yhdyssuodin tai mastovahvistin

mutta se voi olla se valitettava uhka, jahka nyt aikanaan Anviakin aloittaa lähetyksensä. Dna tosiaan aikoo tehdä verkkonsa solu-periaatteella ja sijoittaa lähettimet matkapuhelinmastoihin, se oli eräs syy mikä puolsi verkkolupaa dnalle. Anvian suunnitelmista en tiedä oikeastaan mitään. Mutta todennäköistä on että kaksi antennia joudutaan ainakin laittamaan. Mä en tiedä mikä tulee olemaan Digitan lopullinen suunnitelma mutta eiköhän Digitakin lähetä jotain VHF-kanavilla mutta jos ei, niin silloin ainakin voisi UHF-logperiodinen Digitan suuntaan, VHF puolestaan Dnan maston suuntaan ja Anvia onkin sitten arvoitus. toisaalta, jos Anvia käyttää samaa mastoa Digitan kanssa, tahi samaa mastoa Dnan kanssa, niin silloin tarvitaan jokatapauksessa toinen antenneista yhdistelmä-antenniksi eli ei riitäkään se että olisi erilliset VHF ja UHF-antennit.
Anvia kun tulee lähettämään sekä VHF että UHF alueella, se F-nippu UHF:llä ja HD3 nippu VHF:llä.

Sen ainakin tiedän että UFO ei riitä Digitan signaalien vastaanottoon mutta riittäisi todennäköisesti hyvin Dnan signaaleille koska Dnan masto on tosiaan melkein kulman takana (no ei ihan mutta naapurissa kuitenkin).

antennit uusiksi kirjoitti:

mutta se voi olla se valitettava uhka, jahka nyt aikanaan Anviakin aloittaa lähetyksensä. Dna tosiaan aikoo tehdä verkkonsa solu-periaatteella ja sijoittaa lähettimet matkapuhelinmastoihin, se oli eräs syy mikä puolsi verkkolupaa dnalle. Anvian suunnitelmista en tiedä oikeastaan mitään. Mutta todennäköistä on että kaksi antennia joudutaan ainakin laittamaan. Mä en tiedä mikä tulee olemaan Digitan lopullinen suunnitelma mutta eiköhän Digitakin lähetä jotain VHF-kanavilla mutta jos ei, niin silloin ainakin voisi UHF-logperiodinen Digitan suuntaan, VHF puolestaan Dnan maston suuntaan ja Anvia onkin sitten arvoitus. toisaalta, jos Anvia käyttää samaa mastoa Digitan kanssa, tahi samaa mastoa Dnan kanssa, niin silloin tarvitaan jokatapauksessa toinen antenneista yhdistelmä-antenniksi eli ei riitäkään se että olisi erilliset VHF ja UHF-antennit.
Anvia kun tulee lähettämään sekä VHF että UHF alueella, se F-nippu UHF:llä ja HD3 nippu VHF:llä.

Sen ainakin tiedän että UFO ei riitä Digitan signaalien vastaanottoon mutta riittäisi todennäköisesti hyvin Dnan signaaleille koska Dnan masto on tosiaan melkein kulman takana (no ei ihan mutta naapurissa kuitenkin).

Lue lisää

Noin lyhyillä etäisyyksillä sama antenni ottaa kaikki vastaan. Esim. Sowarin pieni aktiiviantenni ottaa minulla vastaan 3:lta eri asemalta lähetykset, vaikka ne ovat eri suunnilla ja lyhinkin on reilusti
kauempana kuin noista avausviestissä mainituista. Lisäksi antenni ottaa vastaan myös VHF alueen,
jolla HD lähetykset toimivat. Ei kannata tästä hommasta tehdä turhan vaikeaa ja taidetta.
Kuukkelilla hauksi Sowar aktiiviantenni

kunniaan kirjoitti:

Noin lyhyillä etäisyyksillä sama antenni ottaa kaikki vastaan. Esim. Sowarin pieni aktiiviantenni ottaa minulla vastaan 3:lta eri asemalta lähetykset, vaikka ne ovat eri suunnilla ja lyhinkin on reilusti
kauempana kuin noista avausviestissä mainituista. Lisäksi antenni ottaa vastaan myös VHF alueen,
jolla HD lähetykset toimivat. Ei kannata tästä hommasta tehdä turhan vaikeaa ja taidetta.
Kuukkelilla hauksi Sowar aktiiviantenni

Lue lisää

Tuo on esimerkki, milloin tehotonkin antenni (Sowar) riittää. Tehottomuuden kääntöpuoleja on laaja vastaanottokeila eli antenni vastaanottaa laajalta sektorilta, mutta ei tehokkaasti mistään suunnasta.

juuu. kirjoitti:

Tuo on esimerkki, milloin tehotonkin antenni (Sowar) riittää. Tehottomuuden kääntöpuoleja on laaja vastaanottokeila eli antenni vastaanottaa laajalta sektorilta, mutta ei tehokkaasti mistään suunnasta.

Lue lisää

Sowar ei ole mikään tehoton antenni. Vastaanottaa tälläkin hetkellä samalla asennolla lähetykset
eri suunnista 3:lta asemalta, 80, 50 ja 40 km päästä. Suunnattu tietenkin tuonne 80 km:n lähettimen suuntaan.
Mistä päättelet, että Sowar on tehoton ?? Oletko kokeillut sellaista ?

kunniaan kirjoitti:

Sowar ei ole mikään tehoton antenni. Vastaanottaa tälläkin hetkellä samalla asennolla lähetykset
eri suunnista 3:lta asemalta, 80, 50 ja 40 km päästä. Suunnattu tietenkin tuonne 80 km:n lähettimen suuntaan.
Mistä päättelet, että Sowar on tehoton ?? Oletko kokeillut sellaista ?

Lue lisää

"Mistä päättelet, että Sowar on tehoton ?? Oletko kokeillut sellaista ? "

Koska edelleen samat on luonnonlait ja sähkömagnetismin lait voimassa kuin ennenkin.

kunniaan kirjoitti:

Sowar ei ole mikään tehoton antenni. Vastaanottaa tälläkin hetkellä samalla asennolla lähetykset
eri suunnista 3:lta asemalta, 80, 50 ja 40 km päästä. Suunnattu tietenkin tuonne 80 km:n lähettimen suuntaan.
Mistä päättelet, että Sowar on tehoton ?? Oletko kokeillut sellaista ?

Lue lisää

Ehkä yksi syy miksi tuota Sowarin tehoa epäillään on sen pieni koko, ts. elementtejä on niin vähän ettei sillä saada vahvistusta itsessään, vaan vahvistus hoidetaan sähköisen vahvistimen avulla mikä puolestaan lisää kohinaa.

Jos ihan kunnon antennin laittaisi, niin pitäisi olla 91-elementtinen jossa varmasti antennin elementtien oma vahvistus riittää taatusti. Se on myös kapeakeilaisempi eli enemmän suuntaava kuin nuo vähäelementtiset antennit.

Totuus on että mitä vähemmän elementtejä, sitä vähemmän suuntausta eli suurempi keila, ja myös vähemmän vahvistusta itse antennissa. Lähellä lähetintä tää ei haittaa mutta jos on kauempana lähettimestä niin haittaa on koska vahvistusta joudutaan hakemaan vahvistimella ja jos vahvistusta joutuu lisäämään reippaasti, kasvaa kohinan määrä. Sekin huono puoli on että koska suuntaavuus heikkenee, niin mahdolliset sivulähetteet voi häiritä itse päälähetettä.

tällainen mielipide kirjoitti:

Ehkä yksi syy miksi tuota Sowarin tehoa epäillään on sen pieni koko, ts. elementtejä on niin vähän ettei sillä saada vahvistusta itsessään, vaan vahvistus hoidetaan sähköisen vahvistimen avulla mikä puolestaan lisää kohinaa.

Jos ihan kunnon antennin laittaisi, niin pitäisi olla 91-elementtinen jossa varmasti antennin elementtien oma vahvistus riittää taatusti. Se on myös kapeakeilaisempi eli enemmän suuntaava kuin nuo vähäelementtiset antennit.

Totuus on että mitä vähemmän elementtejä, sitä vähemmän suuntausta eli suurempi keila, ja myös vähemmän vahvistusta itse antennissa. Lähellä lähetintä tää ei haittaa mutta jos on kauempana lähettimestä niin haittaa on koska vahvistusta joudutaan hakemaan vahvistimella ja jos vahvistusta joutuu lisäämään reippaasti, kasvaa kohinan määrä. Sekin huono puoli on että koska suuntaavuus heikkenee, niin mahdolliset sivulähetteet voi häiritä itse päälähetettä.

Lue lisää

Miksi sitä pitää epäillä kun siitä kokemuksia omaavat tietävät sanoa, että se ON hyvä.

Mikä sinä olet tuomitsemaan tehottomaksi, kun sinulla ei ole minkäälaista kokemusta ko. antennista omien sanojesi mukaan.

Mikä sinun mielestäsi on lähellä lähetintä ja mikä kaukana ? Kilometreissä vaikkapa, oma tuntumasi, ei muiden sanomat epäilyt ?

Kuka muuten epäilee, sinä itsekö, vai ne muut "epäilijät" ?

Minkälaisen matkan päähän asemasta sinun mielestäsi tarvitaan 91-elementtinen antenni.
Miksi ei esim. 52 elementtinen ei riittäisi vastaavaan ?

Alkuperäisessä viestissä haluttiin ottaa lähetyksiä eri lähettimistä, pitääkö kysyjän siis rakenta vaikka 3 kpl 91-elementtistä antennia eri suuntiin. Miten ne kytkettäisiin yhteen ?
Kerro, kun totuuden tiedät.
Käytäntö kun tahtoo vain olla aivan eri asia.

tällainen mielipide kirjoitti:

Ehkä yksi syy miksi tuota Sowarin tehoa epäillään on sen pieni koko, ts. elementtejä on niin vähän ettei sillä saada vahvistusta itsessään, vaan vahvistus hoidetaan sähköisen vahvistimen avulla mikä puolestaan lisää kohinaa.

Jos ihan kunnon antennin laittaisi, niin pitäisi olla 91-elementtinen jossa varmasti antennin elementtien oma vahvistus riittää taatusti. Se on myös kapeakeilaisempi eli enemmän suuntaava kuin nuo vähäelementtiset antennit.

Totuus on että mitä vähemmän elementtejä, sitä vähemmän suuntausta eli suurempi keila, ja myös vähemmän vahvistusta itse antennissa. Lähellä lähetintä tää ei haittaa mutta jos on kauempana lähettimestä niin haittaa on koska vahvistusta joudutaan hakemaan vahvistimella ja jos vahvistusta joutuu lisäämään reippaasti, kasvaa kohinan määrä. Sekin huono puoli on että koska suuntaavuus heikkenee, niin mahdolliset sivulähetteet voi häiritä itse päälähetettä.

Lue lisää

Tehokkaammilla antenneilla on aina kapeampi keila. Tämä pätee aina. Tosin antenniin voi laittaa vaimentimen tai integroida vahvistimen, mutta tämä ei vaikuta itse antenniin.

Vahvistin ei lisää antennin tehoa. Jos käyttää pienikohinaista mastovahvistinta tai antenniin integroitua vahvistinta, jonka kohinaluku on esimerkiksi 2 dB, ja vertaa tilannetta siihen, jos käyttää huonompaa vahvistinta, jonka kohinaluku on esim. 5 dB, saadaan maksimissaan 3 dB:n hyöty. Hyöty ei tule antennista vaan siitä, että kohinan taso suhteessa antennista tulevaan signaalin on matalampi. Vahvistin heikentää signaalikohinasuhdetta kohinalukunsa verran ja vahvistaa samassa suhteessa antennista tulevaa hyötysignaalia ja kohinaa.

Hyvässä kentässä antenniksi saattaa riittää, mikä tahansa metallin pätkä. Esimerkiksi ihminen, henkari, rautanaula jne. voi toimia antennina.

Yleensä antenneista vertaillaan vahvistusta/suuntakuvioa, koko ja painoa. Valitettavasti nämä on ristiriidassa keskenään, eikä kukaan mielellään asenna liian suurta ja rumaa antennia, jos pienempi riittää. Jos antenni on pieni suhteessa aallonpituuteen, on sen pääkeila leveä Vastaavasti suuremmalla antennilla on kapeampi keila.

Antennin apertuurilla tarkoitetaan aluetta, josta antenni halii sähkömagneettisen säteilynsä. Esimerkiksi suuremmalla lautasantennilla on suurempi apertuuri (loogista). Suuremmilla taajuuksilla voidaan pienemmällä lautasantennilla saavuttaa sama vahvistus kuin pienemmillä taajuuksilla suuremmalla lautasantennilla. Tämä johtuu siitä, että suurilla taajuuksilla lautasen koko on suurempi suhteessa aallonpituuteen. Aallonpituus pienenee taajuuden kasvaessa.

Lautasantennin toimintaa hahmotellaan yleensä siten, että se heijastaa tulevat säteet polttopisteeseen, josta ne ohjataan kaapeliin. Todellisuudessa sähkömagneettinen säteily aiheuttaa pintaan virtoja, jotka uudelleen säteilevät joka suuntaan, mutta aallot kumoutuvat lopulta.

Kun lautasantennin koko kasvaa, pienenee vastaanottokeila. Suoraan edestä saapuvat säteet summautuvat polttopisteessä samanvaiheisina, mutta mitä suurempi lautasantennin koko on sitä tehokkaammin sivusta tulevat säteet kumoavat toisensa. Pienikin kulma riittää siihen, että aallot kumoutuvat. Lautasantenni on erittäin suuntaava. Lautasantennilla vastaanotettavien signaaleiden taajuudet ovat korkeita, esimerkiksi 11 GHz, joten aallonpituus on pieni. Nykyiset televisiokanavat lähetetään UHF-alueella, jonka taajuus on 470 - 862 MHz.

Normaaleissa yagi-tyyppisissä antenneissa on dipoli ja metallin pätkiä, joiden etäisyyksiin ja pituuksiin mitoituksiin vaikuttaa vastaanotettavien signaalien aallonpituudet. Näihin metallitangon pätkiin syntyy virtoja, jotka lähettävät edelleen sähkömagneettista säteilyä. Säteily ei palaa esimerkiksi takaisin päin, koska dipolin edessä olevien suuntaimien aiheuttamat aallot komoutuvat siinä suunnassa. Toiseen suuntaa aallot summautuvat vaiheessa. Mielessä asiaa voi verrata lautasantenniin. Ehkä parhaiten yagin toiminnan summaa kuva ja selvitys osoitteessa: http://www.hdtvprimer.com/ANTENNAS/types.html ,jossa taipuminen ja apertuuri on merkitty samaan kuvaan.

Yagin koko kasvaa vahvistuksen kasvaessa pituussuunnassa, kun esimerkiksi paneeliantennin koko kasvaa enempi "pinta-alana". Koska antennin koko kasvaa jyrkästi vahvistuksen lisääntyessä, ei ole järkevää enää rakentaa jättiantennia, vaan mieluiten asennetaan rinnakkain tai päällekkäin kaksi suurta identtistä antennia, jolloin teoriassa voidaan saada 3 dB:n vahvistus. Tuplaamalla antennien määrä neljään (antennit kahdessa rivissä ja päällekkäin) saadaan jälleen 3 dB lisää (apertuurin kasvu on ilmeinen). Tästä huomataan, että antennintehokkuuden kasvaessa antennin koko karkaa tietyn pisteen jälkeen ns. käsistä. Todellisuudessa edellä esitetyt hyödyt ovat korkeintaan luokkaa 2,5 dB ja 5 dB, koska esimerkiksi yhdistäjä aiheuttaa häviöitä. Samansuuntaisia tuloksia saadaan, jos vertaillaan lautasantenneja. Esimerkiksi halkaisijaltaan 1,2 m lautasantennin vahvistus on 11 GHz:lla noin 40 dB. Vastaavasti 1,8 m lautasen vahvistus on 43 dB ja 2,4 m 46 dB. Kuuden desibelin parannus aiheuttaa pinta-alan yli nelinkertaistumisen. Yli 2,4 metrin lautasantennit eivät ole kovin sieviä.

Tarkkailija x kirjoitti:

Tehokkaammilla antenneilla on aina kapeampi keila. Tämä pätee aina. Tosin antenniin voi laittaa vaimentimen tai integroida vahvistimen, mutta tämä ei vaikuta itse antenniin.

Vahvistin ei lisää antennin tehoa. Jos käyttää pienikohinaista mastovahvistinta tai antenniin integroitua vahvistinta, jonka kohinaluku on esimerkiksi 2 dB, ja vertaa tilannetta siihen, jos käyttää huonompaa vahvistinta, jonka kohinaluku on esim. 5 dB, saadaan maksimissaan 3 dB:n hyöty. Hyöty ei tule antennista vaan siitä, että kohinan taso suhteessa antennista tulevaan signaalin on matalampi. Vahvistin heikentää signaalikohinasuhdetta kohinalukunsa verran ja vahvistaa samassa suhteessa antennista tulevaa hyötysignaalia ja kohinaa.

Hyvässä kentässä antenniksi saattaa riittää, mikä tahansa metallin pätkä. Esimerkiksi ihminen, henkari, rautanaula jne. voi toimia antennina.

Yleensä antenneista vertaillaan vahvistusta/suuntakuvioa, koko ja painoa. Valitettavasti nämä on ristiriidassa keskenään, eikä kukaan mielellään asenna liian suurta ja rumaa antennia, jos pienempi riittää. Jos antenni on pieni suhteessa aallonpituuteen, on sen pääkeila leveä Vastaavasti suuremmalla antennilla on kapeampi keila.

Antennin apertuurilla tarkoitetaan aluetta, josta antenni halii sähkömagneettisen säteilynsä. Esimerkiksi suuremmalla lautasantennilla on suurempi apertuuri (loogista). Suuremmilla taajuuksilla voidaan pienemmällä lautasantennilla saavuttaa sama vahvistus kuin pienemmillä taajuuksilla suuremmalla lautasantennilla. Tämä johtuu siitä, että suurilla taajuuksilla lautasen koko on suurempi suhteessa aallonpituuteen. Aallonpituus pienenee taajuuden kasvaessa.

Lautasantennin toimintaa hahmotellaan yleensä siten, että se heijastaa tulevat säteet polttopisteeseen, josta ne ohjataan kaapeliin. Todellisuudessa sähkömagneettinen säteily aiheuttaa pintaan virtoja, jotka uudelleen säteilevät joka suuntaan, mutta aallot kumoutuvat lopulta.

Kun lautasantennin koko kasvaa, pienenee vastaanottokeila. Suoraan edestä saapuvat säteet summautuvat polttopisteessä samanvaiheisina, mutta mitä suurempi lautasantennin koko on sitä tehokkaammin sivusta tulevat säteet kumoavat toisensa. Pienikin kulma riittää siihen, että aallot kumoutuvat. Lautasantenni on erittäin suuntaava. Lautasantennilla vastaanotettavien signaaleiden taajuudet ovat korkeita, esimerkiksi 11 GHz, joten aallonpituus on pieni. Nykyiset televisiokanavat lähetetään UHF-alueella, jonka taajuus on 470 - 862 MHz.

Normaaleissa yagi-tyyppisissä antenneissa on dipoli ja metallin pätkiä, joiden etäisyyksiin ja pituuksiin mitoituksiin vaikuttaa vastaanotettavien signaalien aallonpituudet. Näihin metallitangon pätkiin syntyy virtoja, jotka lähettävät edelleen sähkömagneettista säteilyä. Säteily ei palaa esimerkiksi takaisin päin, koska dipolin edessä olevien suuntaimien aiheuttamat aallot komoutuvat siinä suunnassa. Toiseen suuntaa aallot summautuvat vaiheessa. Mielessä asiaa voi verrata lautasantenniin. Ehkä parhaiten yagin toiminnan summaa kuva ja selvitys osoitteessa: http://www.hdtvprimer.com/ANTENNAS/types.html ,jossa taipuminen ja apertuuri on merkitty samaan kuvaan.

Yagin koko kasvaa vahvistuksen kasvaessa pituussuunnassa, kun esimerkiksi paneeliantennin koko kasvaa enempi "pinta-alana". Koska antennin koko kasvaa jyrkästi vahvistuksen lisääntyessä, ei ole järkevää enää rakentaa jättiantennia, vaan mieluiten asennetaan rinnakkain tai päällekkäin kaksi suurta identtistä antennia, jolloin teoriassa voidaan saada 3 dB:n vahvistus. Tuplaamalla antennien määrä neljään (antennit kahdessa rivissä ja päällekkäin) saadaan jälleen 3 dB lisää (apertuurin kasvu on ilmeinen). Tästä huomataan, että antennintehokkuuden kasvaessa antennin koko karkaa tietyn pisteen jälkeen ns. käsistä. Todellisuudessa edellä esitetyt hyödyt ovat korkeintaan luokkaa 2,5 dB ja 5 dB, koska esimerkiksi yhdistäjä aiheuttaa häviöitä. Samansuuntaisia tuloksia saadaan, jos vertaillaan lautasantenneja. Esimerkiksi halkaisijaltaan 1,2 m lautasantennin vahvistus on 11 GHz:lla noin 40 dB. Vastaavasti 1,8 m lautasen vahvistus on 43 dB ja 2,4 m 46 dB. Kuuden desibelin parannus aiheuttaa pinta-alan yli nelinkertaistumisen. Yli 2,4 metrin lautasantennit eivät ole kovin sieviä.

Lue lisää

Mikä hyöty vahvistuksesta sitten on? Vahvistus parantaa signaalikohinasuhdetta, mikä tarkoittaa, että vastaanotto onnistuu heikommassakin kentässä tai lähetyskanavan kapasiteettia voitaisiin nostaa, jos kyseessä olisi vain lähetys lähettimestä yhdelle vastaanottajalle. Lisäksi suuremmalla vahvistuksella saadaan säävaraa. Koska suuri vahvistus tarkoittaa aina kapeampaa vastaanottokeilaa, pitää tehokkaampi antenni suunnata tarkemmin. Sivusta saapuvien signaaleiden vahvistus laskeee kapealla keilalla nopeasti, mutta jos kulma ei ole liian suuri voi vahvistus olla silti suurempi kuin leveämpikeilaisella antennilla. Toinen huonopuoli on se, että jos vastaanottokenttä on hyvin epätasainen antennin apertuurin alueella, hylkäytyy osa signaalista. Tällöin tehokkaamman antennin hyödystä osa jää saavuttamatta. Jos käytetään kahta yhdistettyä antennia ja maasta tulevan heijastuksen vuoksi kenttä on epätasainen pystysuunnassa, kannattaa kannattaa kaksi antennia asentaa rinnakkain (apertuuri on enempi vaakasuuntainen). Koska suoraan tuleva ja maasta heijastuva signaali, saapuu eri aikoina eri korkeuksille, vaihtelee kentänvoimakkuus sen mukaan, missä vaiheessa milläkin korkeudella signaalit summautuvat antenniin.

Tehokasta antennia ei saa ilmaiseksi. Koko kasvaa suureksi, mikä on esteettinenkin ongelma, hyöty voi jäädä epätasaisessa kentässä luultua pienemmäksi. Riittävän hyvässä kentässä pienikin antenni toimii ja ajaa tehtävänsä ja on siis hyvä valinta. Pienikään antenni, jonka vahvistus ei ole suuri, ei vastaanota välttämättä kaikista suunnista. Tosin digitelevision tapauksessa ei ole välttämätöntä, että signaali tulee suoraan antennin, vaan antenni voi vastaanottaa signaalin esimerkiksi kallioseinämän kautta tulevasta heijastuksesta. Suoraan tuleva signaali voisi osua antennin nollakohtaan, mutta heijastus ei.

Silloin tällöin joku väittää, että nyt on löytynyt antenni, joka voittaa tehokkuudessa kaikki antennit. Valitettavasti näin ei ole. Mitään ei tule ns. ilmaiseksi ja kaikissa on huonotkin puolensa.

Tarkkailija x kirjoitti:

Mikä hyöty vahvistuksesta sitten on? Vahvistus parantaa signaalikohinasuhdetta, mikä tarkoittaa, että vastaanotto onnistuu heikommassakin kentässä tai lähetyskanavan kapasiteettia voitaisiin nostaa, jos kyseessä olisi vain lähetys lähettimestä yhdelle vastaanottajalle. Lisäksi suuremmalla vahvistuksella saadaan säävaraa. Koska suuri vahvistus tarkoittaa aina kapeampaa vastaanottokeilaa, pitää tehokkaampi antenni suunnata tarkemmin. Sivusta saapuvien signaaleiden vahvistus laskeee kapealla keilalla nopeasti, mutta jos kulma ei ole liian suuri voi vahvistus olla silti suurempi kuin leveämpikeilaisella antennilla. Toinen huonopuoli on se, että jos vastaanottokenttä on hyvin epätasainen antennin apertuurin alueella, hylkäytyy osa signaalista. Tällöin tehokkaamman antennin hyödystä osa jää saavuttamatta. Jos käytetään kahta yhdistettyä antennia ja maasta tulevan heijastuksen vuoksi kenttä on epätasainen pystysuunnassa, kannattaa kannattaa kaksi antennia asentaa rinnakkain (apertuuri on enempi vaakasuuntainen). Koska suoraan tuleva ja maasta heijastuva signaali, saapuu eri aikoina eri korkeuksille, vaihtelee kentänvoimakkuus sen mukaan, missä vaiheessa milläkin korkeudella signaalit summautuvat antenniin.

Tehokasta antennia ei saa ilmaiseksi. Koko kasvaa suureksi, mikä on esteettinenkin ongelma, hyöty voi jäädä epätasaisessa kentässä luultua pienemmäksi. Riittävän hyvässä kentässä pienikin antenni toimii ja ajaa tehtävänsä ja on siis hyvä valinta. Pienikään antenni, jonka vahvistus ei ole suuri, ei vastaanota välttämättä kaikista suunnista. Tosin digitelevision tapauksessa ei ole välttämätöntä, että signaali tulee suoraan antennin, vaan antenni voi vastaanottaa signaalin esimerkiksi kallioseinämän kautta tulevasta heijastuksesta. Suoraan tuleva signaali voisi osua antennin nollakohtaan, mutta heijastus ei.

Silloin tällöin joku väittää, että nyt on löytynyt antenni, joka voittaa tehokkuudessa kaikki antennit. Valitettavasti näin ei ole. Mitään ei tule ns. ilmaiseksi ja kaikissa on huonotkin puolensa.

Lue lisää

YLE ei olisi myynyt Digitaa ulkomaille ei tällaista olisi tapahtunut! Tv-yhtiöiden lähetysmaksut eivät olisi kalliita ja tv-maksut jäisivät kotimaahan. Olisi pitänyt kaikki tv-lähetykset lähettää samoista lähetystorneista. Hienoa YLE, kansalaiset voivat joutua käyttämään pahimmassa tapauksessa käyttämään 3 eri antennia. Tv-lähetysten lähettämisessä pitäisi olla vain yksi toimija ja sen pitäisi omistaa valtio.

tv-lupa roskiin kirjoitti:

YLE ei olisi myynyt Digitaa ulkomaille ei tällaista olisi tapahtunut! Tv-yhtiöiden lähetysmaksut eivät olisi kalliita ja tv-maksut jäisivät kotimaahan. Olisi pitänyt kaikki tv-lähetykset lähettää samoista lähetystorneista. Hienoa YLE, kansalaiset voivat joutua käyttämään pahimmassa tapauksessa käyttämään 3 eri antennia. Tv-lähetysten lähettämisessä pitäisi olla vain yksi toimija ja sen pitäisi omistaa valtio.

Lue lisää

kun poliitikkojen piti yksityistää ja myydä kaikki ulkomaille, varsinkin kokoomus haluaisi yksityistää kaiken, tosin samanmielisiä on valitettavasti myös pieni mutta näkyvä osa demareista (lipponen mm.).

Digitasta ja sen hinnoittelusta on moni muukin valittanut paitsi katsojat, mm. ohjelmayhtiöt ja operaattorit (Canal Digital muiden muassa) on valittaneet Digitan hillittömästä hinnoittelusta.

Silloin kun lähettimet oli Ylen hallussa, tekniikkakin toimi paremmin.

Tarkkailija x kirjoitti:

Mikä hyöty vahvistuksesta sitten on? Vahvistus parantaa signaalikohinasuhdetta, mikä tarkoittaa, että vastaanotto onnistuu heikommassakin kentässä tai lähetyskanavan kapasiteettia voitaisiin nostaa, jos kyseessä olisi vain lähetys lähettimestä yhdelle vastaanottajalle. Lisäksi suuremmalla vahvistuksella saadaan säävaraa. Koska suuri vahvistus tarkoittaa aina kapeampaa vastaanottokeilaa, pitää tehokkaampi antenni suunnata tarkemmin. Sivusta saapuvien signaaleiden vahvistus laskeee kapealla keilalla nopeasti, mutta jos kulma ei ole liian suuri voi vahvistus olla silti suurempi kuin leveämpikeilaisella antennilla. Toinen huonopuoli on se, että jos vastaanottokenttä on hyvin epätasainen antennin apertuurin alueella, hylkäytyy osa signaalista. Tällöin tehokkaamman antennin hyödystä osa jää saavuttamatta. Jos käytetään kahta yhdistettyä antennia ja maasta tulevan heijastuksen vuoksi kenttä on epätasainen pystysuunnassa, kannattaa kannattaa kaksi antennia asentaa rinnakkain (apertuuri on enempi vaakasuuntainen). Koska suoraan tuleva ja maasta heijastuva signaali, saapuu eri aikoina eri korkeuksille, vaihtelee kentänvoimakkuus sen mukaan, missä vaiheessa milläkin korkeudella signaalit summautuvat antenniin.

Tehokasta antennia ei saa ilmaiseksi. Koko kasvaa suureksi, mikä on esteettinenkin ongelma, hyöty voi jäädä epätasaisessa kentässä luultua pienemmäksi. Riittävän hyvässä kentässä pienikin antenni toimii ja ajaa tehtävänsä ja on siis hyvä valinta. Pienikään antenni, jonka vahvistus ei ole suuri, ei vastaanota välttämättä kaikista suunnista. Tosin digitelevision tapauksessa ei ole välttämätöntä, että signaali tulee suoraan antennin, vaan antenni voi vastaanottaa signaalin esimerkiksi kallioseinämän kautta tulevasta heijastuksesta. Suoraan tuleva signaali voisi osua antennin nollakohtaan, mutta heijastus ei.

Silloin tällöin joku väittää, että nyt on löytynyt antenni, joka voittaa tehokkuudessa kaikki antennit. Valitettavasti näin ei ole. Mitään ei tule ns. ilmaiseksi ja kaikissa on huonotkin puolensa.

Lue lisää

Tarkkailija x on nähnyt paljon vaivaa kopioidakseen juttua oppikirjoista.
Silti hän ei sano mitään itse keskustelussa olevaan asiaan.

Yrittää haudata jutun pelkkään tieteissaastaan. Yrittää olla viisas ja murjoa normaali keskustelun tieteissaastansa alle. Saastaksi tarinan tekee se, ettei vastaa mihinkään kysymykseen, vaan junttaa tekstiä. Tietokoneet tekevät tuota, ei mitään luovuutta, eikä keskusteluun osallistumista omilla mielipiteillään.

En tiedä, oletko tuo sama nikki, kuin tuo "tällainen mielipide", mutta silti et vastannut keskustelun pohjana oleviin kysymyksiin.

Tuo hintajuttukin on omaa tieteisjuttujasi. Ei toimivasta laitteesta tarvitse maksaa teknisten höpötyksien vuoksi maltaita, kunhan se todellakin toimii. Muutenkin, kuin "ydinfyysikoiden skemoissa".
Sowar sattuu vain toimimaan hyvin. Kuvaa katsellaan, ei skemoja.

kunniaan kirjoitti:

Tarkkailija x on nähnyt paljon vaivaa kopioidakseen juttua oppikirjoista.
Silti hän ei sano mitään itse keskustelussa olevaan asiaan.

Yrittää haudata jutun pelkkään tieteissaastaan. Yrittää olla viisas ja murjoa normaali keskustelun tieteissaastansa alle. Saastaksi tarinan tekee se, ettei vastaa mihinkään kysymykseen, vaan junttaa tekstiä. Tietokoneet tekevät tuota, ei mitään luovuutta, eikä keskusteluun osallistumista omilla mielipiteillään.

En tiedä, oletko tuo sama nikki, kuin tuo "tällainen mielipide", mutta silti et vastannut keskustelun pohjana oleviin kysymyksiin.

Tuo hintajuttukin on omaa tieteisjuttujasi. Ei toimivasta laitteesta tarvitse maksaa teknisten höpötyksien vuoksi maltaita, kunhan se todellakin toimii. Muutenkin, kuin "ydinfyysikoiden skemoissa".
Sowar sattuu vain toimimaan hyvin. Kuvaa katsellaan, ei skemoja.

Lue lisää

"En tiedä, oletko tuo sama nikki, kuin tuo "tällainen mielipide", mutta silti et vastannut
keskustelun pohjana oleviin kysymyksiin."

Tuo tarkkailija ei ole sama henkilö kuin minä!

Mutta faktat faktoina, antenneihin pätee tietyt jutut ja jos sä alat nimittämään niitä tieteissaastaksi, niin meidän muiden puolesta saat elää sokeassa uskossasi että kaikenlaiset antennirimpulat toimii myös 80 kilsan säteellä lähettimestä.

Mutta antenniasiat ei ole mitään uskon asioita vaan ihan puhdasta tiedettä joka perustuu niihin tosiasioihin joita on tutkittu.

kunniaan kirjoitti:

Tarkkailija x on nähnyt paljon vaivaa kopioidakseen juttua oppikirjoista.
Silti hän ei sano mitään itse keskustelussa olevaan asiaan.

Yrittää haudata jutun pelkkään tieteissaastaan. Yrittää olla viisas ja murjoa normaali keskustelun tieteissaastansa alle. Saastaksi tarinan tekee se, ettei vastaa mihinkään kysymykseen, vaan junttaa tekstiä. Tietokoneet tekevät tuota, ei mitään luovuutta, eikä keskusteluun osallistumista omilla mielipiteillään.

En tiedä, oletko tuo sama nikki, kuin tuo "tällainen mielipide", mutta silti et vastannut keskustelun pohjana oleviin kysymyksiin.

Tuo hintajuttukin on omaa tieteisjuttujasi. Ei toimivasta laitteesta tarvitse maksaa teknisten höpötyksien vuoksi maltaita, kunhan se todellakin toimii. Muutenkin, kuin "ydinfyysikoiden skemoissa".
Sowar sattuu vain toimimaan hyvin. Kuvaa katsellaan, ei skemoja.

Lue lisää

"Yrittää haudata jutun pelkkään tieteissaastaan. Yrittää olla viisas ja murjoa normaali keskustelun tieteissaastansa alle. Saastaksi tarinan tekee se, ettei vastaa mihinkään kysymykseen, vaan junttaa tekstiä. Tietokoneet tekevät tuota, ei mitään luovuutta, eikä keskusteluun osallistumista omilla mielipiteillään."

Kiitoksia palautteesa. Kiva kuulla, että panostani arvostetaan :)

Yritin hieman kertoa taustaa. Enkä väittää suoraan sitä taikka tätä. Kuten selitin, erilaisilla antenneilla on hyvät ja huonot puolensa sekä joskus tulee fyysisen koon rajoitukset vastaan.

En väitä, että jokin antenni olisi yksiselitteisesti huono tai hyvä. Pieni atenni on hyvä, kun se on riittävä tai jos kenttä on todella epätasainen.

Lueskelin viestejä läpi ja ilmeisesti sana "tehoton" aiheuttaa eniten puraa. Ehkä parempi olisi sanoa tehottomampi tai pienempi tehoinen. Tämä on tietenkin suhteellista. Tehoton tehokkaisiin antenneihin verrattuna ja ehkä aavistuksen tehokkaampi tai tehottomampi vastaaviin antenneihin verrattuna. Ei se, että atennilla näkyy kuva, kerro onko antenni tehokas vai ei. Selvitetään mitä tehokkuudella tässäkin keskustelussa tarkoitetaan. Antennin teho riippuu siitä, kuinka suuren tehon se tuottaa tietyn voimakkuuksisessa kentässä vastaanottotaajuuksillaan. Tähän vaikuttaa apertuuri, eli se kuinka isolta alata antennikerää sähkömagneettista säteilyä. Lähetin lähettää tietyllä teholla ja tästä ilmaan jakautuu tietty wattimäärä neliömetriä kohden.

Antennin tuottama teho voidaan mitata. Yksikkönä käytetään tehon yksikköä ja yleensä desibeliasteikkoa. Esimerkiksi dBm:ää, joka on teho verrattuna yhteen milliwattiin, tai vastaavasti dBuV desibelimikrovolttia (jännite, joka vastaa esim 75 ohmin systeemissa, tiettyä tehoa). Voitaisiin sanoa, että tämä antenni tuottaa tällä taajuudella tietyn tehon tietyn voimakkuuksisessa kentässä, mutta käytönnössä antenneja verrataan dipoliin tai isotrooppiseen antenniin, joka on tasaisesti ympärisäteilevä (tai vastaanottava) antenni. Antenneille ilmoitetaan vahvistus esim. dBi (verrattuna isotrooppiseen antenniin), joka kertoo kuinka paljon antennin vahvistus on verrokkiantenniin suhteutettuna. Antennin, jonka vahvistus on 15 dBi, tuottaa tuotaa signaalin, jonka teho on 15 desibeliä suurempi kuin vertailuantenni.

Se, että televisio näkyy x kilometrin päästä, ei suoraan kuvaa antennin tehokkuutta. Näkyvyyteen vaikuttaa koko vastaanottoketju ja ilmatie monine kommerverkkeineen. Ei kovinkaan helposti arvattavissa. Vastaanoton sijainnilla on todella suuri merkitys. Esimerkiksi antennivahvistin vaikuttaa tähän ketjuun. Jos esimerkiksi sinun Sowarin vahvistimen kohinaluku on 2 dB pienempi, kuin heti sen perään kytketyn vastaanottimen kohinaluku, vastaanvan ilman vahvisinta olevan antennin pitäisi olla 2 dB tehokkaampi, jotta sama signaalikohinasuhde vastaanottimessa saavutettaisiin. Ero on paljon suurempi, jos antennin ja vastaanottimen välillä on vaimennusta. Vahvistin ei tee antennista tehokkaampaa, vaan signaali ainoastaan säilyy vahvempana eikä huku vahvistimen jälkeisiin vaimennuksiin ja vastaanottimen kohinaan. Itse asiassa tässä kyseisessa esimerkissä, vaikka vastaanottimessa signaalinlaatu onkin molemmissa tapauksissa sama, on suoraan Sowarin tapauksessa antennista tuleva signaali 2 dB pienempi ja siten signaalikohasuhteeltaankin 2 dB huonompi, mutta kokonaisuudessaan esimerkit vastaavat toisiaan näkyvyyden kannalta. Jos vahvistimen ja vastaanottimen välissä on paljon vaimennuksia, toimii Sowarin esimerkki huomattavasti paremmin. Jotta päästään lähelle edellä esitettyä 2 dB:ä, pitää vahvistuksen olla riittävä. Tilanne muuttuu, jos toiseenkin antenniin asennetaan vahvistin.

Onko Sowar (riippuu hieman mallista, mutta valmistaja valmistaa vain pikkuantenneja) yhtätehokas tai verrattavissa esimkerkiksi suuriin antenneihin (vahvistus esim. 15-17 dBi)? Ei ole. Näihin verrattuna Sowarin antennit ovat tehottomampia. Eivät pysty keräämään yhtä suurta tehoa, apertuuri on pienempi. Tämän voi päätella jo suoraan koostakin.

"Tuo hintajuttukin on omaa tieteisjuttujasi. Ei toimivasta laitteesta tarvitse maksaa teknisten höpötyksien vuoksi maltaita, kunhan se todellakin toimii. Muutenkin, kuin "ydinfyysikoiden skemoissa". "

Kerroin, että "Tehokasta antennia ei saa ilmaiseksi". En viitannut rahaan. Jos haluaa tehokkaan antennin, tulee myös haittapuolia. Koko kasvaa suureksi, mikä on joidenkin mielestä rumannäköistä. Tuulikuorma kasvaa ja kuten edellisissä viesteissä selitin ei tehokkaampi antenni tuotakaan odotettua hyötyä, jos kenttä on hyvin epätasainen antennin apertuurin alueella.

Yritin pitää vastauksen lyhyenä, vaikka jokaiseen kohtaan voisi lisätä asioita ja huomautuksia.

tällainen mielipide kirjoitti:

"En tiedä, oletko tuo sama nikki, kuin tuo "tällainen mielipide", mutta silti et vastannut
keskustelun pohjana oleviin kysymyksiin."

Tuo tarkkailija ei ole sama henkilö kuin minä!

Mutta faktat faktoina, antenneihin pätee tietyt jutut ja jos sä alat nimittämään niitä tieteissaastaksi, niin meidän muiden puolesta saat elää sokeassa uskossasi että kaikenlaiset antennirimpulat toimii myös 80 kilsan säteellä lähettimestä.

Mutta antenniasiat ei ole mitään uskon asioita vaan ihan puhdasta tiedettä joka perustuu niihin tosiasioihin joita on tutkittu.

Lue lisää

OK. Sitten erehdyin henkilöstä, vapaita nikkejä kun saa käyttää.

Tiedän kyllä nuo antennitieteisfaktat ja sehän tässä juuri naurattaakin.
Koska kaikista sokeista uskontoivotuksistasi huolimatta katselen koko ajan
virheetöntä kuvaa tuolla Sowarilla, joka on mökilläni käytössä.
On tätä muillakin käytössä kuin minulla, monessa paikassa, lähinnä
asuntovaunututuillani, joiden suosituksesta laitteen hankinkin.

Olemmeko siis kaikki väärässä ? Näemmekö harhoja ?

On helppoa teilata toinen uskovaiseksi vain teknisiin seikkoihin perustuen, vaikka ei
ole minkäänlaista kokemusta juuri ko. laitteesta.

Luulen kyllä, että nyt asialla on antennimyyjä, joka haluaa varustaa asiakkaansa katon
täyteen tekniikkaa, jota ilman ei voi tulla toimeen. Samalla vaurastuttaa omaa lompsaansa.

Jo aikoinaan antennifirmat kirvailivat analogia-aikana logaritmiset halvat antennit
syvimpään helvettiin ja niillekin naurettiin "asiantuntijan" ominaisuuksissa.
Se vain laajakaistaisena antennina toimi yksinään paremmin, kuin antenniviidakko katolla.
Antennifirma ei vain saanut enää rakentaa (laskuttaa) kattoa täyteen lintujen istuinpuita.

Tarkkailija x kirjoitti:

"Yrittää haudata jutun pelkkään tieteissaastaan. Yrittää olla viisas ja murjoa normaali keskustelun tieteissaastansa alle. Saastaksi tarinan tekee se, ettei vastaa mihinkään kysymykseen, vaan junttaa tekstiä. Tietokoneet tekevät tuota, ei mitään luovuutta, eikä keskusteluun osallistumista omilla mielipiteillään."

Kiitoksia palautteesa. Kiva kuulla, että panostani arvostetaan :)

Yritin hieman kertoa taustaa. Enkä väittää suoraan sitä taikka tätä. Kuten selitin, erilaisilla antenneilla on hyvät ja huonot puolensa sekä joskus tulee fyysisen koon rajoitukset vastaan.

En väitä, että jokin antenni olisi yksiselitteisesti huono tai hyvä. Pieni atenni on hyvä, kun se on riittävä tai jos kenttä on todella epätasainen.

Lueskelin viestejä läpi ja ilmeisesti sana "tehoton" aiheuttaa eniten puraa. Ehkä parempi olisi sanoa tehottomampi tai pienempi tehoinen. Tämä on tietenkin suhteellista. Tehoton tehokkaisiin antenneihin verrattuna ja ehkä aavistuksen tehokkaampi tai tehottomampi vastaaviin antenneihin verrattuna. Ei se, että atennilla näkyy kuva, kerro onko antenni tehokas vai ei. Selvitetään mitä tehokkuudella tässäkin keskustelussa tarkoitetaan. Antennin teho riippuu siitä, kuinka suuren tehon se tuottaa tietyn voimakkuuksisessa kentässä vastaanottotaajuuksillaan. Tähän vaikuttaa apertuuri, eli se kuinka isolta alata antennikerää sähkömagneettista säteilyä. Lähetin lähettää tietyllä teholla ja tästä ilmaan jakautuu tietty wattimäärä neliömetriä kohden.

Antennin tuottama teho voidaan mitata. Yksikkönä käytetään tehon yksikköä ja yleensä desibeliasteikkoa. Esimerkiksi dBm:ää, joka on teho verrattuna yhteen milliwattiin, tai vastaavasti dBuV desibelimikrovolttia (jännite, joka vastaa esim 75 ohmin systeemissa, tiettyä tehoa). Voitaisiin sanoa, että tämä antenni tuottaa tällä taajuudella tietyn tehon tietyn voimakkuuksisessa kentässä, mutta käytönnössä antenneja verrataan dipoliin tai isotrooppiseen antenniin, joka on tasaisesti ympärisäteilevä (tai vastaanottava) antenni. Antenneille ilmoitetaan vahvistus esim. dBi (verrattuna isotrooppiseen antenniin), joka kertoo kuinka paljon antennin vahvistus on verrokkiantenniin suhteutettuna. Antennin, jonka vahvistus on 15 dBi, tuottaa tuotaa signaalin, jonka teho on 15 desibeliä suurempi kuin vertailuantenni.

Se, että televisio näkyy x kilometrin päästä, ei suoraan kuvaa antennin tehokkuutta. Näkyvyyteen vaikuttaa koko vastaanottoketju ja ilmatie monine kommerverkkeineen. Ei kovinkaan helposti arvattavissa. Vastaanoton sijainnilla on todella suuri merkitys. Esimerkiksi antennivahvistin vaikuttaa tähän ketjuun. Jos esimerkiksi sinun Sowarin vahvistimen kohinaluku on 2 dB pienempi, kuin heti sen perään kytketyn vastaanottimen kohinaluku, vastaanvan ilman vahvisinta olevan antennin pitäisi olla 2 dB tehokkaampi, jotta sama signaalikohinasuhde vastaanottimessa saavutettaisiin. Ero on paljon suurempi, jos antennin ja vastaanottimen välillä on vaimennusta. Vahvistin ei tee antennista tehokkaampaa, vaan signaali ainoastaan säilyy vahvempana eikä huku vahvistimen jälkeisiin vaimennuksiin ja vastaanottimen kohinaan. Itse asiassa tässä kyseisessa esimerkissä, vaikka vastaanottimessa signaalinlaatu onkin molemmissa tapauksissa sama, on suoraan Sowarin tapauksessa antennista tuleva signaali 2 dB pienempi ja siten signaalikohasuhteeltaankin 2 dB huonompi, mutta kokonaisuudessaan esimerkit vastaavat toisiaan näkyvyyden kannalta. Jos vahvistimen ja vastaanottimen välissä on paljon vaimennuksia, toimii Sowarin esimerkki huomattavasti paremmin. Jotta päästään lähelle edellä esitettyä 2 dB:ä, pitää vahvistuksen olla riittävä. Tilanne muuttuu, jos toiseenkin antenniin asennetaan vahvistin.

Onko Sowar (riippuu hieman mallista, mutta valmistaja valmistaa vain pikkuantenneja) yhtätehokas tai verrattavissa esimkerkiksi suuriin antenneihin (vahvistus esim. 15-17 dBi)? Ei ole. Näihin verrattuna Sowarin antennit ovat tehottomampia. Eivät pysty keräämään yhtä suurta tehoa, apertuuri on pienempi. Tämän voi päätella jo suoraan koostakin.

"Tuo hintajuttukin on omaa tieteisjuttujasi. Ei toimivasta laitteesta tarvitse maksaa teknisten höpötyksien vuoksi maltaita, kunhan se todellakin toimii. Muutenkin, kuin "ydinfyysikoiden skemoissa". "

Kerroin, että "Tehokasta antennia ei saa ilmaiseksi". En viitannut rahaan. Jos haluaa tehokkaan antennin, tulee myös haittapuolia. Koko kasvaa suureksi, mikä on joidenkin mielestä rumannäköistä. Tuulikuorma kasvaa ja kuten edellisissä viesteissä selitin ei tehokkaampi antenni tuotakaan odotettua hyötyä, jos kenttä on hyvin epätasainen antennin apertuurin alueella.

Yritin pitää vastauksen lyhyenä, vaikka jokaiseen kohtaan voisi lisätä asioita ja huomautuksia.

Lue lisää

Kiitos nyt enemmän täsmävastauksesta, kuin se aiempi.
Vastasin jo tuossa ylempänä tuolle "tällainen mielipide" nikille, siinä on osana
vastausta tähänkin, katso sieltä.

Kannattaisi kuitenkin lukea myös keskustelun avausviesti, johon alunperin
suositukseni annoin.
Kenenkäänhän ei ole pakko laittaa yksinkertaista ratkaisua, vaikka se toimisi
hyvin siinä käytettävässä kohteessa.
Siihen voi olla monia syitä, miksi esim. Sowaria ei haluta laittaa, tässä varmaankin
pienantennin vastustajan "syistä" muutamia tulee mieleen:
--asiantuntija sanoi, että pitää olla iso antenni, mieluimmin useampi ja yhdistettynä oikeilla (kalliilla) rasioilla.
--naapurin antennia isompi sen kyllä pityää olla, tai ainakin kalliimpi.
--naapuri nauraa, jos laitan vain yhden pienen, miltei näkymättömän antennin.
--pienellä ei kertakaikkiaan voi nähdä lähetyksiä, olisihan se ihme ja eihän tässä maailmassa kenelläkään tarvitsisi olla isoa antennia. Ja onhan isoja käytössä joka paikassa,
siis olen oikeassa.

Siis minä, anteeksi vain, katselen mökilläni virheetöntä kuvaa aina kun siellä käyn.
Onneksi ei ole naapurit käyneet vielä uskovaiseksi haukkumaan :)

kunniaan kirjoitti:

Kiitos nyt enemmän täsmävastauksesta, kuin se aiempi.
Vastasin jo tuossa ylempänä tuolle "tällainen mielipide" nikille, siinä on osana
vastausta tähänkin, katso sieltä.

Kannattaisi kuitenkin lukea myös keskustelun avausviesti, johon alunperin
suositukseni annoin.
Kenenkäänhän ei ole pakko laittaa yksinkertaista ratkaisua, vaikka se toimisi
hyvin siinä käytettävässä kohteessa.
Siihen voi olla monia syitä, miksi esim. Sowaria ei haluta laittaa, tässä varmaankin
pienantennin vastustajan "syistä" muutamia tulee mieleen:
--asiantuntija sanoi, että pitää olla iso antenni, mieluimmin useampi ja yhdistettynä oikeilla (kalliilla) rasioilla.
--naapurin antennia isompi sen kyllä pityää olla, tai ainakin kalliimpi.
--naapuri nauraa, jos laitan vain yhden pienen, miltei näkymättömän antennin.
--pienellä ei kertakaikkiaan voi nähdä lähetyksiä, olisihan se ihme ja eihän tässä maailmassa kenelläkään tarvitsisi olla isoa antennia. Ja onhan isoja käytössä joka paikassa,
siis olen oikeassa.

Siis minä, anteeksi vain, katselen mökilläni virheetöntä kuvaa aina kun siellä käyn.
Onneksi ei ole naapurit käyneet vielä uskovaiseksi haukkumaan :)

Lue lisää

Alunperin vastasin nimimerkin "tällainen mielipide" viestiin, en sinun. Tässä viestissä oli pieni epätarkkuus. Vahvistuksen nostamiine lisää kohinaa, mutta ei se ole ongelma, koska myös hyötysignaalin taso nousee. Vahvistin lisää omankohinansa, mutta se on yleensä pieni verrattuna vastaanottimen kohinaan ja vaiemennuksiin ennen sitä.

Itse en ole tavannut ihmisiä, jota erikseen vastustavat pienantenneja. Kerroit viestissäsi mahdollisia syitä.

Eikä ole myöskään koskaan tullut vastaan ihmisiä, jotka kilpailevat antennilla naapureidensa kanssa ja haluaisivat siksi isomman ja kalliimman antennin. Usein mieluiten käytetään log-periodisia antenna, jotka ovat siistejä esimerkiksi tiheillä asutusalueilla. On alueita, joissa yhdellä naapurilla on log-periodinen antenni, mutta toisen naapurin tontilta ei löydy riittävän hyvää paikkaa ja on käytettävä tehokkaampaa antennia, jolle sillekin joudutaan etsimään uusi paikka.

Enkä ole kuullut väitettä, että "pienellä ei kertakaikkiaan voi nähdä lähetyksiä". Johan ensimmäisessä viestistäni väitin aivan muuta, mutta nimittelit vain "tieteissaastaksi". Pieni ei vain aina ole riittävä.

Luin myös tuon toisen viestin minkä kerroit olevan osana vastausta. Kerrot siinä kuinka katselet Sowarilla kuvaa ja, että muutkin käyttävät kyseistä antennia. Kysyt: "Olemmeko siis kaikki väärässä? Näemmekö harhoja?" Pohdiskelen tässä, että siis väärässä miten. Miten te olette väärässä tai oikeassa, jos käytätte Sowaria. Tuntuu, että tässä on edelleen logiikkana se, että jos antennilla näkyy kanavat -> sen on oltava tehokas. Jos joku kertoo, että antenni ei olekaan yhtä tehokas kuin jotkut "suuret" atennit, syntyy konflikti. Tehokkuus on kyseenalaistettu. "Miksi sitä pitää epäillä kun siitä kokemuksia omaavat tietävät sanoa, että se ON hyvä." Tuo oli perusteesi aiempaan viestiin, jossa pohdittiin miksi Sowarin vahvistus jää pieneksi ja, että antennin suuri vahvistus tarkoittaa aina kapeampaa keilaa (myös useammat erilliset keilat mahdollisia).

(Ei pakko lukea)
Ehkä selkeämpää olisi ollut aiemmin selittää se, että antennilla lähetetään kuin vastaava tapaus, että antenni vastaanottaa. Lähetyksessä teho ja keilanleveys/suuntaavauus (samat kuin vastaanotossa) on selkeät. Esim. antenniin syötetään 12,57 W. Isotrooppisen antennin aiheuttama tehotiheys esim. metrin päässä olisi 1 W/m^2. Sama teho suunnattu puolipallon alueelle -> 2 W/m^2, neljäsosan alueelle -> 4 W/m^2. Korkeampi suuntaavuus -> esim. 20 W/m^2. Tehokas yhteen suuntaan, tehoton toiseen suuntaan. Joka suuntaan ei voi olla tehokas. Kapea keila -> suuri teho. Sama toisinpäin vastaanotossa, mutta saapuva kenttä on etäisyyden vuoksi käytännössä levypinta.

Tarkkailija x kirjoitti:

Alunperin vastasin nimimerkin "tällainen mielipide" viestiin, en sinun. Tässä viestissä oli pieni epätarkkuus. Vahvistuksen nostamiine lisää kohinaa, mutta ei se ole ongelma, koska myös hyötysignaalin taso nousee. Vahvistin lisää omankohinansa, mutta se on yleensä pieni verrattuna vastaanottimen kohinaan ja vaiemennuksiin ennen sitä.

Itse en ole tavannut ihmisiä, jota erikseen vastustavat pienantenneja. Kerroit viestissäsi mahdollisia syitä.

Eikä ole myöskään koskaan tullut vastaan ihmisiä, jotka kilpailevat antennilla naapureidensa kanssa ja haluaisivat siksi isomman ja kalliimman antennin. Usein mieluiten käytetään log-periodisia antenna, jotka ovat siistejä esimerkiksi tiheillä asutusalueilla. On alueita, joissa yhdellä naapurilla on log-periodinen antenni, mutta toisen naapurin tontilta ei löydy riittävän hyvää paikkaa ja on käytettävä tehokkaampaa antennia, jolle sillekin joudutaan etsimään uusi paikka.

Enkä ole kuullut väitettä, että "pienellä ei kertakaikkiaan voi nähdä lähetyksiä". Johan ensimmäisessä viestistäni väitin aivan muuta, mutta nimittelit vain "tieteissaastaksi". Pieni ei vain aina ole riittävä.

Luin myös tuon toisen viestin minkä kerroit olevan osana vastausta. Kerrot siinä kuinka katselet Sowarilla kuvaa ja, että muutkin käyttävät kyseistä antennia. Kysyt: "Olemmeko siis kaikki väärässä? Näemmekö harhoja?" Pohdiskelen tässä, että siis väärässä miten. Miten te olette väärässä tai oikeassa, jos käytätte Sowaria. Tuntuu, että tässä on edelleen logiikkana se, että jos antennilla näkyy kanavat -> sen on oltava tehokas. Jos joku kertoo, että antenni ei olekaan yhtä tehokas kuin jotkut "suuret" atennit, syntyy konflikti. Tehokkuus on kyseenalaistettu. "Miksi sitä pitää epäillä kun siitä kokemuksia omaavat tietävät sanoa, että se ON hyvä." Tuo oli perusteesi aiempaan viestiin, jossa pohdittiin miksi Sowarin vahvistus jää pieneksi ja, että antennin suuri vahvistus tarkoittaa aina kapeampaa keilaa (myös useammat erilliset keilat mahdollisia).

(Ei pakko lukea)
Ehkä selkeämpää olisi ollut aiemmin selittää se, että antennilla lähetetään kuin vastaava tapaus, että antenni vastaanottaa. Lähetyksessä teho ja keilanleveys/suuntaavauus (samat kuin vastaanotossa) on selkeät. Esim. antenniin syötetään 12,57 W. Isotrooppisen antennin aiheuttama tehotiheys esim. metrin päässä olisi 1 W/m^2. Sama teho suunnattu puolipallon alueelle -> 2 W/m^2, neljäsosan alueelle -> 4 W/m^2. Korkeampi suuntaavuus -> esim. 20 W/m^2. Tehokas yhteen suuntaan, tehoton toiseen suuntaan. Joka suuntaan ei voi olla tehokas. Kapea keila -> suuri teho. Sama toisinpäin vastaanotossa, mutta saapuva kenttä on etäisyyden vuoksi käytännössä levypinta.

Lue lisää

en minäkään sinänsä vastusta pienantenneja, päinvastoin. Ne ovat paremmin ympäristöön sulautuvia, helpommin asennettavia kuin suuremmat antennihökkyrät.

Kritisoin niitä vain lähinnä sen takia että markkinoilla todellakin on antenneja jotka on suoraan sanottuna silkkaa kusetusta, luvataan vaikka tähdet taivaalta ja kuva on kuin postikortti mutta todellisuus on jotain muuta.

Eli jos nuo lupaukset pitäisi todella paikkansa, ei minulla olisi yhtään mitään pienantenneja vastaan. Pieni on oikeastikin kaunista, ainakin tässä kohtaa, mutta sen pienen pitää myös toimia kunnolla.

tällainen mielipide kirjoitti:

en minäkään sinänsä vastusta pienantenneja, päinvastoin. Ne ovat paremmin ympäristöön sulautuvia, helpommin asennettavia kuin suuremmat antennihökkyrät.

Kritisoin niitä vain lähinnä sen takia että markkinoilla todellakin on antenneja jotka on suoraan sanottuna silkkaa kusetusta, luvataan vaikka tähdet taivaalta ja kuva on kuin postikortti mutta todellisuus on jotain muuta.

Eli jos nuo lupaukset pitäisi todella paikkansa, ei minulla olisi yhtään mitään pienantenneja vastaan. Pieni on oikeastikin kaunista, ainakin tässä kohtaa, mutta sen pienen pitää myös toimia kunnolla.

Lue lisää

Hakatkaa ne 91-elm.it palasiks ja ostakaa Sowar

Ei pixeleitä kirjoitti:

Hakatkaa ne 91-elm.it palasiks ja ostakaa Sowar

ainakaan mulla mitään 91-elementtistä, normaalisti sellaisia ei tarvita kuin harvoissa paikoissa koska lähetinverkko on onneksi melkoisen tiheä. Mutta jossain lähetysalueen rajamailla todellakaan ei pärjää millään 6-8 -elementtisellä.

tällainen mielipide kirjoitti:

ainakaan mulla mitään 91-elementtistä, normaalisti sellaisia ei tarvita kuin harvoissa paikoissa koska lähetinverkko on onneksi melkoisen tiheä. Mutta jossain lähetysalueen rajamailla todellakaan ei pärjää millään 6-8 -elementtisellä.

Lue lisää

Velipoika laittoi tuollaisen sowarin vaunuunsa. Käytti huvikseen mökillä ennen asennusta ja hämmästys oli suuri kun siellä oli ainakin viime viikonloppuna näkynyt hyvin. Oli sinne suunnitellut ison vahvistinantennin laittamista muiden suosituksesta sillä paikka on tunnetusti huono. Aikoo vielä seurata vähän pitempään sillä sovarilla josko oli vain onnenkantamoinen se viime viikonloppu.

Sivussakatsoja kirjoitti:

Velipoika laittoi tuollaisen sowarin vaunuunsa. Käytti huvikseen mökillä ennen asennusta ja hämmästys oli suuri kun siellä oli ainakin viime viikonloppuna näkynyt hyvin. Oli sinne suunnitellut ison vahvistinantennin laittamista muiden suosituksesta sillä paikka on tunnetusti huono. Aikoo vielä seurata vähän pitempään sillä sovarilla josko oli vain onnenkantamoinen se viime viikonloppu.

Lue lisää

että on toiminut viime ja tänä viikonloppunakin. Aikoo katsoa ainakin loppukesän tällä.