Meni tukkoon tuo sipo vs muut, joten jatketaan tässä.
Kerroin aikaisemmin laskeneeni, että lammin EMH-350 harkkoseinään tiivistyy kosteutta talvikuukausina (teoriassa). Onko kenelläkään lammi-talon tai muunlaisen harkkotalon omistajalla minkäänlaisia kokemuksia asiasta, onko ilmestynyt mitään merkkejä seiniin. Mitä nim. harkko ja ralsa ym, ovat mieltä asiasta.
En ole lietso paniikkia, useimmat seinärakenteet keräävät kosteutta teoreettisissa laskuissa, mutta käytännössä siitä ei aiheudu mitään ongelmia (ilmanvaihto, höyrysulku, tuuletusväli..jne hoitavat asian).
Kerroin aikaisemmin laskeneeni, että lammin EMH-350 harkkoseinään tiivistyy kosteutta talvikuukausina (teoriassa). Onko kenelläkään lammi-talon tai muunlaisen harkkotalon omistajalla minkäänlaisia kokemuksia asiasta, onko ilmestynyt mitään merkkejä seiniin. Mitä nim. harkko ja ralsa ym, ovat mieltä asiasta.
En ole lietso paniikkia, useimmat seinärakenteet keräävät kosteutta teoreettisissa laskuissa, mutta käytännössä siitä ei aiheudu mitään ongelmia (ilmanvaihto, höyrysulku, tuuletusväli..jne hoitavat asian).
Vastaukset 11
Vanhimmat
Allavolevassa listassa on VOIMASSA olevat sertifikaatit rakennustuoteista:
http://www.vtt.fi//rte/certification/esitteet/luettelo voimassa olevista a-4 sertifikaateista.doc
Muillako harkkovalmistajillako kuin sipolla ei ole voimassa olevaa sertifikaattia materiaalin ominaisuuksista?? Eli tällöin niiden u-arvotkin tulisi laskea RakMk C4 mukaisesti?
Eli:
Lammin 400 laskennollinen u-arvo 0,24, siis pelkän harkon. Eristettä P30 167 mm !! Entäs seinä?
Samoin jämäkkä mainostaa 0,15 arvojaan (200 mm eristettä ja ks-kuoret 2x90 mm) => U=0,19 (siis pelkän harkon, entäpä valmis seinä 1 cm saumoilla??)
Olenko väärässä????
Reikäbetonilla (Jämäkkä) on VTT tutkimat arvot, eli se 0.15 on 10mm saumoilla muuratun seinän u-arvo. 0.17 saadaan jos saumoissa ei ole villakaistaa.
Niiden käyttämä polystyreeni on normaalia parempaa u-arvoltaa.
Mulla on tuo VTT raportin nummero jossain, muttei tässä.
Valmistajat tuntuvat mielellään markkinoivan harkkojaan sen kummemmin perustelematta miten he ovat päätyneet (yleensä alhaiseen) u-arvoonsa.
Betoni.com.sta löytyy hyvää tietoa niin harkoista kuin valmiista seinistäkin:
http://www.betoni.com/suunnittelu/default.asp?paa=3&ala1=32&ala2=192
Tuolla olevassa raportissa päästiin 380mm (200mm eristettä) seinän u-arvoon 0.149, valmistajaa ei mainittu.Tuossa seinärakenteessa oli 15mm laastikerros sisä ja ulkopinnassa.
Ainakin EPS-harkkoeriste näkyi olevan listassa, ja sitähän käytetään esim. Lammin kivessä.
Lammikivessähän ei tule eristeiden väliin laastia huonontamaan eristearvoja.
Tarkoitatko sitä väitettä että kosteus kertyy ulkokuoren ja eristeen rajapintaan? Sehän nyt on täyttä potaskaa, eikä perustu mitenkään todellisuuteen.
En väittänyt,että kosteutta todellisuudessa tiivistyy, koska en tiedä tapahtuuko näin.
MUTTA
Laskettaessa näillä materiaalipaksuuksilla, Suomen sääolosuhteissa (Jyväskylä) tulee lopputulokseksi, että vettä tiivistyy välillä marras-maaliskuu.
Mitä sait omista laskelmistasi?
Kastepiste on aina eristeessä. Simuloin rakennetta VTT:n Wulf ohjelmalla, eikä sen mukaan ainakaan kerry minnekkään mitään.
kastepiste on aina eristeessä. Kuitenkin vesihöyry tiivistyy kylmää pintaa vasten. esimerkiksi: sisällä on paljon vesihöyryä, se tiivistyy ikkunan pintaan eikä esimerkiksi 10cm ennen ikkunaa.
Betonielementeissä vesi tiivistyy eristeen ja ulkokuoren betonin väliin, muodostuu jäätä eristeeseen joka muodostaa uuden rajapinnan eristeen sisälle ja näin kerroksittain eriste vettyy/jäätyy. Et kai usko että yks kaks keskelle villaa ilmestyy piste josta alkaa tippua vettä?
Onko tuo VTT:n ohjelma ladattavissa jostain.
Korostan vielä, että haluan keskustelua tästä asiasta, enkä ole julistamassa sitä tai tätä harkkoa / talopakettia muita paremmaksi.
Ps. tarkastan omat laskelmani
Materiaali on läpensä sitä pintaa.
Kyllä se vesihöyry vain tiivistyy sitten villaan sisälle, jos vesihöyry sinne päsee ja kohtaa kastepisteen. Eihän hörysulottomassa rakentamisessa olisi mitään riskiä, jos vesihöyry sinnittelisi höyrynä aina seuraavaan materiaalin vaihdokseen asti ja muuttuisi vedeksi vasta siellä.
Ikuna esimerkissä tiivistyminen luonnollisseti tapahtuu ensimmäisenä kylmimpään kohtaan, eli lasin pintaan. Kostea ilma on kuivaa kevyempää, mutta vesi ei kuitenkaan pysy ilmassa, joten ilmaankin tiivistynvä vesi päätyy pinnalle, joka on viimekädessä lattia.
jompikumpi meistä on väärässä...;)
...niin huomaat kumpi ;)