Jokin aika sitten kuollut 80v vanhus jätti v 1998
allekirjoittamansa testamentin, jossa viimeisenä tahtonaan ilmoittaa jättävänsä kaiken omaisuutensa veljelleen Pasianssi Paukapäälle ja
tämän vaimolle Wilhelmiina Latvalaholle-Paukapäälle. (huom. nimet muutettu ! ).
Kuitenkaan Wilhelmiina ja Pasianssi eivät olleet tuolloin naimisissa vaan avioituivat vasta hieman yli vuosi jälkeenpäin.
Testamentin tekohetkellä dementoitunut vanhus on saanut vääriä tietoja tai myöhemmin testamentin tehneet eivät ole hoksanneet, etteivät edunsaajat olleetkaan vielä testamentin päiväys
hetkellä naimisissa.
Vuonna 1999 testamentin tekijä on kertonut useille henkilöille, ettei hän ole tehnyt testamenttia.
Onkohan testamentti pätevä, onko aihetta olla hyväksymättä testamenttia edelläolevan perusteella.
allekirjoittamansa testamentin, jossa viimeisenä tahtonaan ilmoittaa jättävänsä kaiken omaisuutensa veljelleen Pasianssi Paukapäälle ja
tämän vaimolle Wilhelmiina Latvalaholle-Paukapäälle. (huom. nimet muutettu ! ).
Kuitenkaan Wilhelmiina ja Pasianssi eivät olleet tuolloin naimisissa vaan avioituivat vasta hieman yli vuosi jälkeenpäin.
Testamentin tekohetkellä dementoitunut vanhus on saanut vääriä tietoja tai myöhemmin testamentin tehneet eivät ole hoksanneet, etteivät edunsaajat olleetkaan vielä testamentin päiväys
hetkellä naimisissa.
Vuonna 1999 testamentin tekijä on kertonut useille henkilöille, ettei hän ole tehnyt testamenttia.
Onkohan testamentti pätevä, onko aihetta olla hyväksymättä testamenttia edelläolevan perusteella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. (PK 11 luku 1.1§)
Tässä tapauksessa uskoisin että testamentin tekijä tarkoitti omaisuuden noille kahdelle vaikkeivat vielä olleet naimisissa kun kerta nyt ovat. Ainakin jos edunsaajat testamentin tapahtuma-aikaan olivat kihloissa tai vähintään vakavasti seurustelivat näkisin ettei ole mitään syytä epäillä ettei todella testamentin tekijä olisi tarkoittanut omaisuuttaan jätettäväksi heille vaikkeivat olleetkaan naimisissa.
Oma mielipiteeni on että testamenttia ei ole sinänsä aihetta olla hyväksymättä. Tietysti jos haluat testauttaa tulkinnan oikeudessa niin älä hyväksy vaan valita testamentista. Muistaakseni testamentin hyväksyminen tarkoittaa sitä että luopuu valitusoikeudestaan testamentin suhteen.
vastaus vahvisti epäilyksiä, eipä kannattane riidellä. Kiitos.
Eikö todellakaan tuo dementia ole pätevä syy testamentin kumoamiseen?
Jos dementoitunut vanhus tekee uuden testamentin erään sukulaisen painostuksesta, sitä ei siis voi kumota? Kyseisellä vanhuksella on Alzheimerin tauti, lääkärin vuosia sitten toteama. Hän puhuu yhdelle henkilölle yhtä ja toiselle toista ja on yhä vähemmän kiinni todellisuudessa.
Testamentin hän on tehnyt jo vuosia aiemmin, mutta nyt tämä sukulainen manipuloi ja aivopesee vanhusta muita sukulaisia vastaan ja yrittää kaikin keinoin päästä aiempaan testamenttiin käsiksi (luultavasti repimään sen ja tekemään uuden vanhuksen kanssa), ilmeisesti siksi, että saisi kaiken omaisuuden itselleen.
Onko mitään oikeudellista suojaa tällaisessa tapauksessa, jos uusi testamentti (jossa tämä sukulainen saa kaiken) löytyy vanhuksen kuoltua?
Pitäisi varmaan olla jotain näyttöä, omassa tapauksessani esim että testamentti on tehty vasta tekijän kuoltua.
Taitaa testamentit olla sellaisia papereita että
niitä on vaikea kumota.
Mielestäni dementia on tila, jossa ei enää kenenkään pitäisi antaa /saada tehdä niinkin tärkeitä päätöksiä mitä esim testamentti on.
Oikeuteenhan voi asiat viedä, mutta sieltä tulee mitä tulee, yleensähän sielläkin asian ratkaisee juuri se testamentti.
Miksi suomalaiset eivät hoida asioitaan silloin kun siihen kykenevät vaan jättävät suvun tappelemaan omaisuuksista. Itse olen tehnyt sellaiset paperit, ettei kenenkään tarvitse lähtöni jälkeen riidellä.