Niin kauan kuin tämä tarveharkinnaistyömarkkinatuki-systeemi on vallalla tässä valtiossa, en aio kelan laskennallisen 0 euron suuruisella työttömyyspv.rahallani tehdä ainoatakaan liikettä työn hakuni suhteen.
Ainut asia, johon suostun on n. 3 kuukauden välein ilmottautuminen TE-keskuksen sivukonttorissa työttömäksi. Jos ja kun saavutan terveenä 55 ikävuoteni, jolloin ei puolison tulot enää vaikuta työmarkkinatukeni suuruuteen vaan saan saman perussumman kuin yksin asuvat kolleegani, en aio sittenkään "eväitäni" vaivata työn haun suhteen. Jos taasen tule avioero, ei haittaa; sittenhän saan vain aikaistettua perusturvaani. Saan tehdä mitä huvittaa, eihän mua kukaan verovaroillaan elättelekään. Päivät menevät sukkelaan, kiitos monipuolisten harrastusteni jne.
Mitä varten keräillä kunniaa elämässään? Ei kuoltuaan siitä mitään tiedä kuitenkaan, ja toisekseen hauta kätkee niin paljon, niin paljon. Pahantekijöitäkin pilvinpimein.....ja se onkin sitten jo toinen juttu.
Ainut asia, johon suostun on n. 3 kuukauden välein ilmottautuminen TE-keskuksen sivukonttorissa työttömäksi. Jos ja kun saavutan terveenä 55 ikävuoteni, jolloin ei puolison tulot enää vaikuta työmarkkinatukeni suuruuteen vaan saan saman perussumman kuin yksin asuvat kolleegani, en aio sittenkään "eväitäni" vaivata työn haun suhteen. Jos taasen tule avioero, ei haittaa; sittenhän saan vain aikaistettua perusturvaani. Saan tehdä mitä huvittaa, eihän mua kukaan verovaroillaan elättelekään. Päivät menevät sukkelaan, kiitos monipuolisten harrastusteni jne.
Mitä varten keräillä kunniaa elämässään? Ei kuoltuaan siitä mitään tiedä kuitenkaan, ja toisekseen hauta kätkee niin paljon, niin paljon. Pahantekijöitäkin pilvinpimein.....ja se onkin sitten jo toinen juttu.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kiitos tiedosta.
Ollos hyvä vaan, tiedotteestani.
Miks olet työmarkkinatuella? Joko on 500 pv ansiosidonnaista nautittu 160 tarveharkinatonta päivää vai oleks koskaan töissä ollutkaan? Miks sulle mitään pitäis maksaakkaan?
Mistä lähtien puolison tulojen vaikutus loppuu 55 vuotiaana? Taitaa olla joku aivan paikallinen tulkinta. Eiköhän ne puolison tulot vaikuta kansaneläkkeeseenkin.
Olen ollut töissä ja kuulun ammattiliittooni vieläkin, josta olen aikoinaan netonnut 500 päivän kassan ansiosidonnaiset ja moneen otteeseen, mutta sitten nämä eduskunnan valopäät keksivät 1990-luvun puoli välissä tälläisen pudotuspelin, jossa työttömäksi jääneitä pistetäänkin kärsimään henkilökohtaisen työttömyyden kestäessä kelan 180 perusrahapäivärahakauden jälkeen, eikä 160:n, kuten väitit, pudottamalla työtön ihminen puolison tulojen vuoksi tarveharkinnaiselle työmarkkinatuelle, josta työtön ei niin vaan nousekaan kuin Felix-lintu tuhkastaan takaisin ansiosidonnaiselle päivärahalle, johon ei puolison tulot vaikuta.
Työssäolo aikaa pitäisi saada kerrytettyä jonkin verran enemmän kuin puoli vuotta kahden vuoden aikana, että pääset työttömäksi jouduttuasi takaisin ansiosidonnaiselle päivärahalle. Missä semmosia pitempiaikaisia duuneja enää on, ei ainakaan täällä kehäkolmosen ulkopuolella, jotka kestäisivät pitempään kuin puoli vuotta, johon työnantajat saavat verovaroistamme palkkausrahat.
Siksi pitäisi maksaa, koska olen yhtälailla työtön, ja tarvitsen rahaa siinä missä yksin asuva työtönkin.
Tai sitten puolisolle reilu veronalennus elättämisestä kuten joskus aikoinaankin.
Mene kelan sivuille ja lue sieltä, jossa kerrotaan, että 55 vuotiaana ei puolison tulot enää vaikuta työmarkkinatukeen.
Jatkan vielä: Toisekseen tarveharkinnaiselle työmarkkintuelle pudottuaan työtön ei noilla puolen vuoden hommilla edes pääse kerryttämään sitä vaadittua 8 kuukauden vai oliko se 10 kuukauden työssäoloaikaansa kahden vuoden sisään, jotta pääsisi edes takaisin ansiosidonnaiselle työttömyyspv.rahalle, koska työkkärit eivät saa työllistää samaa henkilöä kuin kahden vuoden välein näihin puolen vuoden tukipalkkaushommiin, joten työttömälle on tehty aivan mahdottomaksi saavuttaa tuo vaadittava työssäoloaika kahden vuoden sisään täällä luvatussa yrittäjien ja valtion/kuntien työllisyyshommissa. Eli vaikka olet puoli vuotta töissä, tipahdat armotta tuolle tarveharkinnaiselle työmarkkinatuelle työttömäksi jäätyäsi.
Tiedän tämän systeemin tasan tarkkaan, koska olen kokenut omin nahoin, miten nää työllisyysjutut tässä valtiossamme sujuvat.
Missä on työnantaja nykypäivänä, joka ei käytä verovarojamme työllistääkseen työttömän puljuunsa, oli se sitten valtion/kunnan tai yksityisen omistuksessa?
On todella etovaa meiningiä nykymeno työllisyyden suhteen; siksipä olenkin lyönnyt jo aikapäiviä sitten ns. hanskani tiskiin. Tehköötpä muut vaan hommat, mä keskityn vain ja ainoastaan kotihommiini.
Kursseilla olen enää viittinyt käydä viime vuosina, koska silloin ei puolison tulot vaikuta omaan henkilökohtaiseen koulutustuen nimellä olevaan päivärahaan, joka on tavis työmarkkinatukea suurempi, koska sitä korotetaan verottomalla 9 euron kulukorvauksella.
On ollut tragikoomista olla noilla kursseilla, joissa kylläkin on ollut ihan kivaakin; onhan mukana muitakin työttömiä kuin itse. Mukana on tietysti monenkirjavaisista lähtökohdista olevia työttömiä, mutta kuitenkin on ollut aivan mielenkiintoista tavata ja kuulla monensorttisten työttömien tarinoita jne.
Opettajat ovat olleet vallan mukavia, jopa ymmärtäväisiäkin meitä työttömiä kohtaan, koska eräälläkin kurssin vetäjällä itsellään on ollut omakohtaista kokemusta työttömyydestä ja muustakin loasta, mitä ihmisen niskaan lentelee elon varrella.
Ihmisillä on monelaisia tilanteita. Itse toimin osa-aikaisena yrittäjänä, tein alihankintaa kotona. Tuloni eivät riittäneet siihen, että olisin voinut liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Lopetin menetettyäni yhden hyvän asiakkaan konkurssin vuoksi, ja aloitin koulutuksen. Koulutuksen jälkeen en ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen, koska ns. työssäoloehto ei täyttynyt. Aikoinaan olen tehnyt vuosia työtä ihan täydellä palkalla, mutta työttömänä olen ollut enimmillään 2,5 kk vuonna 1997-1998. Yhden pitkähkön työvoimpoliittisen koulutuksen olen käynyt nyt nollatulojen aikana, silloin sain työmarkkinatukea ja ylläpitokorvauksen. En ole ollut oikeastaan työttömänä aiemmin, vaan putosin suoraan nollatuloille. Elämä ei ole mustavalkoista, lapsikulta.
tekevän sekä niiden ohella elantoaan sovitelluin työmarkkinatuin kaapivan ihmisen on mieltääkseni vaikeaa omin päin laskea, milloin työssäoloehto on kertynyt kokoon. Jostain olen lukenut, että asianomainen viranomainen huolehtii työkarttuman seuraamisesta ... mutta miten kattavasti asia pitää paikkansa?
Niin parempi myöhään kuin ei milloinkaan...tietyssä iässä alkaa ilmeisesti ajatus kulkea? toivoisin että nuoremmatkin tajuisivat raaan totuuden tässä kateelisten luvatussa hölmölössä.
Sen verran eilen kuulin eduskunnan kyselytuntia, että edustaja Ben Z. oli sitä mieltä, että on aivan normaalia, että se puoliso elättää toisen, jolla tuloja on. Ihmetteli, että eikös se ole aivan normaali tilanne, että perheessä elätetään varojen mukaan. "Mitäs se toinen niillä tuloillaan tekee? Matkustelee itsekkäästi tai laittaa rahansa omaan hyvään vai?" Siinä taas näki, ettei ole paljon tietoa tavallisen työläisperheen arjesta herrakansalla.
Tarveharkinta on ihmisarvon ja -kunnian loukkaus. Olen itsekin ollut nollatilanteessa aikoinaan ja voin sanoa, että elättämisestä tehtiin meidän perheessä valta-asetelma. Sen perusteella olikin hyvä toista kyykyttää "kun et mitään tienaa sinäkään, niin..."
Eikös tämän Sata-komitean? pitänyt hoitaa tämä 0-tuloisuus kuntoon?? Johtunee tämä ihme pykälä, suurimmaksi osaksi siitä, että nämä "kärsijät" ovat etupäässä naisia?
Olin itse tilanteessa, jossa sairausp.rahat, ansiosidonnaiset, sekä tarveharkintainen (miksi harkintainen?) 180 pv:n työmarkkinatuki tulivat käytetyiksi.
Ansiotaso putosi täyteen nollaan, mieheni tulojen vuoksi. Tätä henkistä rääkkiä vierähti kiduttavan pitkät 2 vuotta-ei mistään mitään. Kelasta hylkäsivät sairauspäiväraha-anomukseni, vaikka ehdot täyttyivät. Monia sairauksia, ja työkykyä ei ollut, eikä ole.
Olin vuosikausia, ja olen edelleenkin pitäaikaissairas/työttömänä kirjoilla kuitenkin.
Mikä ihme maaginen raja se 55-vuotta mahtaa olla? Itselläni se täyttyi, ja nyt elelen leveästi 400 eurolla, per kuukausi. Ruhtinaalliseltahan tuo tuntuu 0-linjan jälkeen. Käsittämätön lakipykälä, ihmisten henkistä kiduttamista.
SATA-komitea teki kyllä asiasta ehdotuksen, mutta Hyssälä ei vie asiaa eteenpäin, koska valtiovarainministeriö (kokoomuslaisen Kataisen johtamana) pitää ratkaisua liian kalliina. Tulisi maksamaan n. 30 miljoonaa, mitä ei ole, mutta Kreikalle riittää 1,5 miljardia.
Ben Z. ei tiedä, kuten eivät tiedä monet muutkaan kansanedustajistamme tavisihmisen elämän kuluista yhtikäs mitään.
Ai, mihin mä laittaisin työmarkkinatukeni, jos sitä saisin?
Vastaus: Jopa työnhakuun: esim. kännykkäkuluihin soitellessani mahdollisille työnantajilleni; vois sitä jonkun siistin työpaikkahaastatteluvaatetuksenkin ostella jne., vois sitä vaikka hiushoitolassakin kävästä laitattamassa tukkansa kuntoon........
osoitti työtä vieroksuvaa asennetta. "kun vain saisi jo rahat kuuden kuukauden työllistymisellä". elämä ei vain toimi tällä tavalla. työtä joutuu tekemään, jos ei ole syntynyt rikkaaksi. muutoin on aika turha selitellä köyhyyttä ja työn vieroksuntaa.
Mitä helkutin työtä vieroksuvaa asennetta sä yrität kaivaa jutustani?
Mene itseesi ja mieti ite, miten kannustavaa on tälläinen nollatoleranssilla oleminen työttömyyden myötä? Miten sä pystyisit ilman rahaa tässä yhteiskunnassa toimimaan? Selitä mulle tai älä ala, en jaksa enää.........
työnantajan kanssa?. ei auta vaikka olis kui työhaluinen ihminen. Se on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti
Tulin Suomeen vuonna 2001 Prahasta, Tsekkinmaasta, missä olin ollut työelämässä 11 vuotta ennen muuttoa Suomeen. Muuttin avioliiton kautta, ja töitä Suomessa en saanut, eikä päivärahaa, kun töisääoloehto Suomessa minulla ei ole. Vaan työmarkkinatuki, joka on ns. tarveharkkintanen, eli mun tuki o edelleen 0, koska minulla oli ainoastaan pätkätyöt Suomessa.Asun pienessä paikkakunnassa,missä lähes mahdottonta töitä saada. Kävin kainkenlaisessa kursseissa, silloin sain työmarkkinatuki- yläpitokorvaus, ja heti kun kurssi, työharjoittelu loppui, taas tuki oli 0.
Olin monesti kirjoittanut ja välittänyt tästä ministeriöön, mutta ilman vastausta.
Se on erittäin nolo tilanne, ja ihmisoikeuksia loukkaava, koska jokaisella ihmisilläpitää olla oikeus toimentulloon, ja työttömillä pitää saada päivärahaa ilman tarveharkkintaa.
Koska puolison tuloista emme pystry elää, niin me ottimme velkoja, että kun pääsen töihin, maksan..niin ja puolison äitikin oli joskus auttanut. Puolisoni ei ole pihi, vaikka olen työtön, on minulla oma auto, 2 rotukissaa, kerään hopeaa, juon olutta joka ilta, poltan tupakkaa, ja shoppailemaankin pääseen. Minulla on paljon parempi elintaso kun monilla töisäkäyvillä, mutta noloa se on, aina pyytää rahaa puolisolta, joka makaa kaikki laskut, ja mun laksut ja vielä antaa sen verran rahaa, mitä saisisin työmarkkinatukea. Se on minulle olueen, vaateisiin, koruihin, kenkiin..mutta siltti haluan omat tulot, ja päivärahaa, koska en ole työtömänä omasta tahdosta, vaan kävin kaikenlöaisissa harjoitteluisa, kursseissa, ja haen töitä, siltti pienessä paikkassa Savossa siitä ei ole, varsinkin kun olen maahanmuuttaja.
Mä olen työhaluinen tai ainakin olen ollut, mutta sen jälkeen on pikkasen hiipunut työnhakupuuhani, kun kysyin töitä eräältä työnantajaltani ja sain työsopimuksen aikaiseksi, vaan työkkäripä ei myöntänytkään työnantajalleni palkkatukea, joten homma jäi sitten siihen.
Olisin päässyt kolmatta kertaa tekemään samaa hommaa ja samalle työnantajalle.
Työkkäriedustuksen selitys oli, etteivät halua, että työnantaja ketjuttaa........
Saattaa käydä niin, että saa työttöyystoimistosta 0R7-lausunnon. Jos meinaa päästä uudellee rahoihin käsiksi, on oltava 5 kk työssä tai muussa "toimenpiteessä", jonka byrokraatit hyväksyvät.
Taidatpa olla työvoimaviranomainen tai kelan virkaliija, kun joudat tommosia "numero-lausunto" vastauksia kirjoitella; siis vapaa-ajallasiko vai töistäkö kirjoittelit?