Ongelmani on yhteen lauseeseen tiivistettävissä: rakastan tyttöä joka vihaa minua koska rakastan häntä, niin epäloogista kuin se onkin... Kerroin tytölle pari vuotta sitten tunteistani ja silloin tyttö sanoi ekan kerran vihaavansa minua, mutta nyt kahden vuoden jälkeen kun näimme pitkästä aikaa, huomasin että tuunteet on palannut. Miten tässä tilanteessa nyt kannattaa edetä? Yritänkö jutella ihan diipadaapaa, kerronko tunteista vai kuten riina-täti neuvoisi, läpsisin munaa poskelle tai sitten jotain asiallista?
Oon epätoivonen
Yksinäinen poika
10487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä se voisi auttaa
Terveisin, Riina-Täti
kiva ku susta on hyötyä
Epätoivoinen trolli. Häpeä! Trollin pitää olla kunnolla valmisteltu ja moneen kertaan läpimietitty. Tämä on vain tälläinen hetken mielijohteesta kirjoitettu turhuus.
mees hei ite leikkimään puutarhatonttujes kanssa, ei oo trolli
en kato viittiny kirjottaa pitkää juttua turhaan ku ei tuu asiallisia/hyödyllisiä kommentteja.
Epäonnistunut trolli on epäonnistunut.
¨Kerroin tytölle pari vuotta sitten tunteistani ja silloin tyttö sanoi ekan kerran vihaavansa minua,¨
-Olette siis tunteneet jo vuosia. Lähdette hyvältä pohjalta liikkeelle. Onko hän kertonut mitään, miksi vihaisi sinua, et kuitenkaan vaikuta mitenkään hirveältä kirjoituksen perusteella. Vai onko jotain historian traumoja ?
¨mutta nyt kahden vuoden jälkeen kun näimme pitkästä aikaa, huomasin että tuunteet on palannut.¨
-Paljolti mahdollisesti siitä syystä, että asia jäi pari vuotta takaperin täysin auki mielessäsi, kun et tiedä itsekkään, miksi hän ¨vihaa¨ (aika vahva verbi :S) sinua. Tiedätkö hänen tämänhetkisen parisuhdetilanteen ? Jos hän on varattu, niin saattaa tavallaan paniikkireaktiona äyskäistä ¨vihaan sinua¨ virkkeen. Tämä kannattaa (pitää) ehdottomasti selvittää, se (toivottavasti) selventää asioita molempien mielissä, että oletteko toistenne arvoiset, vai pitääkö jatkaa kohti elämän tulevia haasteita ..
¨Miten tässä tilanteessa nyt kannattaa edetä? Yritänkö jutella ihan diipadaapaa, kerronko tunteista vai kuten riina-täti neuvoisi, läpsisin munaa poskelle tai sitten jotain asiallista? ¨
-Olenko sitten niin tylsä, mutta koska olette jollakin asteella tunteneet jo pitkään, niin ihan asialinjalla voisi aloittaa. Jokainen jaksaa 5min puhua face-to-face totuuden nimissä. Mutta itse tiedät henkilön luonteen ja varmasti paljon muutakin, niin eiköhän se tilanne tuo ne oikeat sanat suuhun :)
¨en kato viittiny kirjottaa pitkää juttua turhaan ku ei tuu asiallisia/hyödyllisiä kommentteja¨
-Kirjoitan juuri ainoastaan silloin, kun järkevään viestiketjuun ja ihan järkipuheeseen ruvetaan vastaamaan lapsellisesti .. Toivottavasti jotain hyötyä tästä oli :) Tsemii sulle!
Tuskin RAKASTAT tyttöä. Oot vaan korvia myöten ihastunut. Tytöt säikähtää, jos joku (random)poika tulee yhtäkkiä kertomaan että rakastaa, vaikka ei edes olla kavereita.
¨Tytöt säikähtää, jos joku (random)poika tulee yhtäkkiä kertomaan että rakastaa, vaikka ei edes olla kavereita. ¨
-Mistään randomista ei voida puhua, aloittajahan on tuntenut kyseisen henkilön jo kaksi vuotta, siinä ainakin toisen osapuolen tunteet hioutuvat aika tiiviiksi, jotkut puhuvat rakkaudestakin. Ja tosiaan, tuossa sanotaan, että toinen vihaa :/ Erittäin valitettavaa, ja jopa liian julma tuomio. Mutta pakko kai se on rehellisyyden nimissä sanottava, että mahdollisuudet ovat todella marginaaliset, ei mene kuin elokuvissa, joissa kaksi vihaavaa henkilöä päätyvät ¨vahingossa¨ saman peiton alle .. Halusin vain pitää edellisessä viestissäni toiveet korkealla. Täällä voi kasvottomana todella murtaa toisen, tässä tapauksessa aloittajan.
Tunteiden mahd. syyt tuossa aikaisemmin perustelinkin. Muuta ei voi nyt todeta, ellei aloittaja kommentoi tähän lisää, mikä saattaa olla vaikeaa noiden ylempien kommenttien pohjalta.
ihan ensiks kiitti hyvästä viestistä ja puolusteluista, noi p-reiät on aika rasittavia :D
siis me ollaan tunnettu jotai 3,5 vuotta ja kaks vuotta sit tuli asia puheeks, nii en ollu ihan mikää random, en tiä oliko vaan se aika kuusta vai mikä oli mutta palaute oli rinnastettavissa siihen että (kuvitteellisesti) heittää alasimen kissan hännälle. syynä voi myös olla kaveriporukka ja paineet, ei siinä tilanteessa niitä tietenkään ollu mukana mutta oishan ne heti tajunnu. yhen sen kaverin kanssa ei tultu ollenkaan toimeen nii oiskohan se voinu olla osasyy? no, se ny on turhaa jahkaamista.
voi hyvinkin pitää toi sun veikkaukses tunteiden palaamisesta, koska tilanne jäi kokonaan auki eikä siitä sen jälkeen ole 2-3 tekstaria lukuunottamatta mainittu. syystä ei mitään tietoa, enkä edes tiedä vihaako se tyttö mua vai oliko joku muu syy ja jos vihas nii vihaako vielä. silloinen parisuhdetilanne oli tietenkin sinkku, varattua en rupeis iskemään, enkä sitä mokaa tekis nyttenkään, pitää vaa ensi ite miettiä kannattaako edes yrittää ennenku otan selvää sen nykysestä tilanteesta.
jos ny päättäisin yrittää, nii en tiedä mitä sanoisin ja miten sanoisin ku en "uskalla" mennä juttelemaankaan sille. ei olla puhuttu lähes mitään pariin vuoteen nii saattais olla epäluonnollista yhtäkkiä mennä kyseleen kuulumisia tms. luonne tuskin muuttuu paljoa parissa vuodessa, niin yhtä epäluulonen se varmaan on nykyäänkin :D
ikävä kyllä ei taida käydä niinku elokuvissa :(