siinä yksityisetsivää olekaan, mutta siis joka tapauksessa rikosromaanista on kyse.
Näyttää siltä, että siitä tulee sen mielenkiintoinen, että voisin yrittää sen julkaisemista.
Ilmeisesti "dekkarin" käsikirjoitus kannattaa lähettää mieluummin Johnny Nigaan kuin WSOY;hyn tai ennen LIKE:en kuin Tammeen.
Vai onko merkitystä?
Näyttää siltä, että siitä tulee sen mielenkiintoinen, että voisin yrittää sen julkaisemista.
Ilmeisesti "dekkarin" käsikirjoitus kannattaa lähettää mieluummin Johnny Nigaan kuin WSOY;hyn tai ennen LIKE:en kuin Tammeen.
Vai onko merkitystä?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Myös Nordbooks ottaa vastaan dekkari käsikirjoituksia ja muitakin. Kyseessä on pienkustantamo. Kannattaa käydä katsomassa kustantamon sivuilla.
... sehän se on just niin ovelaa sitten kertakaikkiaan kun ei oikein selviä täälläkään Kirjailijanalut palstalla että mikä se on se kaikkein gloorious
olla minkä
tallin polle
juuh !
Tämäkin palsta voisi tehdä Kirjailijanaluille selkeämmäksi kaikki nyanssit ja käytännöt,
ettei Kirjailijanalku
ihan loppumetreillä sitten mokaa
aivan totaalisesti.......
Tallin? Polle? Ilkeilyä?
Miksi?
... mä mitään ilkeilyä harrasta, kun sehän tässä eilisessä kirjoituksessani oli idea, että Kirjailijanalut palstalla olisi vaikkapa listat genren mukaan, että mihinkä kustantamoon kannattaa lähettää kässäri, ettei nyt sitten käy niin, että...
ähh! ... mitä mä eilen oikein tarkoitinkaan... joo... että jos esim. minä lähettäisin dekkarikässärin, niin mille kustantamolle,
eli aivan samalla tavalla pähkäilisin kuin aloittajakin,
että mikä on se
arvostetuin kustantamo tällä hetkellä dekkarille
?
Eiköhän meistä aloittelevista kirjailijoista suurin osa ole sellaisessa asemassa, että kirja kannattaa lähettää kaikille mahdollisille kustantamoille, eikä haaskata aikaa sen miettimiseen, että mikä nyt olisi paras tai arvostetuin. Ottaen huomioon, että vastauksen kestämiseen voi mennä vuosi, ja se todennäköisimmin on negatiivinen.
Tarkoitus ei ole masentaa ketään vaan olla realistinen. Itse olen juuri saanut kustannussopimuksen kahteen kirjaani, mutta se vaati juuri sitä, että viimeisten muutaman vuoden aikana olen lähettänyt useamman kirjantekeleen käsikirjoituksen KAIKKIIN Suomen kustantamoihin. Hylkykirjeitä kertyi siis noin 60 ennen kuin tärppäsi.
Alla oma listani kustantamoista. En tiedä, ovatko kaikki kiinnostuneita dekkareista, mutta sehän selviää helposti kustantamon nettisivulta, tai jos olet epävarma, kysäise kustantajalta pikaisesti sähköpostilla etukäteen. Moni kustantamohan ottaa nyt käsikirjoituksia vastaan myös sähköpostilla, joten kässärin lähettäminen "kaiken varalta" ei edes maksa mitään eikä vie kuin puoli minuuttia.
http://wsoy.fi/yk/contact/show/FAQ?contentId=82
http://www.otava.fi/otayhteytta/haluatko_kirjailijaksi/fi_FI/aiotko_kirjailijaksi/
http://www.gummerus.fi/Page.asp?sivuID=305
http://www.like.fi/sivu.php?id=2
http://www.paasilinna.fi/ota-yhteytta/haluatko-kirjailijaksi/
http://www.lk-julkaisut.fi/kirjailijaksi.html
http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Categories/CustomerInformation
http://www.sammakko.com/index.php?option=com_content&task=view&id=17&Itemid=32
http://www.teos.fi/fi/yhteystiedot/index.php?kirjailijaksi
http://www.nemokustannus.fi/fi/miten-tulla-kirjailijaksi.html
http://www.siltalapublishing.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=5&Itemid=8
http://www.tammi.fi/sivut/35
http://www.atenakustannus.fi/index.php?pagecat=5&page=kirjoitatko
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/kasikirjoitusten_lahettaminen/
Eiköhän kannata pistää kaikki energia sen keskeneräisen tekstin saamiseen valmiiksi ja hiontaan, hiontaan ja vielä kerran hiontaan. Mihin sen aikanaan laittaa, se on sen ajan murhe.
Kaikkiin tietenkin, on kokolailla selvä vaihtoehto. Siis kaikkiin, jotka sentyyppistä tekstiä julkaisee. Esimerkiksi dekkaria tai muuta kepeämpää ei varmaan kannata pistää Sammakkoon tai Savukeitaaseen.
ja kun kaikki lähetetään kässärimme kaikkialle niin kustantamot ovat tukossa.
poipqiwqp:lle heitän oletuksen ja kysymyksen joista toivottavasti et provosoidu vaan vastaat meille muille potentiaalisille massapostittajille opiksi. eli että jos lähettää tekstinsä 60 kustantamoon, eivät loppupään kustantamot varmaan enää ole niitä kaikkein tunnetuimpia/arvostetuimpia/suurimpia. eli olisitko jossakin abouttia kymmenennen hylyn jälkeen voinut suoraan hypätä sinne kustantamoon 60. tämä ei ole retorinen kysymys. mitä itse sanot nyt jälkeenpäin, olisitko jo etukäteen käytettävissä olevan tiedon perusteella voinut pudottaa kuudenkymmenen listasta kuinka monta postituksen kohdetta pois?
Eli en suinkaan lähettänyt yhtä kässäriä kuuteenkymmeneen eri kustantamoon, vaan 3-4 kässäriä 10-20 eri kustantamoon.
En usko, että etukäteen voi tietää, koska ja missä tärppää. Kustannuspäätöshän riippuu paitsi siitä, onko kirjoittanut tarpeeksi hyvän kirjan, niin monista muista asioista: esimerkiksi onko kustantajalla juuri silloin tarvetta juuri sen tyyppiselle kirjalle, jota olet tarjoamassa. Jos vaikka uuden dekkarin kässäri tipahtaa Tammen kustannustoimittajan postilaatikkoon samana päivänä kun Leena Lehtolainen on ilmoittanut jättävänsä Tammen ja siirtyvänsä Otavan leipiin, uusi lupaava dekkaristi saa todennäköisesti paljon enemmän huomiota kustannustoimittajalta kuin olisi saanut vielä edellisellä viikolla. (teoreettinen esimerkki - en ole kuullut, että Lehtolaisella todellisuudessa olisi tällaisia suunnitelmia).
En usko myöskään, että kustantamon "suuruus" tai "tunnettavuus" välttämättä merkitsee "paremmuutta". Isoissa ja nimekkäissä kustantamoissa varmasti on hyvät puolensa, mutta toisaalta nyt kun olen saanut itse kokemusta pienen kustantamon kanssa työskentelystä niin olen ollut tyytyväinen. Isossa kustantamossa kirjani olisivat saattaneet jäädä suurempien tähtien bestsellereiden varjoon, kun taas uudessa ja pienessä kustantamossa olen se tähtikirjailija ja kaikki kustantamon resurssit on nyt suunnattu kirjojeni markkinoimiseen, mikä on aivan upeaa.
Kukin tyylillään ja mikä sopii äidille, ei sovi tyttärelle, eli en ollenkaan väitä, että massapostitus on ainoa oikea tapa saada kirjalle kustantaja, vaikka se itselleni toimikin. Itse vain kyllästyin siihen, että lähetin kirjan yhdelle kustantajalle, puolen vuoden kuluttua tuli "ei kiitos", lähetin toiselle, puolen vuoden kuluttua tuli "ei kiitos" jne ja tulin siihen tulokseen, että yhtä hyvin voisin lähettää kaikki valmiit kässärini kaikille kustantajille saman tien - muutenhan yhdelle kirjalle kustannussopimuksen saamiseen saattaisi mennä 10 vuotta!
Olet oikeassa, systeemi on järjetön. On pakko lähettää kaikille tai ainakin hyvin moneen paikkaan. Sitten kustantamot hukkuvat meidän tuotoksiin, tuskastuvat raakileisiin. Asennoituvat jo valmiiksi kielteisesti, ettei noiden joukosta mitään löydy.
Vaan mitäs teet, kun systeemi on mikä on. Vastaus kestää valovuosia, ei voi odottaa ensiksi kahta kolmea ja lähettää sitten vasta seuraaviin kahteen tai kolmeen jne.
viestini kumpusi ed. viestin ajatuksesta että kannattaa postittaa "kaikkiin" kustantamoihin ja sinun mainintaasi 60 kustantamosta, minkä heti oikaisit. 10 kustantamoa on ihan ok. 20:en ei taitaisi oma sinnikyytteni riittää.
ja juu, suuruus ja tunnettuus eivät VÄLTTÄMÄTTÄ kerro paremmuudesta vaikka todennäköisesti sen tekevätkin, riippuen siitä mitä paremmuudella tarkoitetaan, mihin en nyt mene varsinkaan kun ei itselläni ole yhtään julkaistua teosta. puhuin tunnetuimmista/arvostetuimmista/suurimmista tarkoittaen näillä kolmella vaihtoehtoisia, ei yhtä aikaa voimassaolevina ominaisuuksina. vaikka ne useimmiten varmaan ovat huoh.
jos nyt tästä toisaalta ja toisaalta pitäisi jotain vetää yhteen niin kerron tähän loppuun mitä eräs kirjoituskurssin vetäjä sanoi: hän sanoi, että valtaosa kustantajilla kiertävistä teoksista on paskaa ja vieläpä samaa joka paikassa kiertävää paskaa. hän sanoi että jos kirjoitamme hyvän kirjan ei läpimeno ole lainkaan ongelma. ongelma on kirjoittaa hyvä kirja. täälläkin on usein hämmästelty julkaistavien kirjojen huonoa tasoa. ottamatta siihen kantaa, niin ehkä ne ovat kuitenkin paskasta parhaat. useimmat kirjoittajat varmaan kokevat kirjoittavansa erinomaisia kässäreitä, joita vaan ei ymmärretä, mutta onko niin. itse voin tunnustaa ähkineeni viime talvena kasaan kässärin, joka on parissa paikassa tarjolla mutta jota itse en kustantaisi huoh.
mutta eipä surra. pitää vaan opetella kirjoittamaan paremmin. kirjoituskurssit eivät ole huono vaihtoehto, vaikka niitäkin usein täällä mollataan.
olen miettinyt tuota hitausongelmaa. normikustannustoimittaja tunnistaa varmasti ensivilkaisulla kelvottoman tekeleen, joten periaatteessa yksi toimittaja voisi käyttää päivässä esimerkiksi tunnin siihen, että kelvottomat siivottaisiin jonosta pois tulojärjestyksessä ja jäljelle jäisivät harkintaan vain ne joilla on toivoa. mutta. nopea vastaus kustantamosta merkitsisi sitä, että pöytälaatikot ruvettaisiin tyhjentämään kustantamoihin, "kun sieltä kerran saa vastauksen viikossa niin eihän siinä mitään menetä" :D kelvottomien kässäreiden määrä räjähtäisi käpäliin.
... onpas täällä tullut tekstiä, ja minä kun kävin vaan asioilla kaupungilla, voi hyvänen aika sentään. Ja nyt kun äkkiseltään luin, niin sitä ihmettelen, että ei muka pitäisi lähettää dekkarikässäriä sammakolle tai savukeitaalle,
minä kun näistä nykyisistä kustantamoista olen saanut sellaisen käsityksen, että juuri nämä kaksi jos julkaisevat jotakin niin se on sitten heti
huippua !
.......... siis olen väärässä..... ai en ole........... olen.......
?
Eiköhän kustantamoihin lähetetä jo nyt tekstiä periaatteella tyhjennän pöytälaatikosta mitä siellä on.
Tälläkin palstalla toistuu silloin tällöin lause "lähetin kokeeksi". Tämmöisten kokeiluiden tuloksena ne kustannustoimittajat sitten suhtautuvat jo valmiiksi nihkeästi joka tuotokseen, jota ei kirjoita joku niille entuudestaan tuttu. Tai jonka sukunimi on Hyry tai Paasilinna tai Oksanen - niitä ne ehkä katsovat pitempään: olisikohan toi jotain sukua sille ja sille.
Tavallisella Taavi Tönösellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hioa ja hioa, laittaa arvostelupalveluun, ehkä toiseenkin ja niiltä tulleen palautteen perusteella hioa edelleen.
näinpä. tuosta nimen vaikutuksesta tuli mieleen muuttaa sukunimeni. päätalo vihjaa kirjoissaan, että kun sotien jälkeen tampereelta löytyi nipuittain uusia maineikkaita kirjailijoita kävivät silloiset alut postittamassa kässärinsä tampereelta että saivat pakettiin lupaavan kaupungin postileiman :D
on muuten kustantamot hidastuneet noista ajoista, mutta toki tarjokkaiden määräkin lisääntynyt. miten lienee kustannetun kaunokirjallisuden nimikkeiden määrä kehittynyt? myynti ainakin taitaa olla noista ajoista laskenut. mutta muuten ei kirjailijanalun maailma ole 50 vuodessa paljon muuttunut. kun lukee päätalon hyvästi iijokea niin samantyyppistä jukertamista se on edelleen yrittää saada esikoinen valmiiksi ja läpi.
... niin tuli ihan mieleeni
salamavälähdys:
jos joku / jotkut kustantamot alkaisivatkin julkaista sellaista
buu-kirjallisuutta,
elikkäs kustantaisivat sellaiset pari kolme kässäriä, jotka olisivat ihan karseen raakoja hiomattomia pökäleitä !
... siis onko tässä nyt kustantajille kehittymisen mahdollisuuden avaimet valmiiksi annettuna....... ja saanko keksijäpalkinnon.....
?
"Tavallisella Taavi Tönösellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hioa ja hioa, laittaa arvostelupalveluun, ehkä toiseenkin ja niiltä tulleen palautteen perusteella hioa edelleen."
... niin siis
Käytän järkeäni
tuosta kohdasta pälähti mieleeni ylläoleva kirjoittamani,
ja siis vuositasolla kustantamo julkaisisi pari kolme sellaista
hiomatonta kässäriä.
Wau !
Voisi olla hyvä tuo idea. Julkaisisivat muutaman kässärin "älä tee näin". Ihan tekijän nimellä ja naamakuvalla.
Voisi niiden keskeneräisten sain ekan kerran saunan vintillä -tyylisten kässäreiden määrän tippuvan.
:D
ei naurata pilkka jota parhaansa yrittävät kirjailijanalut osoittavat toisille parhaansa yrittäville aluille. vielä vähemmän naurattaa jos kyseessä on jo kirjan julkaissut ihminen. huoh. varsinainen vertais"tuki"palsta.
ilkeys on hyvä yleishumanismin kohde. sitä on helppo paheksua kun se tapahtuu kaukana, mutta kun itse lohkoo pilkallisia repliikkejä se on vain huumoria tai kritiikkiä joka pitää kestää tai on tiukkapipo.
Minun mielestäni tuo varoittavien esimerkkien julkaisu oli aivan valloittava idea! Eli en nyt todellakaan naura täällä pilkallisessa mielessä.
Itsekritiikki on yhä harveneva luonnonvara. Ei se huonojen kässäreiden julkaisu olisi kuin hiukan erilainen versio tosi-teeveeohjelmista, jonne ihmisillä on tunkua nolaamaan itseään.
Ehkei tänä päivänä ihmistä pysäytä edes se, että saa julkaistuksi huonon kässärin ja ihmiset ehkä nauravat. Maine vain kasvaa, naama tunnetaan.
... taiteilijoiden
wau-kirjallisuus !!!!!!!!!......... sitähän se sitten olisi !
Voisi minullakin olla mahiksia:)
Kylä siitä hieno sarja tulisi. Ei tarvitsisi koko kirjaa ehkä julkaista, vaan parhaita paloja useasta. Ja tietysti kirjoittajan kuva ja esittely mukaan, jotta saavat kuuluisuutta ja pääsevät uransa alkuun, ekshibitionalisteina. Tai siis piti sanoa 'pääsemme', koska minultahan olisi myös mukana katkelma.
... tekikö muuten S24 Kirjailijanalut sen
kirjan
?
......... jos, niin sitähän voisi sitten siellä ensi syksyn kirjamessuilla nakkikioskilla myydä, pistettäiskö naamarit naamalle
vai
EI
?
Melkein kaikki Suomen kustantajat löytyvät osoitteesta: www.kustantajat.com
Voisi ne kuvat ja esittelyt ehkä jättää pois. Kyseessä olisi tavallaan oppikirja (miten ei pidä kirjoittaa), toisaalta se olisi myös humoristinen. Tahatonta huumoria, mutta hauskaa silti. Kustannustoimittaja voisi kommentoida kunkin katkelman virheitä. Kyllä minä saattaisin sellaisen kirjan ostaakin, jos se vaikuttaisi niin hauskalta ja hyödylliseltä, että siitä voisi lukea parhaita paloja kavereilleen ja he nauraisivat. Tai jos itse nauraisin.
Joku voi vielä napata tämän idean. Hyvä, scarabeus.
...
herrat ne jaksaa
huseeraa
...
Häkämiehen ala-aste-tuotteen...ei kiitos.