin iso, että suosittelisin että ainakin kolme ensimmäistä päivää joku olisi kanssasi.
-Hanki riittävästi sideharsopalasia apteekista verenvuotoa varten. Kannattaa ostaa myös teippiä, jolla voi teipata kasvoille.
-Kannattaa hankkia rautatabletteja. Auttaa jos huimaa verenhukan takia. Ne voi kyllä aiheuttaa ummetusta, joten kannattaa käydä ennen ottamista vessassa.
-Jos ei heti tee mieli syödä, kannattaa juoda esim. kylmää uheilujuomaa pillillä. Siitä saa voimaa.
-Kannattaa hankiia bepanthenia tai vastaavaa rasvaa kuivuviin huuliin.
-Yritä toipuessasi ajatella positiivisesti ja ottaa lungisti. Panikointi ei auta.
-Ei kannata katsella mitään liian dramaattista ja kiihdyttävää esim. tv:stä. Kannataa varata kevyttä viihdettä.
-Jos joku mietityttää, niin ainakin minun kirurgilleni voi toipuessa laittaa tekstarilla kysymyksen kuulemma milloin vain. - Jouko Myyrä
joukomyyra1 kirjoitti:
Seuraavan yön nukuin todella hyvin verrattuna edellisiin. Yli 5 tuntia putkeen ja sitten vielä melkein neljä. Olin tehnyt elämää helpottavan keksinnön, teippasin 10x10cm kokoisesta sideharsosta sikarinmuotoisen rullan ja teippasin sen "viiksiksi". Näin ei tarvinnut koko ajan olla varomassa alkavaa verenvuotoa eikä pitelemässä tuppoa. Vuoto ei nimittäin ollut vieläkään loppunut. Illalla parvekkeella istuessani toinen sierain aukesi vähäksi aikaa, mikä helpotti juttelemista ja syömistä tosi pajon.
Seuraavan yön nukuin jo verraten loistavasti. En edes pitänyt sideharsoviiksiä enkä mitään tuppoja enää. Kuulemma nukkuessani hengitän nenän kautta vaikka väkisin. Sen takia se tamponi oli varmasti ekana yönä lähtenytkin. Ja se että väkisin puuskuttaa tukossa olevan nenän auki, varmasti hidastaa verenvuotokohtien paranemista. Uskaltauduin aamulla kokeilemaan putsata nenän sisään viikoksi laitettuja putkia topsy-puikolla. Tuntuu että putsaaminen avasi taas hieman lisää sieraimia. Aina välillä on melko hyvä olo. Harmillisesti tähän sattui kuin päivälleen tilatut ensimmäiset hellepäivät juuri leikkauksen jälkeen. Myös ensimmäiset siitepölyt ovat saapuneet. Aluksi nauratti että eipä paljon haittaa kun on nokka tukossa joka tapauksessa, mutta nyt kun se alkaa aueta, olisi ehkä mukavampaa toisin.
VINKKEJÄ LEIKKAUKSEEN AIKOVALLE TAI SIITÄ TOIPUVALLE:
-Jos syy on pelkästään esteettinen, mieti vielä kannattaako mennä.
-Älä ota etutamponia pois liian aikaisin niinkuin minä tein.
-Hanki lamppu, jolla on hyvä tähystellä nenään ja suuhun. Itselläni oli ihan sattumalta sellainen pikkulamppu, jossa on käännettävä pää. Se on ollut loistava.
-Ohjeiden mukaan pitää olla saattaja, joka on kanssasi ensimmäisen yön. Ainakin oma leikkaukseni oli niin iso, että suosittelisin että ainakin kolme ensimmäistä päivää joku olisi kanssasi.
-Hanki riittävästi sideharsopalasia apteekista verenvuotoa varten. Kannattaa ostaa myös teippiä, jolla voi teipata kasvoille.
-Kannattaa hankkia rautatabletteja. Auttaa jos huimaa verenhukan takia. Ne voi kyllä aiheuttaa ummetusta, joten kannattaa käydä ennen ottamista vessassa.
-Jos ei heti tee mieli syödä, kannattaa juoda esim. kylmää uheilujuomaa pillillä. Siitä saa voimaa.
-Kannattaa hankiia bepanthenia tai vastaavaa rasvaa kuivuviin huuliin.
-Yritä toipuessasi ajatella positiivisesti ja ottaa lungisti. Panikointi ei auta.
-Ei kannata katsella mitään liian dramaattista ja kiihdyttävää esim. tv:stä. Kannataa varata kevyttä viihdettä.
-Jos joku mietityttää, niin ainakin minun kirurgilleni voi toipuessa laittaa tekstarilla kysymyksen kuulemma milloin vain.Jo pari viikkoa leikkauksen jälkeen oli aika paljon positiivisemmat fiilikset kuin edellä kirjoittamani. Heti kun nenään laitetut muoviputket viikon päästä otettiin pois, niin molemmat sieraimet aukesivat kuin taikaiskusta ja olo oli hyvä. Ilma kulki paremmin kuin koskaan ennen. Toivuin hyvin. Verenvuoto jatkui vielä tipoittanin reilun viikon verran. Urheilla ei saanut kuukauteen. Yleiskunto nousi vasta parin kolmen kuukauden aikana kun pikkuhiiljaa lisäsin urheilun määrää.
Enää ei leikkaukseen meneminen kaduta, vaan olen joka päivä iloinen siitä että tein sen. Siitepölyt eivät haitanneet kertaakaan. Nenä ei mene niin helposti tukkoon enää. Nenähuuhtelukannulla huuhteleminen onnistuu ensimmäistä kertaa. Ennen ei vain vesi mennyt läpi. Tuntuu että aivotkin toimivat paremmin kun saavat paremmin happea. Voi toki olla psykologistakin. Ulkonäöllinen itsetuntokin on noussut. Enää ei tunnu vaivaannuttavalta katsoa vierasta ihmistä suoraan silmiin läheltä. Ennen teki aina mieli kääntää päätä vähän poispäin, kun nenä on niin vinossa. Vaikka nenä ei luotisuora vielä olekaan, niin kuitenkin paljon suorempi. Leikkauksesta ei ole jäänyt jälkeäkään, vaikka koko klyyvari avattiin ihan kokonaan. Onnea kaikille leikkaukseen aikoville!
- Anonyymi
Sun kertomus oli hyvä! kiitos tästä. vaikka kauan onkin aikaa. Olen itse menossa ståhlbergille samantyyppiseen operaatioon niin kiinnostaa lukea kyllä kaikki kokemukset mitä netin syövereistä löytyy !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p632013Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,551731- 591634
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51557Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61535Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61455Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81326Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121291Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41183Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41158