Olen monesti miettinyt että jos en olisi päässyt hoitoihin, minusta olisi tullut
1) parhaassa tapauksessa täydellisen elämätön sossupummi joka elää 24/7 eskapistisissa maailmoissaan
2) keskipahassa tapauksessa perinteinen sovinistisika (mikäli olisin kyllästynyt ensimmäiseen elämään ja todennut että miehenroolin veto julkisesti on pienempi paha)
3) pahimmassa tapauksessa raiskaaja (jos edellinen olisi sittenkin osoittautunut suuremmaksi pahaksi ja olisin sen seurauksena vihannut normaaleja naisia tarpeeksi).
Itsemurhaan tuskin kykenisin, eikä tiittibileet, työnarkomania, uskonto tai alkoholismikaan ole se mun juttu...
Kellään vastaavia ajatuksia?
1) parhaassa tapauksessa täydellisen elämätön sossupummi joka elää 24/7 eskapistisissa maailmoissaan
2) keskipahassa tapauksessa perinteinen sovinistisika (mikäli olisin kyllästynyt ensimmäiseen elämään ja todennut että miehenroolin veto julkisesti on pienempi paha)
3) pahimmassa tapauksessa raiskaaja (jos edellinen olisi sittenkin osoittautunut suuremmaksi pahaksi ja olisin sen seurauksena vihannut normaaleja naisia tarpeeksi).
Itsemurhaan tuskin kykenisin, eikä tiittibileet, työnarkomania, uskonto tai alkoholismikaan ole se mun juttu...
Kellään vastaavia ajatuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta mietin mitä jos en saakaan diagnoosia ja pääse hoitoihin. Tuumasin että elän sitten sellaisena välimuotona, mutta takaisin äijän rooliin en suostu.
Kuinka eletään välimuotona yhteiskunnassa jossa melkein kaikki on sukupuolittunutta?
Ihmiset tulkitsevat sinut mieheksi ja kohtelevat sen mukaan = olet äijän roolissa = et ole mikään välimuoto.
Välimuoto on korkeintaan sellainen jolla on piilossa vastakkaisen sukupuolen vehkeet. Mutta sen nyt ei luulisi olevan kamalan tuskallista kellekään.
"Välimuoto on korkeintaan sellainen jolla on piilossa vastakkaisen sukupuolen vehkeet. Mutta sen nyt ei luulisi olevan kamalan tuskallista kellekään."
Kai siinä juuri tuota tarkoitettiinkin ja toisaalta kyllä sen leikkauksenkin saa rahalla hankittua thaimaasta ja siihen voi käyttää esim. ulkomaisten psykiatrien lausuntoja, mutta on se vähän ikävä skenaario sitä ajatellen ettet hetua tule koskaan saamaan ja nimenmuutoskin on aika vaikeaa joskin ei mahdotonta. Toki sekin on mahdollista että muuttaa pysyvästi ulkomaille ja käydä koko prosessi siellä, jos pystyy moiseen ja rahat riittää.
Pahimmassa skenaariossa olisin kuollut.
Ai niin, mutta kuolen joka tapauksessa.
Tapasin entisen uusnatsin, joka oli uskossa ja oli kuollut 48 kertaa. Minä jätän uskovaisille nämä, jos en olisi tullut usk.../käynyt läpi hoidot tarinat.
Minä olen hullu,KATOLLINEN ja välimuoto.