Olen nyt lukiossa käynyt kaksi vuotta saamatta suurempia tuloksia aikaan. Alussa meni niin pirun hyvin kun oli kavereita, mutta sitten kun kaverit vaihtoivat koulua niin minulta meni kaikki opiskelu motivaatio. Miettikää nyt... Joutuu yksin murjottamaan kaikki välitunnit ja koulupäivät jotka muutenkin tuntuu niin pitkiltä, ja olen vielä vapaa ajallakin yksinäinen ihminen!
Olen yrittänyt tunneilla olla ajatellen että voinpa nyt ainakin keskittyä kunnolla opiskeluun, mutta kun näkee että kaikki muut on niin iloisia ja juttelee keskenään... Sitä ei vaan jaksa. Tykkään kyllä sinällään uuden oppimisesta, mutta tuo lukio opiskelusta saatava tieto tuntuu niin turhalta (paitsi ehkä joku matematiikka ja fysiikka) eikä se jää mieleen kun ehkä seuraavaan kokeeseen asti jonka jälkeen aivot taas nollautuu. Hyötyykö tästä nyt muuta kun ne hiton kiiltävät paperit jolla pääsee jatko-opintoihin? En usko että olisin tämän jälkeen kovin paljoa entistä viisaampi. Viimeinen niitti oli kun meno oppitunneilla on välillä niin lapsellista että opettajakin suuttuu koko luokalle. Välillä sitä miettii että minne lastentarhaan sitä on tultu "viisautta" hankkimaan.
Toisaalta ei minua kiinnosta lukion jälkeen lähteä opiskelemaan vielä kuudeksi vuodeksi että pääsisi joksikin diplomi-insinööriksi tai jotain, mutta kun ei tässä tiedä mitä pitäisi tehdä. Itsekunnioitusta on sen verran että en kuitenkaan halua mihinkään roskahommiin ja päätäkin kyllä löytyy ainakin sen verran että voisin selvitä vaativammistakin hommista kuin kassalla työskentelystä tai siivoamisesta.
Kävin kerran katsomassa minkälaista datanomi opiskelu on, ja voin sanoa että se oli sellaista laiskottelua ja pelleilyä että tuli äkkiä lukiota ikävä, pelkäänkin että muutkin ammattilinjat ovat yhtä surkeita.
Merkonomiksi en halua koska kaupankäynti nyt yleensäkin on sellaista keinottelua, datanomin työ taas tuntuu niin surkealta, liikunnan ohjaajaksi nyt eivät päästäisikään kun liikuntaa harrastana vaan silloin tällöin... Haluaisin tehdä jotain tärkeää joka vaatiikin jotain.
Jotain vinkkejä? Omia kokemuksia? Ainiin, ja ikää minulta löytyy 18 vuotta.
Olen yrittänyt tunneilla olla ajatellen että voinpa nyt ainakin keskittyä kunnolla opiskeluun, mutta kun näkee että kaikki muut on niin iloisia ja juttelee keskenään... Sitä ei vaan jaksa. Tykkään kyllä sinällään uuden oppimisesta, mutta tuo lukio opiskelusta saatava tieto tuntuu niin turhalta (paitsi ehkä joku matematiikka ja fysiikka) eikä se jää mieleen kun ehkä seuraavaan kokeeseen asti jonka jälkeen aivot taas nollautuu. Hyötyykö tästä nyt muuta kun ne hiton kiiltävät paperit jolla pääsee jatko-opintoihin? En usko että olisin tämän jälkeen kovin paljoa entistä viisaampi. Viimeinen niitti oli kun meno oppitunneilla on välillä niin lapsellista että opettajakin suuttuu koko luokalle. Välillä sitä miettii että minne lastentarhaan sitä on tultu "viisautta" hankkimaan.
Toisaalta ei minua kiinnosta lukion jälkeen lähteä opiskelemaan vielä kuudeksi vuodeksi että pääsisi joksikin diplomi-insinööriksi tai jotain, mutta kun ei tässä tiedä mitä pitäisi tehdä. Itsekunnioitusta on sen verran että en kuitenkaan halua mihinkään roskahommiin ja päätäkin kyllä löytyy ainakin sen verran että voisin selvitä vaativammistakin hommista kuin kassalla työskentelystä tai siivoamisesta.
Kävin kerran katsomassa minkälaista datanomi opiskelu on, ja voin sanoa että se oli sellaista laiskottelua ja pelleilyä että tuli äkkiä lukiota ikävä, pelkäänkin että muutkin ammattilinjat ovat yhtä surkeita.
Merkonomiksi en halua koska kaupankäynti nyt yleensäkin on sellaista keinottelua, datanomin työ taas tuntuu niin surkealta, liikunnan ohjaajaksi nyt eivät päästäisikään kun liikuntaa harrastana vaan silloin tällöin... Haluaisin tehdä jotain tärkeää joka vaatiikin jotain.
Jotain vinkkejä? Omia kokemuksia? Ainiin, ja ikää minulta löytyy 18 vuotta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos on jo lukiota pari vuotta takana, etkä muutenkaan tiedä mitä oikeastaan haluaisit jatkossa tehdä, kannattaa vääntää se lukio loppuun! Jos sulla on enää kolmas vuosi (joka muutenkin on sitten lukuloman takia lyhyempi) jäljellä, ei kannata jättää kesken! Onpa sitten jotkut paperit ja saat vielä lisäaikaa miettiä mitä oikeasti haluat.
Lukiosi opon kanssa voit varmasti sopia tapaamisesta ja hän voi yrittää neuvoa sulle kaikenlaisia opiskelupaikkoja ja -aloja sen mukaan, mistä olet kiinnostunut. Nyt äkkiä sinne opolle siis!
Ja jos se opo ei keksi mitään, tai et saa hänen puheistaan mitään irti, koita varata aika jollekin ammatinvalintaohjaajalle, vai ammatinvalinta psykologejakohan ne on.. Kuulostaa ehkä kamalalta, mutta avun voit varmasti löytää ja asiantutevanpa vielä!
Tsemppiä!
Vaihdoin itse iltalukioon kun en jaksanut yksin. Se voisi olla vaihtoehto jos et jaksa päiväkoulussa, mutta toki lukio kannattaa käydä loppuun jos olet jo noin pitkällä ja se antaa lisää vapauksia jatkon suhteen.
Mutta tuosta ei oikein selvinnyt, mistä olet kiinnostunut.