Näen ajan kaartuvan ylle maan,
ihmiset pakenevat kodeistaan.
Yksinäisten kyynelten maistuva makeus,
kätkettyjen tunteiden piilotettu
sakeus. Jäljellä yöllisten unien toistuvat sarjat,
valokuvien pettävät onnellisuusharhat.
Näen ajan kaartuvan ylle maan.
Sielujen epävire soitantaa,
kuunnella jos jaksaa ja
lähteä matkaan uudestaan
En kuitenkaan, halua uudestaan.
Nähdä ajan kaartuvan, unohdettujen
haaveiden saartuvan. Sydänten lämmön
laantuvan, itseensä lopulta kaatuvan.
Kuljen kohti majakkaa.
Merkin tuon tunnistan, valon edessä
silmäni ummistan. Saan sisälleni lämmön tarttuvan,
ajatusteni tunnen karttuvan.
Käännän valon ja valaisen
maan. Kuitenkin luon katseen vielä kerran,
ajan taa.
ihmiset pakenevat kodeistaan.
Yksinäisten kyynelten maistuva makeus,
kätkettyjen tunteiden piilotettu
sakeus. Jäljellä yöllisten unien toistuvat sarjat,
valokuvien pettävät onnellisuusharhat.
Näen ajan kaartuvan ylle maan.
Sielujen epävire soitantaa,
kuunnella jos jaksaa ja
lähteä matkaan uudestaan
En kuitenkaan, halua uudestaan.
Nähdä ajan kaartuvan, unohdettujen
haaveiden saartuvan. Sydänten lämmön
laantuvan, itseensä lopulta kaatuvan.
Kuljen kohti majakkaa.
Merkin tuon tunnistan, valon edessä
silmäni ummistan. Saan sisälleni lämmön tarttuvan,
ajatusteni tunnen karttuvan.
Käännän valon ja valaisen
maan. Kuitenkin luon katseen vielä kerran,
ajan taa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.