Tässä avokin kanssa mietimme mikähän rotu olisi meille se sopivin. Kokemusta kyllä löytyy niin isommista, kuin pienemmistä koiruuksista.
Mietimme pinseriä, rotikkaa tai labbista.
Oliksiko kellään kokemuksia kyseisistä roduista?
Mitä vaativat jne. =)
Mietimme pinseriä, rotikkaa tai labbista.
Oliksiko kellään kokemuksia kyseisistä roduista?
Mitä vaativat jne. =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse en halunnut labradoria mutta kuitenkin koiran, joka olisi ystävällinen ja suhtkoht koulutettavissa. Sellainen jonka kanssa voisi harrastaa ja jonka voisi ottaa mukaan minne vaan. Sattumien kautta ja hyvän onnen ansiosta minulla on nyt ihana lk collie :)
Riippuen tietysti siitä, mitä koiranne kanssa aiotte harrastaa...? Jos suojeluharrastus kiinnostaa, rotikka on ainoa vaihtoehto jolla voisi kuvitella pärjäävänsä pidemmällekin. :)
Pinseri on duracellpupu, joka vaatii pitkää pinnaa. Jos tunnette yhtään kettuterrieriä tai jackrusselia, niin laittakaa potenssiin kymmenen ja saatte pinserin energiamäärän. ;) Pinseri ei tarkene pakkasella, se yleensä tarvitsee takin JA sen ohuet korvalehdet paleltuvat -> halkeilevat, jos niitä ei suojata. Pinseri on näistä se kevyin, kaverini pinseri on (muistaakseni??) suunnilleen 20kilon tietämillä. Rotikka ja labbis ovat selvästi rotevampia.
Labbis lienee "helpoin", tosin sekin vaatii pitkät lenkit ja paljon aivojumppaa, noutajat ovat liikunnallisia ja tekemisen puute kostautuu aina isäntäväen omaisuudelle :)
Eli mitä vaatimuksia teillä koiralle on? Vahti, lenkkikaveri, tokoon, agilityyn, pelastuskoiratoimintaa... vai mitä? :)
Ihan lenkkikaveria näin alkuun ollaan ajateltu.
Mitenkä tuon rotikan koulutus,tarvitsee varmaankin enemmän kouluttaa kuin labbis. Tietenkin jokainen koira olisi hyvä kouluttaa ainakin perusasiat mutta olen kuullut, että rotikka tarvitsee johdonmukaisen ja päättäväisen koulutuksen. Mitä sukuvikoja kyseisillä roduilla on?
Toko ja agility myös kiinnostavat meitä ja labbishan olisi hyvä näihin? :)
Mulla oli ekana koirana rotikka (narttu) ja sain tehdä sen kanssa töitä, että sain siitä yhteiskuntakelpoisen. Tosin, se oli kyllä pentueen dominoivin yksilö!
Koira oli aivan ihana ja suhtellisen hyväkäytöksinenkin..olin rotuun ihan tyytyväinen.
Sain koulutettua ihan kelpoyksilön, vaikka olinkin vasta aloittelija.
Nyt mulla on ollut labbis 11-vuotta ja olen erittäin tyytyväinen tähänkin! Ehkä en ole tehnyt niitä virheitä tämän kanssa, mitä ekan koiran koulutuksessa tuli tehtyä. Kovapäinen on ollut tämäkin ja vaatinut aivan samanlaisen koulutuksen kuin rotikkakin!
Olenkin miettinyt...kun saisi kummankin hyvät puolet yhdistettyä nii syntyisi 10-arvoinen yksilö.
Rotikka sairasti selvästi enemmän....
Rottweiler-yhdistyksen keskustelupalstalla juuri käydään keskustelua siitä, voiko rotikkaa ottaa ensimmäiseksi koiraksi. Yksi kommentti oli: "rottweiler uroksen keski-ikä on 2 vuotta. Sen jälkeen ne viedään piikille kun niiden kanssa ei enää pärjätä."
Surullista. Siltä palstalta varmaan löytyy vastauksia mm tuohon terveyskysymykseenkin...:
http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/palsta/forumdisplay.cgi?ohje=aiheet&forum=Rottweiler-palsta SRY&number=10&DaysPrune=20&LastLogin=
Rotikan kanssa on mentävä ohjattuun koulutukseen, jos ei kovaluontoista koiraa ole ennen omistanut. Hyvä sinne koirakouluun on mennä, vaikka sattuisikin saamaan rotikaksi pehmeän yksilön :)
Toko ja agility käyvät hyvin labbikselle, rottis taas on melkoisen jytky joten agilityssä ei voittajaksi taida olla mahdollisuuksia, mutta ainahan voi omaksi huvikseen harrastaa vaikka koira ei se nopein olisikaan.