Mikä riiviö panee muksuja hankkimaan tusinakaupalla. Mitä vähävaraisempi, sitä suurempi kakaralauma. Aivan uskomatonta. Missä järki oikein laukkaa?
Mikä muksuja panee hankkimaan
missä järki
79495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 79
Vanhimmat
he ovat laskeneet,että se kannattaa,koska lapsilisä nousee aina mitä useampi tenava!
Hiljattain kyllä tuli esitelmä,kuinka maapallo EI pysty elättämään lisääntyvää väki määrää.
Nyt kun on ehkäisy mahdollisuus,luulisi sitä käytettävän.
Kattoin televisiosta haastattelua niistä kerjäläisistä, yhen perheen elämää, niin ei tahdo järkeen sopia, et miksi lykätä mukuloita maailmaan tusinanmitalla, eikö yks-kaks riittäs, kun ei kerran oo ei työtä, ei toimeentuloa. Millä piriulla ne on siellä lähtömaassa sitten hengissä säilyneet? Ei kait siellä oo lapsilisiä, vai onko?
Yleensä lapsia on eniten maissa, joissa ei ole vanhuuden sosiaaliturvaa. Lapset huolehtivat vanhemmistaan, ja jos lapsia on useita, vanhuus on turvatumpi, semminkin kun köyhissä maissa perhesiteet ovat vankemmat kuin varakkaissa länsimaissa.
Ehkäisypillereiden keksimisen jälkeen länsimaissa ongelmana on pidetty lapsiluvun pienuutta. Hyvähän se on, että edes joku vaivautuu lapsia pungertamaan: kun rikkaat eivät viitsi, hyvä että köyhät.
että tänne pyrkivät naispakolaiset ja -turvapaikanhakijat pitäisi steriloida muuten ei paikkaa heru. Heitä tulee kuin sieniä sateella ja Suomen on heidät elätettävä. Tuon pakon myötä heitä ei myöskään tänne tulisi niin paljon. Ja ketkä eivät kerralla tule, ei perheen yhdistämisen nimikkeellä saisi lisää tulla. Ja sitten vielä toinen juttu. Miksi ihmeessä suomalainen vaalea nainen/mies ottaa puolisokseen tummaihoisen. Lapset ovat sitten myös tummia. Eivätkö vanhemmat yhtään ajattele, että lapsi siinä kärsii viimeistään kun tulee kouluikään. Häntä kiusataan. Hän varmaan toivoisi olevansa samanlainen kuin muut. Häntä sitten kohdellaan pakolaisena, mamuna, vaikka on ihan Suomessa syntynyt.
Joo joo, mutta kun se on niin iiihaaana. Sitä samaa minäkin olen ihmetellyt, etteikö naisen hälyytyskellot kilkata, kun niin paljon on näitä lapsista riitelytapauksia ja lapsia kaapataan sinne ja tänne. Mutta se iiiihana... sitä ei näy voittavan mikään.
Itse käytän kumia kepin päässä.
sanonko mikä, - no jätänpä sanomatta.."lapset ovat tummia" - voi tätä pöljyyden määrää taas tuossakin kommentissa..
örkky, kun nauratttaisi, jos ei olisi vakava asia.
Missä luolassa asut? Mene maailmaan, koululuokat ovat täynnä mitä erivärisimpiä lapsia, sulassa sovussa.
Oletko sinä jäänyt 100 vuoden takaiseen pimeyteen, useimmat muut ovat jo nähneet valon.
Vainko vaalea on sinun mielestäsi ihminen? Mitä on suurin osa muusta maailman väestöstä?
Sivistys korreloi suvatsevaisuuteen.
Nykyään on niin plajon eri värisiä ihmisiä ja varsinkin lapsia, ettei heitä ainakaan värin mukaan kiusata. Päivittäin olen erilaisten lasten kanssa tekemisissä eikä se ole ollenkaan nurinkurista, ihan normaalia elämää. Aika on muuttunut ja mihin vielä muuttuneekaan, ehkä sen vielä kerkiämme näkemään.
vävyä tai miniää siellä savolaiskarjalaisonnelassa?
Jos on niin paremmin ymmärtäisit "pöljyyden määrän". Kas kun et rasismista nyt haukkunut.
Kaupungeissa todella haukutaan mamuiksi ja ties miksi lakupekoiksi, lapset ovat julmia. Että olen samaa mieltä siitä kenen kanssa niitä lapsia hankkii, kannattaa harkita kunnolla.
Tummalla miehellä voi olla useempi vaimo siellä kotimaassaan ja passeja vaikka muille jakaa.
mutta mukavaahan tuo olisi jos poika semmoisen jostain minukaksi bongaisi :)
Mistä ihmeestä lapset keksivät ruveta haukkumaan erivärisiä? Voisiko Suomessa olla maahanmuuttajiin vihamielisesti suhtautuvia aikuisia, joilta muksut mallin saavat? En jaksa uskoa!
ei toden totta. :))
Tämäkin keskustelu on juuri sitä, mistä on lehdissäkin kirjoitettu. Aiheeksi, ääneen, sanontaan muka asia, oikeaa asiaa ei kehdata sanoa ääneen, vaan se sekoitetaan lillukanvarsiin, tekosyihin.
Lapset haukkuvat lapsia, niinpä, kuka heidät on siihen opettanut, ja varsinkin, miksi?
Oikea aihe löytyy rivien välistä, ja se ei ole kaunis.
sujuu hyvin hiekkalaatikolla ja tarhassa ja vielä koulun ala-asteella, ei olla mitenkään erilaisia, leikitään sovussa tai kinataankin jotenkin sovussa, silloin ihon värillä ei ole väliä. Siirrytään ylä-asteelle, asiat muuttuu.
Se pieni ihana suklaasimmunen kikkarapää onkin yhtäkkiä lähes aikuinen ja aikuistuminen tuo omat paineensa nuoren elämään, kuten kantaväestön nuorellekin. Tulee paljon miettimistä, mistä olen tullut ja miksi olen täällä erilaisena yms. Halutaan hakeea omia juuria, ei ole helppoa ei todellakaan.
Harvemmin tänne muuttaa tummaihoisia naisia, jollei työn perässä (virka/työ valmiina). Enimmäkseen tulee ns. yksinäisiä miehiä.
Nimittelyä ja pilkkaamista on ollut iänkaiken. Sama tapa joka maassa.
Ei pidä paikkansa. Päivittäin näen satoja maahanmuuttajanaisia. Kaupoissa, apteekeissa, ostoskeskuksissa, kampaamoissa, terkkarissa, jne.
Useimmilla yksi vatsassa, yksi vaunuissa, yksi vierellä.
Täällähän on jo parikymmentä vuotta ollut pakolaisia, turvapaikanhakijoita. Yksi sukupolvi on jo asuessaan täällä aikuistunut kokonaan.
Kyllä heissäkin on naisia yhtälailla kun miehiäkin.
Miehemme myös ovat tuoneet aasiasta vaimoja itselleen.
Korkeakouluissa on opiskelijoita ollut jo vuosikymmeniä, eri maanosista.
Myös naisia, tai opiskelevan miehen puolisona.
Tottakai syntyy myös sekaliittoja, aivan kuin missä maanosassa tahansa.
Ei se rakkaus väriä katso.
Meil on tos lähellä perhe, joka kuuluu pieneen uskonlahkoon. Mies käy töissä, on ammattimies. Niillä on komia uus omakotitalo rakennattu. Mutta äiti on kovilla. Tarkalleen en tiedä, montako lasta tuli, mutta niitä tuli silloin kun heitä oli meidän lasten kanssa samalla luokalla, nuorimpia tipahteli perheeseen kuin sieniä sateella. Ja äiti oli kuin kävelevä ruumis. Järkyttävän näköinen, kuin suoraan keskitysleiriltä. Joulujuhlassakin katsoin, kun äidillä oli nuorimpia siinä sylissä, niin en ollut varma, oliko nuorimmilla yöpaidat päällä vai päivävaatteet.
Vaikka isä ammattimies alallaan olikin, mutta se mieletön lapsilauma, varmaan ruokaa ei liiemmin ollut, kun äitikin oli suorastaan niin nälkiintyneen oloinen että pahaa teki. Ei nykyaikana enää sellaisia näe kuin keskitysleirikuvista tai sitten anorektikoissa. Mutta anorektikotkin on elävämmän näköisiä. Ja se nuorempien lasten pukeutuminen viittasi myös vaatteiden puutteeseen.
Teki niin pahaa, että miks ihmeellä joku uskonlahko sotkee ihmisen pään, niin että tuommoiseen ryhtyy nykyaikana, kun ehkäisyäkin on saatavissa.
tuntuu sinustakin joskus mukavalta. Hyvä jos on vaihtajia.
jospa joku vaipanvaihtajamme vanhuudessa olisi ihan äidinkieleltäänkin suomalainen.
vaipanvaihtajiksi. Paljon on kirjoitettu, että yhä useammat jäävät koulusta suoraan eläkkeelle.
Vaipan vaihtoonkin tarvitaan ammattilaisia, ei sinne mitään ryysyläisiä puskasta oteta. Ja nuo aloittajan aiheisethan eivät edes koulussa viihdy, joten tarpeetonta heittoa
nähdä aloituksessa enemmän, kuin siihen on kirjoitettu. Mikäli et huomaa, ei siinä ainakaan Rpmanian romaneita mainita!
No mistäs sinä ne "Rpmanian romanit" tempasit?
Ei kai he tyhmiä ole, sanoisinpa että kovinkin tietoisia kaikista tuista mitä saavat suur´perheenä.
Eihän köyhältä voi sitä ainutta iloa poistaa, naimista? Muuhun kun heillä ei ole varaa.
Joskus vuosikymmen sitten luin jostain perheestä, heillä taisi olla pitkästi yli kymmenen lasta. Äiti oli närkästynyt saamistaan vaateavuista, ei hänen lapsensa kuulu kulkea joissain jätöksissä, rahalahjoja he halusivat, että murrosikäiset lapset kulkisivat vaatteissa kuten muutkin nuoret.
Ruoka-apu oli kelvollista, muu rahana. Tämä on joillain vanhemmilla tietoisesti haluttu elämänmuoto, ja he kyllä tietävät " mitä heille yhteiskunnasta kuuluu" , pilkulleen.
Tuttava rouvashenkilö avitti yhtä perhettä todella paljon, vaan miehensä sitten hermostui totaalisesti siihen lisääntyneeseen pyyntelyyn. Jopa itse isämies oli tullut oventaakse ja huutanut kuinka omahyväisiä olette, miten paljon teillä on ja miten vähän meillä ..uskovaisia muka kaikki tyynni. Avustus loppui siihen.
Olemme erilaisia ajatusmaailmoissamme, tässäkin se selvästi tulee esiin.
"Eihän köyhältä voi sitä ainutta iloa poistaa, naimista?"
No ei sen naimisen tartte muksuja tuottaa. Halvempaahan se on muksujen tulon ehkäisy, kun muksun elatus. Siinä ei ainakaan järki päätä pakota.
Niinpä, köyhyys todella on suhteellista. Todellisuudessa kertomasi perhe ei ole köyhä, vaan elämäntapaköyhä. Tietoisesti valinnut osansa.
vaikka olenkin. Joku toinen moralisti kirjoitti joskus, että on se ihme, kun auton ajamiseen tarvitaan ajokortti, mutta lapsia voi hankkia kuka tahansa. Jotakin tiukkaa vanhempien valistusta pitäisi nuorille antaa - jos nyt valistuksesta mihinkään on. Vanhemmiksi aikovat persoonallisuustesteihin - jos nyt niihinkään on luottamista...
Tuntuu, että lapset ovat nuorille lemmikkejä, niistä tykätään niin kauan kuin ne ovat kivoja, eivätkä häiritse omaa elämää. Kun ne alkavat sitä tehdä, huudetaankin jo apua ja tukea ja sitä lapsiperheet nykyisin saavat, ehkä enemmän kuin mikään muu ryhmä tänä päivänä.
tulossa ja vedotaan stereotyyppisesti työttömiin ja lapsiperheisiin. Yhteiskuntamme selkäranka on työikäisissä, ahkerissa ihmisissä. Harvemmin heitä mainitaan ennen vaaleja. Jos vanhempi lapsi täytyy viedä päivähoitoon kun jompikumpi vanhemmista on vanhempainlomalla, ei pitäisi hankkia kuin yksi lapsi. Voimavarat eivät riitä enempään.
tietenkin voi ajatella, että lasta hankkiessaan luottaa siihen, että jaksaa, että kaikki menee hyvin. Voi olla hyvää tahtoa, mutta ei voimia.
Silti olen sitä mieltä, että liian kevein perustein lapsia hankitaan ja liian kevein perustein heidät annetaan "yhteiskunnan" hoitoon ja kasvatettaviksi. Vastuun rajat ovat hämärtyneet.'
Olettepas aiheen löytäneet ; ) montako aijotte vielä pyöräyttää?
Vaikka nykyaikaiset työorientoituneet suomalaiset nuoretparit eivät lisäänny kuin kanit, mutta mamut hoitavat heidän edestäänkin tuon sikiämispuolen. Populaatiomme kasvaa ja kansainvälistyy, mutta se tietääkin sitten rutkasti lisää ongelmia. Ei hätää kyllä rahat heidän elättämiseen tulee riittämään. Kela on jo ruvennut syynäilemään kantaväestön tukirahojen oikeellisuutta. Karhukirjeitä vuosien takaa laskennallisesti väärinmaksamisista etuuksista maksukehoituksineen on tätäpäivää.
Onhan uskonlahkoja joissa tuo lasten maailmaan saattaminen on itseisarvo... Täällä pohjoisessahan tuo "lestatiolaisuus" on aika yleisesti vallalla... Perheissä on usein yli kymmenen lasta ( suurin kylässämme 16 tenavaa ) ja ehkäisy on suurimpia tuntemiaan syntejä... Isät kulkevat töissä ja äidit hoitavat "napa koholla" katrastaan... No, vanhemmat lapset auttavat nuorimpien hoidossa... Hiukan pitkaan katselevat aviopareja, jos noita kersoja ei tulekkaan mahdolliseen luonnonsuomaan tiuhaan tahtiin... Epäillään "lankeemuksesta"...
Siinä "isossa kirjassahan" mainitaan jossakin, "lisääntykää ja täyttäkää maa"... Joskus vain tulee mieleeni ettei kai tarkoittane yksien tekevän sen... :) No heidän omasta mielestään me parin kersan omaavat olemme langenneita "kadotukseen matkaajia"... :)
on runsaasti ko. perheitä. Kaikki tyynni ovat erittäin hyvintoimeentulevia, lapsia koulutetaan kunkin lahjojen perusteella. Elämä lie hieman erilaista, kuin meillä "muilla". Minulla ei ainakaan ole heissä mitään arvosteltavaa.
Onhan se kiva, että on pienessä kylässä jotakin seurattavaa, ja toivoa elämän jatkuvuudesta, kun vauvoja syntyy.
Onhan eduskunnassakin kansanedustaja, jolla on 18 lasta, ja varmasti esimerkillisesti hoidettuja.
Ei minullakaan ole mitään heitä vastaan ( sattuu suvussani moisia olevan ), ja kyllä suurin osa huolehtii jälkikasvustaan... Yleensä lapset tosiaankin kouluttautuvat kykyjensä mukaan... Ongelmaakin tulee, sillä esim. sairaanhoitajaksi kouluttautunut äiti jää lapsikatraan hoitajaksi kotiin... Palaa töihin parin-kolmenkymmenen vuoden jälkeen, kun aika on tehnyt tehtävänsä lisääntymisen suhteen... Tuo työtaito vain onkin "ruostunut" ja käsi vapisten yritetään osua pullottavaan suoneen verikoetta otettaessa ( on kokemusta tuostakin )... Pieni preppauskurssi kyllä olisi oltava pakollinen mikäli työkatko on pitkä...
tykkää että täytyy olla suuri perhe, - esim. pikkuveljeni perheeseen syntyy pian seitsemäs lapsi - eikä tuossa nyt mitään ongelmaa ole koskaan ollu, - lapset istua nakottaavat kuin porsaat vieri vieressä :)
P.s. miusta yhden lapsen kohtalo on kova..
Ei niitä tehä. Oma tyttäreni on avioitunut aikanaan lestadiolaispojan kanssa. Heillä on vain neljä lasta. Äiti on työssä ja opiskelee samalla, samoin isä on työssä. Kummallakaan ei ole erityisen hienoa ammattia, mutta ahkeria he ovat. Isommat lapset, joista vanhin täyttää 12 vuotta ovat oppineet tekemään työtä pienestä pitäen. No tietysti ensin kotona ja jo nyt kaksi vanhinta tekevät palkankin eteen jotakin.
toinen puoli, mummu kahdeksalle. Että isossa perheessä lapset oppivat ottamaan vastuuta, kun ei ehditä passaamaan. Ja kuten Pirre sanoi, yhden lapsen kohtalo voi olla kova. Kaikki paineet kohdistuvat yhteen ja elämässä tärkeät sosiaaliset taidot voivat jäädä oppimatta.
kyllä useampiakin yksi lapsisia perheitä.
Hyvin nämä lapset ovat onnistuneet,ovat ystävällisiä ja paljon on heillä ollut kavereita.
Nyt ovat jo aikuisia ja perheellisiä.
Ei pidä yleistää koskaan,että se on niin ja tuo on taas näin,
sillä kaikissa on kaikkea !
kukaan enää nykyisin ainakaan on niin tyhmä lastaan, ainakaistaan kohtaan, ettei hänelle opeta tietoja ja taitoja pienestä pitäen. Anoita lapsia tuntuu olevan aina enemmän, enkä itse, ei mieheni, eikä kukaan tapaamani ainoa lapsi ole ollut mikään avuton.
'Enimmiten minä ainakin olisin kaivannut edes yhtä siskoa tai veljeä jakamaan vanhempien loppuaikana kantamaani kuormaa. Kun oli omat ja miehen vanhemmat huonossa kunnossa, ei kuitenkaan pystynyt repimään itseään yhtä aikaa joka paikkaan. Mutta, parhamme tehtiin.
Perinnönjako on ainut helppo asia, jos nyt mitään jää jaettavaksi.
Ei tarvi ainakaan riidellä raastavia sukuyriitoja, kuin olen kuullut tapahtuneen.
Itsekkyys ei kyllä minun oman kokemukseni mukaan ole ainoiden lasten kiro, päinvastoin, usein tuntuu.
Monesti ainoa lapsi aikuistuu aiemmin, lapsuus jää muita luhyemmäksi.
kysyää asiaa näiltä ainokaisilta, esim. että kaipasivatko he sisaruksia jne.., muuten voivat olla ja ovatkin kuin monilapsisessa perheissä kasvaneet..
Mistäpä osaisivat sitä sanoa, kun eivät ole monilapsisista perheistä. Monet kyllä ovat kaivanneet sisaruksia. Monilapsisissa perheissä sisaruksetkin kasvattavat toisiaan.
Kun ensimmäinen lapsi syntyi, tuntui, ettei ehdi mitään muuta tehdä, kuin sitä vastasyntynyttä vauvaa hoitaa. Ukollekkaan ei mitenkään meinannut ehtiä ja jaksaa ruokaa laittaa. Saatikka että sitten niitä aiottuja kodinhoidollisia hommia, voimat kertakaikkiaan loppuivat kesken.
Kolmannen lapsen kohdalla elämä soljui kuin itsestään. Ehti vaikka mitä. Ehdin hoitaa muuton, lastata muuttotavarat, rakentaa paikkoja uudessa paikassa, purkaa muuttokuormia, ja hoitaa vastasyntynytta. Eräällä parkkipaikalla, kun pysähdyin muuttokuormia ajaessani vaihtamaan vauvalle vaippoja ja syöttämään, niin siinä levähdyspaikalla ihmiset suu auki ihmettelivät, että noinkos se käy.
Mulla oli kanisterissa vettä (keskikesä, vesi pysyi lämpimänä) ja siitä otin aina litran pulloon ja vauvan vaippoja vaihtaessani kaatelin lämmintä vettä vauvan pepulle. Silloin sattui olemaan lahjakkaat kakat aivan niskapiitä myöten, mutta kätevästi se pullopesulla hoitui, ja sitten vauva tissille. Isommat muksut pöydän ääreen eväitä syömään. Siinä oli kanssamatkustajille ihmettelmeistä kylliksi.
Mulla on tos ystävä, joka kulkee neljän pienen muksun kanssa vaikka missä. Nuorin on alvariinsa tississä kiinni. Niin se tekee tietokonehommia, ja sylissä vauva lutkuttaa tissia, 3 vähän isompaa telmii keskenään.
Kyllä se vissi totuus on, että yksilapsisessa perheessä yhdeltä lapselta jää kokematta, oppimatta sellaisia sosiaalisia kykyjä, joita ei kertakaikkiaan voi oppia ilman että jotuu olemaan ko. tilanteissa mukana.
Ainoalla lapsella on suurempi vastuu vanhemmistaan aivan toisin kuin isossa joukossa
kasvaneilla. Vastuuntuntoisempia ovat myos johtopallilla istuesaan.
on mitannut, sen vastuullisuuden suhteessa monisisarperheestä lähteneeseen johtajaan..
Meidän ikäiset ainakin joutuivat vastuuseen nuoremmista sisaruksistaan heti kynnelle kyettyään, - tosin en voi sanoa millainen johtaja miusta oisi tullut..kun olen vain kotijoukkojen komentaja :)
En koskaan kaivannut sisaruksia, eli olen ainokainen.
Oli paljon harrastuksia, ja kavereita riitti vaikka kuinka paljon. Vanhemmat olivat molemmat töissä, ja jo 5v kiltäydyin hoitoon viemiseltä. Avain kaulassa sitten eteenpäin. Kävin ilmoittautumassa parin tunnin välein, äiti suht lähellä töissä, hänelle.
Omasta mielestäni olin lapsi, tuohon 12-13v asti, Leikin ainakin nukeilla tyttökavereiden kanssa.
14v meninkin jo ruotsiin kesätöihin, itse hommasin paikan.
Tykkäsin olla kyllä kyläilemässä suurperheissä, mutta,, joka kerta kotiin päästessäni huokasin helpotuksesta, ihana rauha, aikaa lukea, kuunnella radiosta kuunnelmia, osallistua korttirinkiin aikuisten kanssa usein puuttui yksi pelaaja, kun eno tai setä poikkesi käymässä. Opettivat jo varhain yleisimmät pelit minulle. Marjapussi, canasta, jne.
Teatteriin pääsin lapsesta asti, jos olisi ollut iso katras, tuskin olisi onnistunut. Lastenleffoissa sain käydä kaveriden kanssa joka sunnuntai, n,6v asti.
Olumpialaisetkin tuli nähtyä, ja paljon muuta, mihin useinkaan monilapsiset eivät päässeet (serkkuni esim)
Olisi kai liian kalliiksi tullut, sitä en tietty penskana tajunnut.
En kokenut olevani yksinäinen koskaan, mulle sopi ainakin tuo oikein hyvin.
kun osaat aina lohkaista mainiosti, kotijoukkojen komentaja. :))
On siitä muinoin ollut tiettyjä haittatekijöitä, suurperheestä. Äitini oli vanhin kahdestatoista. Hänellä olisi varmasti ollut heistä kaikista eniten "päätä", käydä koulua, vaikka kuinkakin pitkälle.
No, eihän hän tietenkään koulua voinut jatkaa, ilmainen piika.
Onneksi sai myöhemmin mahdollisuuksia kehittää itseään, ja kouluttua ammatissaan eteenpäin.
täältä löytyypi vain näsäviisautta, mutta - oikeasti viisas löytää kyllä keinot ja väylät itsensä kehittämiseen, niinkuin nyt äitisikin on löytänyt. :)
peppi pitkätossun sukua - sisukas selviytyjä. Meillä on perhetuttu, perheensä ainoa lapsi.
Hän on eronnut mies, joka eläkkeelle jäätyään aktivoitui ihmissuhteissaan niin, että alkoi pitää yhteyttä "kadonneisiin" sukulaisiin ja naapureihin - hän on oikea taivaanlahja heille: vapaa tulemaan apuun milloin sitä tarvitaan, sopivasti sovitteleva riitaisten sukulaisten keskuudessa - uskottu mies monelle.
Kohtaloaan voi siis muuttaa, kääntää "tappion" voitoksi.
Niimpä niin....olen sitä mieltä, että viimeinen ikäryhmä, joka olisi saanut lapsia hankkia, on 40-luvulla syntyneet.
ollut aina sama suuntaus? Lama-aikaan tehdään tehdään lapsia, nousu-aikaan ei. Entinen kunnankätilö kirjoitti kirjankin: Kun ei ollut rahaa, tehtiin lapsi. Ennen vanhaan ei ollut sellaisia tukiakaan kuin nykyään on.
http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?id=8227&extras=284274/ID
Ison lapsilauman lapsilisillä ostaa koko perheelle ruuat jos osaa taloudenpidon. Oliko niin että neljän lapsen lapsilisät ovat n 500e/kk? sitä luokkaa ainakin.
ratkaisee ja saa passin ettei tarvitse töihin mennä, ei myöskään itse hoideta vaan yhteiskunta hoitaa
10h vuorokaudessa, helppoa kuin heinänteko.
Kai tuon summan saa myös nuo jotka haalivat ulkomailta ottolapsia ? Tuossa lähellä eräällä (50v ikäisillä) perheellä on jo kolme Thaimaasta tuotettuja ottolapsia.
Viimeinen tuli vuosi sitten ikä lapsella oli silloin 3-vuotta.
On täällä muitakin vielä suurempia ottovanhempia, tosin asuvat hieman kauempana. Mut kulkevat päivittäin tuosta ikkunani alta markettiin. Ja aika kansainvälinen "perhe" se on vaikka nuo ottovanhemmat ovat kummassakin tapauksessa suomalaisia.
Se kyllä tässä eniten ihmetyttää että noin "vanhoille" ihmisille antavat viranomaiset luvan roudata toiselta puolelta palloa lapsia tänne ?
kieleesi koski, - eikö ole hienoa kun orvolle ihmislapselle annetaan koti, kuinka itsekkäitä ja kovia me olemmekaan hyvinvoinnistamme huolimatta..:((
Koska olen kuten olen jo sen aiemmin kertonut, tullut toimeen omillani 8 ikäisestä. Ja siinä sivussa auttanut isoa perhettä TÄSSÄ SINUN näennäis hyvinvoinnissasi.
heidän ikäänsä, vai luuletko vain? Nimittäin, niin meistä moni näyttää jopa vuosikymmeniä vanhemmilta, kuin todellisuudessa onkaan.
Toisaalta, jos omia lapsia saisi kukin haluava vain samoin kriteerein kuin ottolapsia, lapsia olisi todella paljon vähemmän, kuin nyt on.
ihmiset ovat itsekkäitä Suomessa, kun omien mielihalujen vuoksi tuodaan lapsia kaukaa pois syntymämaastaan. Ei lapsen etua silloin ajatella, vaan kun siitä maksetaan tuontipalkkio,kasvatustuki,lapsilisät.
Suomalaiset lapset on jäämässä tuen/kasvatuksen ulkopuolelle, on paljon huostaanotettuja.
Entäs kun ulkomailta tuotu/roudattu herranterttu tulee varmasti kyselemään isästä ja äidistä,
kuinkas sitten käy, no taas yhteiskunta avuksi kun maksetaan tuontilapsen matkat ja vanhempien etsintä, synnyinmaastaan.
Lapsen etu on kasvaa omassa tutussa ympäristössä missä kulttuuri/kieli/ on tuttua.
Tietenkin tiedän heidän ikänsä. Koska olen asunut /omistanut tämän paikan pian 60 vuotta. Ja kaikki oman lapsuuden ajan kakarat tunnen täällä. Vaikka olenkin asunut välillä muualla.
on täyttä puppua. Lapsen on hyvä olla siellä, missä hänellä on rakastava koti. Vasta luin eräästä tyttösestä, joka oli adoptoitu tänne Kiinasta. Edes hänen syntymäaikaansa ei tarkkaan tiedetä, siinä sitä on sitten isää ja äitiä.
Pitäisi vähän syventyä miettimään sen maan karmeita olosuhteita, joista lapsi tänne tulee.
Kukaan ei lasta adoptoi rahankuvat silmissään, uskon vakaasti.
Kieli/kultttuuiri, lapsi oppii pikapikaa suomen kielen omakseen. Kulttuuri, kun pahimmillaan voi kuolla nälkään kadulle, siinä sitä on korkeakulttuuria. :(
hakisi meiltä lapsia Kiinaan, kun on myös noita isättömiä/äidittömiä lapsia, ei aina mene tasan onnenlahjat.
ei kukaan kuole puutteeseen, kaikki saavat koulutuksen. Yhteiskunta kantaa huolta vanhoista ja sairaista.
Mistä keksit, että yksinhuoltajien lapset voidat huonosti? Itse olen sellainen, ja voin vain sanoa, että oli onnenpäivä, aikoinaan, kun alle 10-viutiaana kuulin, että vanhempani eroavat.
Tunnen montakin 50:sta jotka saavat vielä omia lapsia. Tunnen jopa muutaman ensisynnyttäjänkin 50:sen. Jos heillä on ennestään jo ottolapsia, miksi 50:syys olisi este saada lisää ottolapsia?
Heh, jopas irtoaa soopaa ja kuraa kielenkannasta. Hyi, peseppäs tuollainen paskanjauhantasuu
kun lapset ovat vääränvärisiä :(, ja toiseksi kun sillä n. 100 euron lisällä syö/elää koko muu perhe..:/
Itse olen jopa hakenut ja toimittanut heitteelle jätettyjä suurperheen alaikäisiä lapsia Suomessa turvakotiin. Joten kai jotain tiedän näistä asioista.
Ja mitä tulee noiden lasten kautta tienaamiseen, niistäkin saisi sellaisen tarinan että siinä sitä olisi kerrottavaa yhtä sun toista.
Eihän tarvitse olla edes väärän värinen kun pääsee tienaamaan paljon enemmän kun 100 euroa lisää/kk. Kyllähän pirre sen pitäisi tietää.
Ei tämä maa niin ruusuinen ole kun moni kuvittelee sen olevan tai julistaa.
Mitä mie tiijjän, - teen työtä niinkuin monet ikäiseni vielä - työni vaan on aikuisten "lasten" huoltamista ja hoivaamista tässä kodissamme, - onks jotain valittamista niinku?
Oletko mieltä ettei tästä työstä tarvitse saada palkkaa, että tämä ei ole vieraassa työpaikassa tehtävään työhön verrattavaa työtä vai mitä tarkoitat?
Lapsia miulla ei ole enää, kuin lainassa joskus - niitä jälkeläistemme jälkeläisiä puol tusinaa..
P.s. voitko selvantää viestisi sisältöä?
Sinäkö se olet, jotka et osaa systeemiä, miten vastata sille, jonka viestiin haluaa vastat? Joten tiedät asioita..... muutet tiedä, miten vastata viestiin, että se menee oikean viestin alle?
En tuota "pirre heittoani" laittanut mitenkään henkilökohtaisesti.
Tarkoitus oli se että miten noiden "kehitysvammaisten" ottolapsien kautta on rahastettu yhteiskuntaa.
(Naapurissanikin oli tuollainen kasvatuskoti, ja se ei ole ainoa tässä maassa)
Voi jessus sentään tuota tekstiäsi. Mikä estää sinuakaan perustamasta tuollaista kotia, jos noin kateellinen olet.
Niin usein lehdissä saa lukea, kuinka paljon halvemmaksi yhteiskunnalle tulee kotihoito, kuin laitoshoito.
Muuten, palstalla kirjoittelee vain yksi Pirre, joten et voi kirjoittaa, että "heittosi ei ollut henkilökohtainen" vai kutsutaanko teillä päin kaikkia ihmisiä "pirreksi".
Varmaankin viittasit minuun, joka julkisesti kysyin aiheesta, mutta tähän keskusteluun en ole viellä kirjoittanutkaan, joten toisilla se ongelma on.
Huomasin itsekkin, että asettelin kysymykseni väärin, sillä minähän niitä viestejä sain putkenaan, vaikka aihe oli jo vaihtunut siitä seitsemännestä viidenteen, kuten kirjoitin.
Siis, kuka ei osaa vastata haluamalleen kirjoittajalle? No, opetellaan yhdessä, mitäs noista pienistä, kirjoittelee neljän sisaruksen ja kahden lapsenlapsen mummimammi.
Tyttäreni sai ensimäisensä 38-v ja toisen 40-v. Toinen tytär odottelee vielä miestä ja on lohdullista, että 50-v saisi lapsia, tai ehkä noita tummia kasvattilapsia! Ulkomailla kun on, niin odottelen jännittyneenä....en vais´kaan, liian ankara olisi äidiksi. Nukke tai koira hänelle sopisi.
Lasten hankkiminen on lailla määrättävä rikkaiden oikeudeksi ja tietenkin myös velvollisuudeksi. Ongelmaksi tulee rikkaiden pieni lukumäärä, ja siksi olisi mietittävä, millä tavoin rikas mies voisi tehdä edes sata, mieluummin tuhat lasta. Muuten väkimäärä auttamatta laskee.
Tulitkos ajatelleeksi perinnöllisten tautien lisääntymistä, kun pian kantaisiä maamme populalla olisi taas vain muutama, kuin muinaisilla vuosisadoilla?
Nykyaikaisella väestökirjanpidolla voitaisiin läheiset sukulaisavioliitot estää, ja tutkimusten mukaan rikkailla on vähemmän perinnöllisiä sairauksia kuin meillä luusereilla. Naisten määrä luonnollisesti on nykyään suurempi kuin muinoin, joten lapset olisivat sukua keskenään vain isiensä puolelta. Ajan mittaan olisi tietenkin hyvä vaihtaa geenejä länsieuroppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten valkoihoisten rikkaiden kanssa.
Seuraavan polven lapsista monikaan ei olisi syntymärikas. Kuten edellä olevista kommenteista näkyy, rikkaus kuitenkin kulkee geeneissä, joten lapset rikastuisivat jo 50 000 euron alkupotilla, ja seuraavassa polvessa rikkaita olisi sata- tai tuhatkertainen määrä. Kun köyhät sterilisoitaisiin, ai kuluisi kauankaan, kun kaikki maamme asukkaat olisivat rikkaita.
Hän se on niin itsekäs ihminen,että vain mitä hän sanoo,se on oikein .
"Arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin"! Pitäisit sen mielessä!
Tottakai arvostan, - sanoin vain mielipiteeni asiaan, ja alentaako se toisten arvoa muka?...:/
on lämmin ja suuri sydän, ja kyky sanoa asiansa selvästi, loruilematta tuntikausia, sanomatta mitään.
Eikä hän polje ketään kantansa alle.
Vain 100,000 tuloilla olisi lupa hankkia lapsia. Niin ja tietystikin "rantahurreilla" olisi oikeus lisääntyä. Muut sterililisoitava. Näin omaisuus ei jakautuisi, eikä pirstaloituisi, vaan pysyisi suvussa. Persjalkaiset kantasuomalaiset häviäisi piankin pois rumentamasta katukuvaa. Politiikasta ei tarvitsisi vääntää kättä. Pientä lakien viilausta vaan, niin sitten Astrid voisi tuoda työvoimaa maailmalta vapaasti maahamme. Tämä työvoima saisi sitten, valvotuissa olosuhteissa, suunnitelmallisesti, lisääntyä ja tuottaa uutta aputyövoimaa. Ah, tämäpä vasta olisi onnela. Oikea lintukoto.
Näinhän Ruotsi aikoinaan toimi 60 000:n niin sanottujen kehitysvammaisten naisten kanssa, kun sinun logiikka toimii.
Ja jos ei ole meitä luusereita, niin miten olisi silloin edes niitä varakkaita/rikkaita? Eli kehen verrata sitä rikkautta?
Sen olen oppinut tässä elämässä, et mitä vähemmän tekee sitä enemmän tienaat.
Oletko lukutaidoton ? Tämä pitäisi olla yli kuuskymppisten sivu...Rasismis voit viedä mennessäs..
Hyvänen aika sentään, 60:sillä ei saa olla ajatusmaailmaa, mielipiteistä puhumattakaa. Rasistihan sinä olet
vaan suurituloiset hankkisivat lapsia, olisi suomi pian miinuksella väestönkasvun suhteen. Kun puhutaan että jo nyt pula veronmaksajista niin miten tulevaisuudessa? Ulkomaista työvoimaa halutaan ja haalitaan. Sekö on ainoa oikea tie kasvattaa väkilukua. En silti kannata suurperheitä vaan sellainen kolme - viisi lasta riittäisi.
Hoivaviettiä tällä palstalla pukkaa. Mahtaako täällä olla enää viriiliä ja virkeää. Muistelin, että lapsia tehtiin kolmekymppisenä, nyt vaan muistaa miten niitä tehdään, niitä tapoja olikin monta. Vaihtelu luikaittelussa on tärkeää ja varsinkin missä vaiheessa kasto suoritetaan. Mutta onneksi vanhemmat frouvat ei tule raskautetuksi. Kolmekymppisillä naikkosilla oli tuo vaara joka kertainen.
että kakaroita on 8-16 yli omien voimavarojen, mitä pystyy ja jaksaa itse hoitaa. Ei sekään ole mikään itseisarvo, että vanhemmat ovat aivan tiltissa, rahaa ei ole edes ruokaankaan. Itsellä on ollut 2 sijoituslasta suurperheestä. Tuolta Oulun seudulta. Siellä perheessä ei edes ruokaa lapsille riittävästi, vaatteista puhumattakaan. Kasvatus, se oli luonnon vara, kasvoivat kuin eläimet pellossa, ei vähäisimpiäkään käytöstapoja. Kauppaankin kun menimme, haalivat sylit täyteen tavaraa, ei minkäänlaista käsitystä suhteellisuudesta, että mitä tarvitaan ja mihin raha riittaa. Kiitos sana oli tuntematon käsite jne....
Lestaadiolaisia, ja kun edellinen alkoi köntiä ja kontata, kuutta jo pukattiin. Äiti henkisesti täysin tiltissä, mielenterveydellisesti hoitolaitoksen tarpeessa. Isä litki viinaa, niin et se, minkä isä palkkaa sai, meni siihen ainaiseen perjantaipulloon, joka virahti yli viikonlopun ja seuraavallekkin viikolle... Mutta lapsia pukattiin, ja niitä sitten sosiaalihuolto joutui sijoittamaan muualle.
oli uutinen Kiinasta, kuuskymppinen oli saanut kaksoset hoitojen jälkeen. Nuorena saatu lapsi oli kuollut ja lapsenkaipuu oli suuri. Lienee rikas.