Lounastapaamiset ovat mukavia. Tai sitten eivät. Tuttujen seurassa ei tarvitse miettiä keskustelunaiheita tai etikettiä tai muita epäolennaisia asioita, vaan voi keskittyä mukavaan yhdessäoloon ja, tietenkin, syömiseen.
Mutta kun lounastetaan työtehtäviin liittyen, lähes tuntemattomien ihmisten seurassa, saatta tunnelma joskus olla sangen vaivautunut. Siinä ei auta muu kuin tutkistella tuntosarvet herkkinä äänettömiä signaaleja ja luovia keskustelun karikoiden lävitse...
Tuntuu, että neutraaleja keskustelunaiheita on yhä vähemmän. Nyt kun liki puoli Eurooppaa yhdistävä tuhkapilvikin on liikkunut muilla suunnilla. Ja golf ei sitten ole neutraali puheenaihe. Pari kertaa on tullut arvosteltua ko. lajin harrastamista työaikana ja eikös joukossa ole ollut asiaan hyvinkin intohimoisesti suhtautuvia pelihenkilöitä. Myönnän, usein puhun ensin ja mietin vasta sitten.
Siksi pyydänkin teiltä vinkkejä, neutraaleja keskustelunaiheita ensi viikon tapaamisiin.
Mutta kun lounastetaan työtehtäviin liittyen, lähes tuntemattomien ihmisten seurassa, saatta tunnelma joskus olla sangen vaivautunut. Siinä ei auta muu kuin tutkistella tuntosarvet herkkinä äänettömiä signaaleja ja luovia keskustelun karikoiden lävitse...
Tuntuu, että neutraaleja keskustelunaiheita on yhä vähemmän. Nyt kun liki puoli Eurooppaa yhdistävä tuhkapilvikin on liikkunut muilla suunnilla. Ja golf ei sitten ole neutraali puheenaihe. Pari kertaa on tullut arvosteltua ko. lajin harrastamista työaikana ja eikös joukossa ole ollut asiaan hyvinkin intohimoisesti suhtautuvia pelihenkilöitä. Myönnän, usein puhun ensin ja mietin vasta sitten.
Siksi pyydänkin teiltä vinkkejä, neutraaleja keskustelunaiheita ensi viikon tapaamisiin.
Vastaukset 45
Vanhimmat
On melkein helpompaa luetella mistä ei voi puhua :))) Sää on yksi mistä minulle helposti palaa herrmo! Yleensä se parjaamisen puolelle, ja se on niin tyhmää haukkua säätä kun sille ei mitään mahda, se nyt on mikä on.
Toisten kanssa on helppoa keskustella vaikka mistä, vaikka keinusta :)) Toisten kasnsa tuntuu että tyhjiä aukkoja tulee joka väliin. Tulee hypättyä aiheesta toiseen ihan päättömästi.
Olen huomannut että ihmiset yleensä tykkää puhua itsestään (enkä ole mikään poikkeus), kun vähän varovasti kyselee saa kiinni siitä mitä toista puhututtaa ja tilanne purkaantuu. Loma-suunnitelmat on hyvä aihe näin keväällä, ja miksei syksylläkin voi muistella mitä tuli tehtyä. Kuka muistaa, kuka ei :))
Lomasuunnitelmat onkin hyvä idea; ei tullut mieleen, kun eivät itsellä niin kummoisia ole.
Useimmiten jutun juuri löytyy helposti, mutta joskus... Ensi viikolla tapaan hyvin jäykänoloisen henkilön, jonka kanssa olen hoitanut asioita puhelimitse ja sähköpostilla useamman vuoden. Ja yleensä tässä kohden vainuni ei ole pettänyt - eli valmistautumatta en aio tilanteeseen mennä. Toki puhutaan työsioitakin, mutta lounastapaamisen luonteeseen nyt aina kuuluu se pakollinen epävirallinenkin osuus.
Ennen saattoi puhua päivän uutisista. Tänään se ei tunnu fiksulta. Lakot, poliitikkojen rahoitussotkut, Kreikan tukipaketti, euron kurssi jne. herättävät useimmissa niin voimakkaita tunne- tai ajatusreaktioita, etteivät oikein istu lounastapaamiseen.
Puhukaa vaikka jalkineista. Kaikki tietää kengistä jotakin ja jokaisella on mielipiteitä. Ei kai sellaista yleistä keskustelun aihetta ole, jos ei tiedä että millaisten ihmisten kanssa joutuu tekemisiin.
"Viime päivinä ei ole tarvinnutkaan kalosseja"
Voisi herättää hämmennystä? Loisiko hämmennys leppoisamman tunnelman vai jämähtäisikö tilanne ihan paikalleen? Niin konservatiivinen olen, etten taida uskaltaa kokeilla. Varsinkaan, kun henkilö on miespuolinen.
Jos lounaspaikan ympäristössä on mukulakivetystä, siitä saa helposti juttua aikaan naisten kanssa. Siinä manataan katusuunnittelu ja verrataan, kenen stilettikorot tai kengät muuten ovat kärsineet suurimmat vauriot... Täytyy muistaa =)
Voitte vertailla myyntitekniikoita leikkimielessä, kuten pari suuren kenkätehtaan lahettämää kenkakauppiasta alkuasukaskylään.
Ensimmäinen kauppias: " Ei varmasti synny kauppoja, eihän täällä kukaan käytä kenkiä!"
Toinen kauppias: "Mahtavat markkinat! Täällä ei ole vielä kenelläkään kenkiä!!!"
Riippuu ne keskustelujen aiheet paljon kansalaisuudestakin...
Olen aloittanut ulkomaalaisten kanssa keskustelut yleensä lounaskulttuurista, eli miten se poikkeaa eri maissa ajallisesti, tarjottavineen tai missä syödään yleensä. Voi vaikka tiedustella mikä on ollut erikoisinta mitä toinen on syönyt.
Joskus ruokakeskustelu vie mukanaan käsittäen aihetta laajemminkin ja vertaillen kokemuksia voi lounastuokiosta tulla paitsi kiva pikku tietopaketti, myös rentouttava. Ulkomaalaista kiinnostaa usein myös suomalaisten normali elämänmeno perhepiirissä, joten yleisellä tasolla voi kertoilla normiviikosta.
Toimiihan tuo ruokakeskustelu myös suomalaisten kanssa mikäli lounaskumppani on paljon matkusteleva, kokemuksia on mielenkiintoista vaihtaa.
Lounastuokio on päivällistä ja illallista lyhyempi, joten hyvä ruokakeskustelu jo sinällään sattaa viedä koko lounasajan.
Aikanaan olin enemmänkin tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Täytyy myöntää, että heidän kanssaan oli todella helppoa löytää keskustelun aiheita. Juurikin noista syistä kuin mainitsit.
Joskus itse lounaspaikan valinta voi helpottaa keskustelun avausta. Vähän erikoisempi, juuri avattu tai uusittu paikka herättää keskustelua. Niin... ja ranskankielinen lounaslista. En tiedä, ketä meistä luultiin ulkomaalaiseksi, kun sellaiset tuotiin eteen jokunen aika sitten. Yhteiset naurut siitä saatiin, kun mietittiin, mitäs nyt syödään... Ja tunnelma keveni kummasti ja saimme kuulla toistemme "ruokamokista".
Miksi ihmeessä ne keskustelunaiheet pitäisi olla neutraaleja? Heti vaan kovat piippuun. Politiikka toimii aina, etenkin bisnespalavereissa porvareiden arvostelu. Jos ei synny keskustelua niin johan on ihme. Siinä sitä punnitaan vastapelureiden pokka.
Sen jälkeen kun kaikki muut istuvat hiiren hiljaa, naamat hehkuen ja ympärilleen pälyillen, lataat peräjälkeen sarjan puolivillasia humoorivitsejä ja naurat isoon ääneen päälle. Se jos mikä keventää ilmapiiriä.
Jos vieläkään ei tilanne oikein aukene, pari käytännönpilaa saattaa auttaa. Ota vaikka herne ja neppaa se vastapäätä istuvan otsaan. Jos tämäkään ei auta, silloin ehkä kannattaa antaa homman olla ja siirtyä baaritiskille.
mutta muitten kanssa en ala. Ei vaineskaan. Väittelykin on kivaa, mutta seuran pitää olla tuttua. Tai sitten pitää tietää kenet haastaa. Ja mistä aiheesta.
lähestymistapa ole enemmänkin treffeille sopiva? Tekee naisiin aina vaikutuksen.
Miksi golfia ei saisi arvostella? Ei sitä typerää pallonlyömistä oikein jaksa.
Parhaat keskustelut, tai siis väittelyt syntyy kun sanoo mielipiteensä suoraan jostain asiasta.
Golfia vihaavat eivät ole lähes poikkeuksetta ikinä pelanneet golfia. Silti he osaavat sitä vihata. Golfin vihaamisensa ilmaisemisella yleensä kertookin suoraan kuinka ahdasmielinen ja tyhmä ihminen on. Naurattavinta on, että ei ole edes ikinä koittanut televisiosta katsoa paria minuuttia enempää, ja silti on jotenkin onnistunut tämän "vihansa" kehittämään. Tämän takia kannattaa pitää suunsa supussa asiasta, jollei sitten ole ihan aikuisten oikeasti jotain selkeää näkemystä lajista. Tämä koskee myös ihan kaikkia muitakin lajeja. Näitä jääkiekon vihaajiakin näkee aika usein, vaikka kyseessa on juuri sama ilmiö.
Bisnespäivällisillä tämä on vielä tärkeämpää tekemättä itsestään naurunalaista esittämällä omia lapsellisia päähänpistoja. Toki eri mieltä saa ja pitää olla, jos pystyy kantansa myös perustelemaan sekä järjellisesti että kokemuspohjaisesti.
jaa itellä tulisi ainakin ensimmäisenä mieleen tällä hetkellä mm-jalkapallo, siitä jos jostakin riittää puhetta, myös autot on hyvä puheen aihe, etenkin jos enemistö lounasporukasta on miehiä :)
Mieleen keskustella työhön tai yritykseen liittyvistä asioista,jos kerran ollaan bisneslounaalla.
Eipä ole moista ongelmaa tullut eteen. Aina on jotakin puhuttavaa mutta olenkin suomalaiseksi täysin poikkeuksellisen puhelias. Tiedän kyllä että usein suomalaisten busineksenteko tyssää kahteen asiaan:
1) Ollaan liian ylimielisiä (tajuamatta edes itse). Kehutaan omaa tuotetta maasta taivaaseen ja haukutaan kilpailijoiden tuotteita.
2) Ei osata small talkia eikä tiedetä kulttuurista mitään. Esim. useimmille hollantilaisille jääkiekko tai hiihdon maailmanmestaruuskisat ovat täysin yksi hailee mutta jalkapallo ei. Yksi hyvä tapa lopettaa kaikki kiinnostus vastapuolelta on alkaa kehumaan kuinka hyviä suomalaiset perinneruat ja saunominen on. Maassa maan tavalla.
ei oikein missään kulttuurissa ole sopivaa puhua bisneksestä ellei sitten ole kysymys nimenomaan palaverista lounaan merkeissä. Mutta jos ennen bisneksiä tai niiden välissä käydään lounaalla niin kyllä silloin pitää puhua muista asioista.
Isäntä/emäntä joutuu tietysti olemaan se herkkävaistoisin; jos asiakas/vieras on intohimoinen golffaaja tai purjehtija niin olisi hyvä olla hihassa joitakin kysymyksiä aiheeseen liittyen. Yleiset turvalliset small talk -aiheet taitavat olla niitä tylsimpiä: sää ja neutraalit ajankohtaiset asiat (neutraaleilla tarkoitan sellaisia, jotka eivät liity politiikkaan tai uskontoon). Lomasuunnitelmat ovat jo aika henkilökohtaisia, eli paljon riippuu siitäkin miten vieraista ihmisistä on kyse ja mikä tapaamisen agenda noin yleisesti on. Jos kaupat pitää saada tehtyä niin kuten sanottua, parasta ravistaa hihasta vaikka niitä golf-aiheisiakin kysymyksiä.
Liika small-talk voi olla myös heikko puoli erityisesti, jos vastapuolena ei ole jenkki. Joitain näistä "poikkeuksellisen puheliaista suomalaista" kuunnellessa tulee tunne, että eikö tuo anna toisille vuoroa puhua ollenkaan. Puhetta pulppuaa ja vieressä istujat alkavat jo vaivautua, ja ajatus muiden mielessä on, että eikö tuo jo hlvtti lopeta. Jaaritellaan joitain itsestäänselvyyksiä ihan vain sen takia, että saadaan jotain puhetta ulos naamasta.
Edellisissä viesteissä lounaskeskustelun rajat tulivatkin hyvin esille.
Kyllä naapurin tädin kanssa jutustelee vaikka mistä, mutta kun tavoitteena on kauppa tai jokin muu yhteistyökuvio, raja neutraaliuden ja liiallisen tuttavallisuuden välillä onkin häilyvä. Ja jos seurueesta tuntee jonkun hyvin ja muut ovat vieraampia - asia ei saa tulla esille ainakaan siten, että vain ennestään tutut keskustelevat keskenään ja muut jäävät sivuun.
Lounastapaaminen ei ole pilipali-juttu, vaan siihenkin on syytä valmistautua. Uutta näkökulmaa olin hakemassa ja... ehkä olette oikeassa. Pitää vähän seurailla jalkapallo-uutisointia ja ihmetellä golfin salojakin.
Jos kyseessä on vastakkainen sukupuoli niin flirttailu toimii avaajana. Jos sille vaikuttaa voi sen johtaa syvempäänkin vihjailuun ja sitähän ei tiedä mihin se johtaa ;) Business tapaamiset voi kääntää treffeiksi. Ja vaikka kyseessä olisi samakin sukupuoli, tätä kannattaa kokeilla, ainakin se herättää mielenkiinnon.
Että,pitäisi näytellä myöskin hinttiä,työkseen.Minista vähän paksua.
Flirtti ja lounastapaaminen business-tuttujen kanssa ei oikein sovi kuvioon... Etenkään kun en luonnostani flirttiä muutenkaan harrasta.
No sä meet pöytään ja sanot "Päivää herrasväki" Niin kuuluvasti että se säpsähdyttää torkkujat. Vedät leveän hymyn kasvoillesi ja katsot jokaista nopeasti silmästä silmään ja vaikutat siltä kuin arvioisit joka ikisen pöydässä istujan ominaisuudet kantapäistä viimeiseen hiustupsuun. Pääasia on että otat tilanteen haltuun "HETI", sillä ensivaikutelma on kaikista tärkein. Ensivaikutelmalla annat muille ymmärtää, oletko hissukka, nössykkä, pölpöttäjä vai todellinen johtaja. Sitten istut arvokkaasti pöytään ja voit vähän kröhistää kurkkuasi ja suoristaa solmion. Tilanteen mukaan voi kohteliaasti myös kätellä jokaisen pöydässä istujan "muista komen asian sääntö: tiukka puristut, leveä hymy ja parin sanan slogan" (Katso esim. Alexander Stubin esiintymisiä youtubesta ja ota mallia). Sen jälkeen onkin hyvä keventää tunnelmaa jonkinlaisella tilanteeseen sopivalla small talkilla - ihan sama mistä aiheesta vaan. Kohteeksi käy esimerkiksi joku aikaisemmin päivällä näkemäsi tapahtuma taikka henkilö. Itsestään voi myös keksiä jotain pientä pilaa. Liian pitkiä kertomuksia on hyvä välttää koska ne yleensä kaatuvat omaan kankeuteensa. Voit esimerksi nopeasti "ivallisesti" pahoitella, että "anteeksi että hiukseni ovat vinossa kuin hitlerillä, mutta muija heitti aamulla pihalle ja geelipurkki jäi vessan peilikaappiin". Jos et halua tehdä pilaa itsestäsi niin voit ottaa myös röyhkeän linjan ja arvostella muita päydässä istujia "täällähän on hiljaista kuin hautajais-saattueessa, eikö teillä ole muuta tekemistä kuin leikkiä mykkäkoulua kanssani" Useimiten tämä ärsyttää jo niin paljon, että et ilman vastakommentteja jää. Sitten kun keskustelu alkaa niin yleensä se rullaa itsestään. Tärkein on aina aloitus ja se minkälaisen roolin otat - oletko master vai slave?
Minä, kun olen suuressa Suomalaisessa kansinvälisessä firmassa johtavassa asemassa, niin pöytään tullessani lausun: Guud afternuun, leidiis änd tzentlemän. Ja sen jälkeen leveä hymy on paikallaan. Siinä vaiheessa nimen omaan otan porukan hallintaani (vaikka ei ne sitä itse edes huomaa), karismani toimii!
Ensivaikutelma on se kaikista tärkein. Pitää heti näyttää, onko Mies vai hiiri.
vähän peruskielitaitoakin, jos englanniksi tervehtii. Tuo leidiis menee vielä, mutta jos sanot gentlemän, niin silloin tervehdit vain yhtä miestä, mutta jos sanot gentlemen (monikko), niin tervehdyksesi kohdistuu kaikkiin paikalla oleviin herroihin.
Harvemmin annan vieraiden odottaa - mieluummin olen vastassa ja sitten tervehdin jämäkästi ja ystävällisesti.
Kravatit ja muut ulokkeet jätän miehille.
En myöskään apinoi muita - oma persoona on luonnollisin oloasu.
Toki voi ottaa vinkkejä julkisuudessa näkyvistä henkilöistä, mutta silloinkin tulee muistaa, etteivät kaikkien tavat istu kaikille, eikä kaikkien tarvitse olla samasta muotista.
Pilailu sallitaan niille, joille se on luontevaa.
Päivän uutisten seuraaminen ennen tapaamiseen lähtöä on hyvä ajatus. Eli radio aamuksi päälle.
Miten olisi, että puhuisitte businesslounaalla.....*tamdamdadam, rummut soivat*.... työstä? Tai siihen liittyvistä mielenkiintoisista asioista? Kokouksista? Työn vaativuudesta? työn vaikutuksista? työn tuloksista, menettelytavoista, työkavereista, työn muista osa-aloista, partnereista, kustannuksista, ym?
Työlounaat ovat ehkä maailman helpoin paikka repiä keskustelua ihan mistä tahansa, oli työ sitten ihan mikä tahansa.
Bisnestuttavan kanssa lounastaessa on hyvä kysellä tämän kuulumisia. Esim jos kertoo olleensa matkoilla niin kyselet kohteesta enemmän tai jos kertoo harrastuksestaan niin siitä sitten lisää juttua. Kuulostelet ensin että mitkä ovat toisen kiiinnostuksen kohteet ja sitten vaan niistä virittelet keskustelua. Vaikka itselläsi olisi joku jyrkkä mielipide jostain asiasta niin sitä ei kannata tuoda esiin keskustelussa, vaan avoimin mielin keskustelet asiasta kuin asiasta. Sää, luonnonilmiöt, lomasuunnitelmat ovat myös hyviä neutraaleja keskustelunaiheita.
että, kravattisi ei sovi paitasi, eikä pukusi väriin. Eikö sinulla ole tyylitajua, siitähän voisi sitten keskustella...
että rintasi näkyvät puseron lävitse, aika kivat ovat...siitäkin voisi jotain vääntää tai sitten ei, kenen pokka pitäisi, heh heh
Mieshän voisi sanoa naiselle, että mua alkaa hirveesti panettaa, kun katson ihania rintojasi ja kuumia huuliasi...
Eihän sormea suussa kuulu lounaalla pitää, sen voi työntää vaikka mustaan aukkoon tai nenäänsä ja kaivella sitä
Ilmoista jne puhuminen aina ok. Kunhan ei yritä pohita syitä niihin. Samaten käytännön jutut, vaikea saada täält'ä parkkipaikkaa tai televisio-ohjelmat. Tärkeintä pysytellä sivussa syistä.
Nii, noin hommat tavallaan etenee. Mutta jos oot uraa tekemässä, koko lounas on vain osa bisnesmiittiäsi tms. Tuot mielipiteesi ja ajatuksesi Ja katos, koko sun elämäs on lounasta, olkoon sitten kamuja tai työkamuja.
Jos et osaa olla naturelli, oot sitten sihteeri eläkepäivääs asti. Näin se vaan on. Duuni ei oo erossa sun elämästäs, se on vaan osa sitä. Jos ei duunit kiinnosta, mene suunnistamaan, tai mistä ikinä tykkäätkin. Mutta jos suunnistaminen kiinnostaa, puhu siitä, tai virkkaamisesta tms. Mikä sä oot, s tärkeää. Mitä sä esität, se susta.
Kyse ei ole siitä, osaanko olla luonnollinen, osaanko käyttätyä sopivasti. Vaan etsiä uusia näkökulmia lounastapaamisen aiheisiin. Omista harrastuksista en ihan heti lähtisi puhumaan - enhän ole itseäni kauppaamassa. Mutta kääntäen.. voihan sitä jutustella muiden pöydässä istuvien harrastuksista.
Tuota... en ole koskaan ollut sihteeri - enkä aio olla jatkossakaan. Duuni on osa elämää, totta. Teen työtä pystyäkseni tarjomaan jälkikasvulleni ja itselleni mukavan arjen.
Liikelounaalla olet töissä, et viettämässä vapaa- aikaasi. Tajuatko, joka suupalalla edustat työpaikkaasi, et itseäsi. Ja aina kun puhut, tarkoitus on myydä teidän firman tuotteita, ei sinua. Sä oot metrikamaa, työlounaat on työlounaita. Ei syömistä varten.
Työlounas on tapaaminen varsinaisten business-tapaamisten välissä. Ikäänkuin puolivirallinen business-tapaaminen. Eli liikelounaalla olen töissä. Toki sen tiedän. Siksi etsinkin uusia aiheita lounaskeskusteluihin - itsestäni osaisin kyllä keskustella ihan ilman vinkkejäkin.
Kun menet sinne tapaamiseen, sanot ensimmäisenä: Näin paljon väkeä eikä vielä yhtään viina haise
Toinen sormi suuhun ja toinen perseeseen ja välillä vaihdt sormia.Keventää keskustelua heti alkuunsa siinä ei paljon tarvitse keleistä jutella.
Viestisi oli lähetetty 20.5. ja odotit ideoita seuraavan viikon tapaamiseen. Kaiketi (toivottavasti) noita tulee lisää, joten pari ajatusta...
Ensinnäkin, jos tapaat uuden liiketuttavan, totta kai selvität kaiken mahdollisen yrityksestä ja henkilöstä.
Joku ketjussa jo sanoikin, että useat ihmiset puhuvat mielellään itsestään. Ja keskustelukumppani on takuulla perehtynyt sinun taustaasi, joten helposti juttu voi mennä urakehitykseen, koulutukseen, kotiseutuun etc.
Tutun yhteistyökumppanin kanssa kuviot ovat varsin helppoja, riippuen tietysti vastapuolesta. Useimmiten on kyselty toisiltamme kuulumisia liittyen lapsiin, vanhempiin, koiriin/kissoihin, erilaisia harrastuskokemuksia. Golfistakin on hyvä puhua, jos se on yhteistyökumppanille tärkeä aihe. Lomaa edeltäen matkasuunnitelmat, mökin perunamaat, remonttisuunnitelmat, viikonloppuliikenne. Ihan mitä vaan.
Jyrkät kannan otot julkisuuden henkilöistä kannattaa jättää pois, mahdollisimman objektiivista touhua.
Erityisesti on kiinnitettävä kuitenkin huomiota lojaalisuuteen omaa yritystä kohtaan. Vaikka pomo olisi potkinut aamulla ahterille, se ei saa näkyä käyttäytymisessä. Myöskään kilpailijoita ei pidä parjata.
Kyllä niitä tapaamisia tulee jatkossakin... sanoisinko, että välillä haittaavat työntekoa. Ja toisaalta ovat erittäin tärkeä osa sitä.
Yrityksen tiedot on helppo kaivaa esiin, mutta henkilöistä ei aina paljon irtoa. Urakehitys onkin hyvä puheenaihe. Aivan uskomattomia tarinoita ihmisillä takanaan... toiset vaihtavat ammattia kymmenen vuoden välein ja joku perehtyy omaan erikoisalaansa vuosikymmeniä.
Kyllä näistä ajatuksia syntyy, kiitos Sinulle.
Kun syödään, syödään. Kun puhutaan, puhutaan. En käsitä miksi pitää pilata hyvä lounas puhumisella ja hyvä keskustelu syömällä...
Harrastuksista tietysti voi puhua jos siitä löytyisi jotain yhteistä mutta mitään lajia ei kannata tuomita eikä myöskään vastata turhan näsäviisaasti. Kysymykseen "pelaatko golfia?" ei ehkä kannata vastata, en pelaa koska minulla on vielä seksielämääkin olemassa. lajia harrastavat nykyään muutkin kuin viagra-vetoiset ukot.
Matkailu on juttu josta ihmiset mielellään puhuvat , paitsi lentopelkoiset. Herkät sarvet pitää olla, tarkoitushan ei ole loukata.
Yleensä alan juttelemaan ja kyselemään seksuaalista suuntautumista jos hetero aletaan tyietysti puhumaan naisista.Siinä se yleensä selviää kumpi on panomies.Naiselle voi ehdotella pikkutuhmia.
puhu siitä missä asennossa olet nukkuessasi! siinä on neutraali aihe! ja yksi aihe on "varastaminen, oikein vai väärin?"
on lounaalla sormi suussa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Sinun ongelmasi taas ei ole neutraalien puheenaiheiden puute, vaan kaikkien neutraalien puheenaiheiden tavaton tylsyys. Älä siis puhu säästä. Jos ruoka on hyvää, voit aina kehua sitä, mutta koska et ole ranskalainen, et saa siitäkään aikaiseksi kokonaista keskustelua. On siis keksittävä jotain vähemmän neutraalia, josta voisitte olla yhtä tai melkein yhtä mieltä. Haukkukaa vaikka kommareita. Ei luulisi loukkaavan ketään, jollet lounasta kuin liiketuttavien kanssa. Pohjois-Koreaa saa avoimesti haukkua kuinka paljon tahansa eivätkä edes kovimmat kommarit ole eri mieltä. Talibaaneja inhoavat kaikki, kuten myös somalian merirosvoja. Öljyturmasta saa kiinnostavaa jutunjuurta, josta kaikki ovat yhtä mieltä. Kaikki inhoavat öljyvahinkoja. Lamasta voi puhua vapaasti, kunhan tuntee keskustelijat. Jos kaikki ovat liikemiehiä, ehdota ratkaisuksi työttömien rankaisua ja orjuuttamista, kunhan muistat ujuttaa samaan lauseeseen jotain kannustamisesta ja aktivoimisesta. Tavallisten ihmisten seurassa voit päivitellä tilanteen kauheutta ja sääliä työttömiä, kunhan et unohda tehdä suurta numeroa omasta ja esi-isiesi ahkeruudesta. Työttömät eivät lounasta, joten todennäköisyys loukata jotakuta puhumalla työttömyydestä on olematon. Edes työttömien sukulaiset eivät ota nokkiinsa, vaan häpeävät hiljaa ja koittavat hymyillä hyväksyvästi. Haukkumalla työttömiä näytät itse pätevältä, ahkeralta, rehelliseltä, menestyvältä ja jopa komealta, joten kannattaa aloittaa heti huomenna. Euron kurssista ei kannata puhua, mutta Kiinan asiat ovat jo sopivan kaukaisia, joten mikäpä estää pohtimasta niiden vaikutusta valuuttakursseihin. Jos haluat kokeilla jotain todella rohkeaa avausta, näytä vaikka lomakuvia.
Osuit itseasiassa oikeaan. Kyllähän maailmaan aiheita mahtuu, mutta liikelounaiden keskustelunaiheet ovat yleensä kuollettavan tylsiä ja samat aiheet kiertävä lounaalta lounaalle.
Jos joskus tekee mieli räväyttää kunnon aihetta kehiin, annoit paljon evästä - uusi työpaikka pitäisi vaan jo olla katsottuna valmiiksi. Tai sitten oikeanlainen pöytäseurue.
Onneksi on joitain yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on päästy jo valokuviin lapsenlapsista. Tai vaihdetaan kauhukokemuksia murkkuikäisistämme. Siitä onkin sitten sujuva siirtyä sopimusneuvotteluihin tai tarjouksen päivämääriin.